Eivätkö lääkärit todella alennu syömään/kahvittelemaan hoitajien kanssa samassa pöydässä?

Vierailija kirjoitti:

Meidän sairaalassa lääkärit istuvat vanhassa ruokalan kabinetissa. Sinne ei kukaan muu uskalla mennä, vaikka siellä olisi ainoat vapaat istumapaikat. Joillain osastoilla on lääkäreille omat henkilökunnan wc:t, mies- ja naislääkäreille erikseen. Muu henkilökunta ei saa niitä käyttää, ei siivoojat, sihteerit eikä hoitajat. Se on kielletty ja siitä joutuu osastonhoitajan puhutteluun. 

Millä tämä luokkajako perustellaan? Voitko mainita kaupungin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän sairaalassa lääkärit istuvat vanhassa ruokalan kabinetissa. Sinne ei kukaan muu uskalla mennä, vaikka siellä olisi ainoat vapaat istumapaikat. Joillain osastoilla on lääkäreille omat henkilökunnan wc:t, mies- ja naislääkäreille erikseen. Muu henkilökunta ei saa niitä käyttää, ei siivoojat, sihteerit eikä hoitajat. Se on kielletty ja siitä joutuu osastonhoitajan puhutteluun. 

Millä tämä luokkajako perustellaan? Voitko mainita kaupungin?

Nämä omat tilat ovat ns henkilökuntaetuja meille lääkäreille. Yksi lisäbonus työssäviihtymiseen.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on sairaaloissa niin järkyttävä hietarkia, sitä tiukasti noudattavia on suurin osa. Minulla oli kerran unohtunut ruokatarjotin hakematta, ja pyysin hoitajaa viemään sen pois, ei voinut tehdä sitä, sanoi että se on laitoshoitajan tms. tehtävä. Noudatti tarkasti työnkuvaansa siitä poikkeamatta. Ja kun on lääkärinkierto, sitä ennen kyllä putsataan paikat ja siistitään vuoteet, vaikka koko muun ajan saa olla ryppyisissä lakanoissa. Pikkuasioista voi päätellä paljon.

Hierarkiasta ja tehtävien selkeästä jaosta voi olla hätätilanteissa hyötyä, mutta kun se leviää sellaisillekin alueille, missä sitä ei tarvittaisi, on nokkimisjärjestys lähinnä noloa.

Tähän tarjotinpyyntöön (ja juomakannu, vichypullo jne) todennäköinen syy on se, että hoitajalla on ollut tärkeämpääkin tekemistä. Sen tarjottimen kantaminen osaston toiseen päähän ja sairaalahuoltajan etsiminen ja sen kysyminen, että mihin hän haluaa tarjottimen laitettava vie helposti 4-5 minuuttia. Siinä ajassa vie 4-5 potilaalle iv-lääkkeen tippumaan ja kun joka ainoa päivä kertyy ylitöitä ja ne omat työt on pakko tehdä, niin ihan oikeasti ei jaksaisi tehdä muidenkin töitä varsinkin kun tietää, että sairaalahuoltaja tekee kohta seuraavan kierroksensa ja hoitaa asian. Ja sinä et ole pyyntösi kanssa yksin, teitä on muitakin.

Potilaille ei vain ole tapana kertoa, että en nyt ehdi. Itsekin olen kesken elvytyksen juostessani hakemaan tarvittua tavaraa kertonut potilaalle, että mene vain paikallesi, pieni hetki, niin tulen tuomaan uuden tyynyliina. Hetki toki venähti siihen, että elvytyksen loputtua vein ensin vainajan pois muiden potilaiden seurasta ja vasta sitten, kovasti pahoittelen, vein tyynyliina. Potilas ei tiedä eikä hänen kuulu tietää, mikä työlista sillä hänen pysäyttämällään hoitajalla (tai lääkärillä) on kesken. Kannattaa olettaa, että se oma pyyntö sujahtaa sinne kyllä melko asianmukaisella paikalle tärkeys- ja kiireellisyysjärjestyksessä.

Ei muuta, kuin vääntämään joukolla torttua näiden poppamiesten pöydälle.

No ei kyllä psykiatrialla ole näin (aikuisten, lasten eikä nuorten palveluissa). Myös muut erityistyöntekijät mahtuvat joukkoon kirjavaan. Toisaalta psykiatrialla ei käytetä työasuja. Paitsi vuorokausiosastoilla eikä sielläkään kyllä näy tällaista ummehtunutta hierarkiaa. Hmmm... No ehkä se vaan on sitten niin, että psykiatrian erikoisalalle ei hakeudu töihin pikkusieluiset ihmiset, vaan kollegat ja asiakkaat kyetään näkemään tasavertaisina ja ymmärretään, ettei se tutkinto ja lääkärintakki sellaisenaan tee ihmisestä jumalaista...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän sairaalassa lääkärit istuvat vanhassa ruokalan kabinetissa. Sinne ei kukaan muu uskalla mennä, vaikka siellä olisi ainoat vapaat istumapaikat. Joillain osastoilla on lääkäreille omat henkilökunnan wc:t, mies- ja naislääkäreille erikseen. Muu henkilökunta ei saa niitä käyttää, ei siivoojat, sihteerit eikä hoitajat. Se on kielletty ja siitä joutuu osastonhoitajan puhutteluun. 

Millä tämä luokkajako perustellaan? Voitko mainita kaupungin?

Nämä omat tilat ovat ns henkilökuntaetuja meille lääkäreille. Yksi lisäbonus työssäviihtymiseen.

"Haistan vessassa vieraan kusen... otanpa loparit"

Teenpä aloitteen sairaalasta, jossa ei ole anoatakaan sairaanhoitajaa, terveydenhoitajaa, sihteeriä, siivoojaa, kätilöä, lääkintävahtimestaria tai kanttiinin työntekijää.

Ei missään nimessä yhtään harjoittelijaa.

On vain todella koko henkilöstön verran iso joukko lääkäreitä.

Hommat sujuvat varmaankin oikein hyvin, kun syödään omia eväitä saman pöydän ääressä tapellen.

Toisaalta siivoojana huvittaa, koska oma taukotila on hyvin usein siivouskomero. Vain minä, mopinvarret, paskarätit ja mun eväät.

Kivempaa oleilla yksinään kuin tuota tilannetta miettiä, ettei onnistu istua erillään lääkäreistä jos ne typerykset ei nyt muita sinne pöytään halua.

Kyllä ainakin niissä terkkareissa, joissa työskentelen, lääkärit tulevat ihan ilomielin saman pöydän ääreen syömään.

Tjaa. En tiedä missä hierarkisessa perähikiässä ihmiset täällä työskentelevät.

T. anestesiahoitaja, samassa kahvipöydässä kökkivät myös anestesialääkärit, leikkaushoitajat, laitoshuoltajat ja kirurgit (joskin vähemmän koska työskentelevät myös osastoilla)

Tämä keskustelu jopa ärsyttää. Me teemme yhteistyötä emmekä herranjestas taistele toisiamme vastaan tai käy mitään naurettavaa valtataistelua. Ei meitä moinen kiinnosta, olemme moniammatillinen tiimi.

Keksikää joku jännempi kiehumisen aihe. Tästä on turha jauhaa.

Jeesus muuten ruokaili veronkantajien ym. "alempiarvoisten" kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta siivoojana huvittaa, koska oma taukotila on hyvin usein siivouskomero. Vain minä, mopinvarret, paskarätit ja mun eväät.

Kivempaa oleilla yksinään kuin tuota tilannetta miettiä, ettei onnistu istua erillään lääkäreistä jos ne typerykset ei nyt muita sinne pöytään halua.

Ole onnellinen. Aikasi kun vielä rutiset, siirrätän koppisi ja moppisi ulkovarastoon.

Sairaalabyrokratia on jotain niin vanhanaikaista ja jopa naurettavaa. Lääkärit istuvat omissa pöydissään ja todellakin käskevät muualle, jos erehdyt samaan pöytään istumaan. Samoin joillain osastoilla opiskelijat käskettiin muualle syömään hoitajien taukohuoneesta. Yliopistosairaalassa olen suorittanut kaikki sairaanhoitajaharjoitteluni.

Oikiksessa oli eri vessa naisopettajille ja naisvirkailijoille.

Aika usein istumme lääkäreiden kesken, koska lounastauollakin puhumme pääasiassa työasioista, konsultoimme muita lääkäreitä etc. Vaikka potilaista ei puhuta nimillä tai siten, että heidät voisi tunnistaa, emme halua ulkopuolisia pöytään. Yleensä siis lounastauotkin käytetään hyödyksi eikä jauheta jonninjoutavuuksia.

Mun työpaikalla istutaan kaikki saman kahvipöydän ääressä, lääkärit, hammashoitolan porukka, hoitajat, siistijä, mahdolliset muut asiantuntijat jotka sattuu olemaan paikalla. Psykiatri kulkee töihin samalla kimppakyydillä muiden kanssa. Mutta en työskentele sairaalassa, niissä taitaa edelleen olla hierarkia olemassa. Ainakaan tk:n hoitajien kahvihuoneessa ei lääkäreitä näkynyt, vaikka niiden työhuone oli siinä ihan vieressä.

Vierailija kirjoitti:

Jos haluan rentoutua tauollani lisensiaattitason keskustelujen parissa kollegoideni kanssa, niin miksi ihmeessä mun pitäisi kuunnella hoitajien temppari-kaakatuksia, kun pöytiä on paljon? 

Olen akateemisen koulutuksen saanut, enkä halua työpaikkani lounastunnilla käydä mitään "lisensiaattitason keskusteluja". Mutta lääkäreitähän pidetään hieman takakireinä, opiskeluaikoinakin bilettivät jossain omissa piireissään.

Olkaa nyt kommarit hiljaa.

Lekurit on vähän eri porukkaa kuin te.

Jos olisin lääkäri, en kävisi edes samassa paikassa syömässä.

En kusis sinne päinkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos haluan rentoutua tauollani lisensiaattitason keskustelujen parissa kollegoideni kanssa, niin miksi ihmeessä mun pitäisi kuunnella hoitajien temppari-kaakatuksia, kun pöytiä on paljon? 

Olen akateemisen koulutuksen saanut, enkä halua työpaikkani lounastunnilla käydä mitään "lisensiaattitason keskusteluja". Mutta lääkäreitähän pidetään hieman takakireinä, opiskeluaikoinakin bilettivät jossain omissa piireissään.

Jos nyt olet joku nais- tai köyhyystutkija, ei se tarkoita oikeasti mitään akateemista tasoa.

Lääkärit ovat aiiiivan eri tasolla jo alusta alkaen.

Lähimpänä samaa tasoa on matemaattisia aineita lukevat.

Omalla työpaikallani riippuu ihan lääkäristä. Osa on normaaleja ihmisiä siinä missä muutkin ja osa sitten luulee olevansa muiden yläpuolella. Parasta on se, että molemmat meidän ylilääkäreistä, jotka ovat myös vastuualuejohtajia, tulevat aina hoitajien pöytään ja juttelevat mukavia.