Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mistä minäkin saisin superäidin itsetunnon?

Vierailija
21.05.2013 |

Aina ihmettelen näitä, jotka kertovat, että ovat oman lapsensa kasvattaneet sillä ainoalla oikealla tavalla, ja siksi lapsella ei ole esimerkiksi adhd:tä, ei  oppimisvaikeuksia, puheen viivästymiä tai äännevirheitä, yökastelua, motorisia vaikeuksia tai ylipainoa. Äiti on omalla erinomaisuudellaan estänyt nämä ongelmat.

Mistä kaupasta tuollaisen itsetunnon saa, ja montako lasta siihen tarvitaan?

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
21.05.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

se vaatii vaan mustavalkoista luonnetta ja peruskoulun.

Vierailija
2/3 |
21.05.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Parhaimmilla kasvattajilla ei ole lapsia. Ja siksipä onkin onnekasta, että usein heidän sisaruksensa + kummilastensa vanhemmat näyttävät järjestäen olevan onnettomia tumpeloita lapsiensa kasvatuksessa. Kun hätä on suuri, on apukin lähellä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
21.05.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ymmärrä kysymystäsi.

Minulla on melko vahva itsetunto ja toimin kuten näen hyväksi perhettä ajatellen. Minulla on useampi lapsi mutta aina olen elänyt niin että otan vastaan neuvoja ja käytän niistä meille milloinkin sopivat. Meidän kotona on meidän säännöt ja niillä mennään.

 

Yökastelu on hormonaalista, meillä on kokemusta puhe- ja lukihäiriöstä mutta en näe että minulla on näihin paljoakaan vaikutusta. En ole käyttänyt tupakkaa tai alkoholia imetys tai raskausaikana ja lukihäiriö voi olla perintö verestä. Mutta sitä koitetaan auttaa mitä voidaan.

 

Teen perheeni eteen asioita, laitan monessa lapset edelleni ja ajattelen sen olevan lapsieni hyväksi (jos vaan itse voin hyvin).

 

Minusta vanhemmuudessa on tärkeää terve itsetunto. Jos paljon vaan harmittelee jää elämä elämättä ja se taas harmittaa myöhemmin kun huomaa asian ja silloin lapset on jo isoja.

Jos itse suree äitinä omaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan niin pitää silti muistaa että lapset elää kokoajan omaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan. Toistuuko historia lapsillesi?

 

Kannattaa elää elämää ja hankkia itseluottamusta. Hoida suhteita kuntoon ja kuuntele neuvoja. Ota vastaan ne jotka sopii sinulle mutta aina (ei vain äitiydessä) kannattaa miettiä motivaatiot johonkin asiaan ja mikä on paras ratkaisu.

 

Minusta tälläinen aloitus voi kertoa siitä että sinulla on jotain jäänyt harmiksi, selvitä asia. Harvemmin on liian myöhäistä korjata tilanteita. Monesti ainoa jarru on omat pelot ja häpeä mutta joskus vaan kannattaa uskaltaa.

 

Kaikkea hyvää ap jatkoon!