Lue keskustelun säännöt.
Onko muiden ADHD-lapsilla tapana toivoa omaa kuolemaa tms. kun tylsistyy?
13.07.2020 |
Oma lapsi nimittäin aloittaa "haluan kuolla/inhoan mun elämää"-jankutuksen, jos on erityisen tylsä päivä eikä olla kunnolla syöty, touhuttu jne.
Monesti tuntuu että lapsella ahdistaa noiden hetkien aikana kovasti ja se purkautuu sitten itsem*rhapuheina ulos.
Monesti lapsi piristyy kunnon yöunien, aterian, mukavan tekemisen tai liikunnan jälkeen.
Mietin vaan, että onko tämä tyypillistä nepsylapsilla vai vienkö asian eteenpäin. Lapsi on alakoululainen ja oireilee ADHD:ta myös tunnesäätelyn pulmina. Voi olla, että ahdistuskohtaukset helpottavat kunhan kuntoutus ja hoito etenevät muutenkin.
Onko muilla ollut vastaavaa?
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Meillä samaa heti kun ruutuaika loppuu ja otan tabletin pois. Uhkailee myös "jos et sä nyt anna puhelinta/tablettia niin tapan itteni" Lapsi 8v.
Eli teillä ei toimi arjen rutiinit. ADHD lasta auttaa selkeät rutiniinit päivässä ja aikuistenkin pitää niitä noudattaa. Meillä esimerkiksi on päiväjärjestys, johon on kirjattu media-ajat ja puhelimet ja tietokoneet ja läppärit ja muut vehkeet menee kiinni jokaikinen ilta klo 19.30, koska lapsemme eivät muuten rauhoitu nukkumaan ajoissa noiden sinivalolaitteiden kanssa. Tämä toimii, koska jopa adhd lapsi oppii rutiineihin: vanhempien tehtävä on pitää niistä itsekin kiinni ja näin auttaa lasta omaksumaan rutiinit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnistin itseni lapsesi ajatuksista ja aikuinen adhd olen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni myös diagnosoituna (ei ole adhd!) ärsyttää, jos vedotaan joka hetki diagnoosiin, kun itse taas osaan erottaa diagnoosini ja moukkamaisuuteni, jos osaan käyttäytyä sillä lailla. Otin jopa saman rangaistuksen ja kohtelun vastaan tehdessäni lievän rikoksen ja maksoin kiltisti sakkoni.
Tuo on totta. Adhd ei oikeuta käyttäytymään esimerkiksi laittomasti tai rikkomaan toisen tavaraa, mutta tässä oli nyt kyse siitä, että lapsi puhuu, että toivoo kuolemaansa. Puhuminen jostain asiasta tai sen tekemisestä ei merkitse sitä, että toimeen ryhdytään. Oletan, että jokainen vanhempi osaa itse päättää milloin pitää jostain asiasta puhua lääkärille ja milloin ei, siksi en aio neuvoa aloittajaa että kysy lääkäriltä.
Juuri näin. Adhd ei ole lupa rikosten tekemiseen tai omaisuuden vahingoittamiseen, mutta paha olo ei tietääkseni ole rikos. Pahimmillaan rankaisumentaliteetti ja kurittaminen vain pahentaa lapsen tilannetta, koska hän kokee suurta ristiriitaa omien kykyjensä ja ympäristön vaatimusten välillä ja saa vain kielteistä palautetta muilta.
Se voi myös johtaa opittuun avuttomuuteen: turha edes yrittää pelata ns. normaalien säännöillä, koska en kuitenkaan pysty... Ei ole sattumaa, että diagnosoimatonta ADHD:ta tavataan paljon vankien keskuudessa.
ADHD-lapsi tarvitsee a) ymmärrystä, b) toimintaa, c) jatkuvaa positiivista palautetta ja d) aikuisten esimerkkiä. Tätä kokonaisuutta voi kutsua vaikka kasvatukseksi, mutta lähtökohtana pitää olla se, ettei ADHD:ta voi kouluttaa lapsesta pois.
Meillä taas halusi että muut heittäisivät henkensä ja sillä tavalla hänen ongelmansa häviäisivät.
Sisko oireilee samoin hänellä on ADHD:ta epäilty ja aina kun ei olla menossa tai tekemässä jotain alkaa ensin valittaminen, kiukuttelu, muiden kiusaaminen ja sitten noi kunpa kuolisin puheet. Sisko menee kohta yläasteelle ja siltikin käyttäytyy kuin hemmoteltu eskarilainen. Ainakin se tekee saman verran kotitöitä kuin eskarilainen ja silloinkin kiukutellaan ja väädetään kättä asiasta kun ei edes omia sotkujaan halua siivota keittiöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä taas halusi että muut heittäisivät henkensä ja sillä tavalla hänen ongelmansa häviäisivät.
Hah joo, meillä näitä molempia hieman päivästä riippuen. Yleensä lapsella on näiden puheiden alkaessa nälkä.
Vierailija kirjoitti:
Sisko oireilee samoin hänellä on ADHD:ta epäilty ja aina kun ei olla menossa tai tekemässä jotain alkaa ensin valittaminen, kiukuttelu, muiden kiusaaminen ja sitten noi kunpa kuolisin puheet. Sisko menee kohta yläasteelle ja siltikin käyttäytyy kuin hemmoteltu eskarilainen. Ainakin se tekee saman verran kotitöitä kuin eskarilainen ja silloinkin kiukutellaan ja väädetään kättä asiasta kun ei edes omia sotkujaan halua siivota keittiöstä.
Kuulostaa todella raskaalta. Toivottavasti siskosi saisi apua ja tukea ihan koko teidän perheen vuoksi. Tsemppiä sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on myös käytöstä johon pitää puuttua jos johtuu vaan tylsyydestä, adhd ei ole syy käyttääntyä miten haluaa, vaan sanojen merkityksen vakavuus pitää saada lapsen mieleen, aivan samoin kuin apua ei huudeta huvikseen. Tunteita pitää opettaa tunnistamaa, kuvakortit, toimintaterapia yms. voi olla tukena. Lapselle voi antaa vaikka luvan sanoa kirosanan silloin kun oikein ottaa päähän eikä tarvitse hokea tappaa itsensä.
Olen samaa mieltä. Ei diagnoosin pitäisi olla oikeus käyttäytyä itsetuhoisesti tai louklamaisesti jne.
Kolme serkkuani, jotka ovat sisaruksia, ovat hyvin kasvatettuja, vaikka kaikilla on adhd. Heillä tosin diagnoosit oletettavasti lievää tai keskivaikeaa, joten ovat hyvin pärjänneet maailmalla. Yhdellä näistä onkin jo oma lapsi. Kyllä nämäkin ovat pärjänneet rajoja ja sääntöjä asettavassa ympäristössä, eikä ole nostettu rasisti-kortin tavoin adhd-korttia.
Itseäni myös diagnosoituna (ei ole adhd!) ärsyttää, jos vedotaan joka hetki diagnoosiin, kun itse taas osaan erottaa diagnoosini ja moukkamaisuuteni, jos osaan käyttäytyä sillä lailla. Otin jopa saman rangaistuksen ja kohtelun vastaan tehdessäni lievän rikoksen ja maksoin kiltisti sakkoni.
Mikä hel.. ADHD-kortti? Adhd on ihan tunnistettu ja tunnustettu tarkkaavaisuuden häiriö, joka johtuu poikkeamista aivoissa. Hoitamatta jäänyt ADHD voi pahimmillaan syrjäyttää normaalista elämästä ja yhteiskunnasta tai ajaa esim. päihdeongelmaiseksi. ADHD ei johdu kasvatuksesta eikä sitä voi kokonaan poistaa "hyvällä kasvatuksella", mutta lääkehoidon ja vanhempien ohjauksen sekä erityisen tuen avulla lapsesta voi parhaimmillaan kasvaa oikein hyvin pärjäävä, jopa poikkeuslahjakas aikuinen.
Monet ADHD-perheet tekevät tuplasti töitä kasvatuksen eteen - ja ADHD-lapset joutuvat itse koko ajan pinnistelemään pärjätäkseen maailmassa, jossa heillä on neurobiologisista syistä vaikeampi elää kuin meillä ei-nepsyillä. Nepsyperheiden elämä on jatkuvaa harjoittelua, aikataulutusta ja kuntoutusta, ja valitettavasti joskus sattuu huonoja päiviä kun esim. rutiinit rikkoutuvat.
Ja siitä huolimatta tulee aina joku silloin tällöin sössöttämään, kuinka ADHD on "hyvällä kasvatuksella" hallittavissa ja pelkkä tekosyy huonolle käytökselle. Aivan kuin vaikka Touretten syndroomasta kärsivä voisi lopettaa tic-oireet tiukalla itsekurilla, Parkinsonia sairastavan vapina loppuisi kun vaan rauhoittaisi itsensä tai neliraajahalvaantunut voisi kävellä kun vaan yrittäisi enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on myös käytöstä johon pitää puuttua jos johtuu vaan tylsyydestä, adhd ei ole syy käyttääntyä miten haluaa, vaan sanojen merkityksen vakavuus pitää saada lapsen mieleen, aivan samoin kuin apua ei huudeta huvikseen. Tunteita pitää opettaa tunnistamaa, kuvakortit, toimintaterapia yms. voi olla tukena. Lapselle voi antaa vaikka luvan sanoa kirosanan silloin kun oikein ottaa päähän eikä tarvitse hokea tappaa itsensä.
Olen samaa mieltä. Ei diagnoosin pitäisi olla oikeus käyttäytyä itsetuhoisesti tai louklamaisesti jne.
Kolme serkkuani, jotka ovat sisaruksia, ovat hyvin kasvatettuja, vaikka kaikilla on adhd. Heillä tosin diagnoosit oletettavasti lievää tai keskivaikeaa, joten ovat hyvin pärjänneet maailmalla. Yhdellä näistä onkin jo oma lapsi. Kyllä nämäkin ovat pärjänneet rajoja ja sääntöjä asettavassa ympäristössä, eikä ole nostettu rasisti-kortin tavoin adhd-korttia.
Itseäni myös diagnosoituna (ei ole adhd!) ärsyttää, jos vedotaan joka hetki diagnoosiin, kun itse taas osaan erottaa diagnoosini ja moukkamaisuuteni, jos osaan käyttäytyä sillä lailla. Otin jopa saman rangaistuksen ja kohtelun vastaan tehdessäni lievän rikoksen ja maksoin kiltisti sakkoni.
Asperger?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä samaa heti kun ruutuaika loppuu ja otan tabletin pois. Uhkailee myös "jos et sä nyt anna puhelinta/tablettia niin tapan itteni" Lapsi 8v.
Olisiko aika ottaa puhelin ja tabletti kokonaan pois esim. kuukaudeksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä! "Mä vihaan elämääni, meen hyppää junan alle, miksi annoitte mun syntyä".. 11v adhd-neito päivittäin kun elämä käy liian tylsäksi, sitten kun saa vaikka hyvää ruokaa tai kaveri ilmestyy ovelle piristyy ja innostuu.
/quote]Adhd ei ole sairaus eikä näin ollen siihen ole hoitoa. meilla on lääkkeitä, jotka nostavat välittäjäainetasoja, jotta jaksettaisiin tätä maailmaa, jossa ns. normaalit elävät, maailmaa joka on meille tylsä ja liian helppo.
Me adhd:t, myös me yli nelikymppiset olemme täysivaltaisia ihmisiä ja useat meistä myös tutkitusti psyykkisesti terveitä. Mielipiteitämme ei tarvitse heittää romukomppaan, joskin ymmärrän miksi voi pelottaa, kun tajuaa, että pitääkin elää maailmassa, jossa on erilaisia ihmisiä ja joiden aivojen hermoradat ovatkin niin sanotusta normaalista poikkeavia.
Me olemme myös kohdanneet jatkuvasti kiusaamista ja väheksyntää kuten sinäkin viestissäsi osoitit meille yli nelikymppisille addeille. Mutta älä huoli, me ymmärrämme ja meidän näkökulmastamme ns. normaalit elävät rajoittuneessa maailmassa ja me ymmärrämme senkin miten te ette voi sitä ymmärtää. Jos saisin valita, en ikinä tahtoisi elää ns. normaalina ihmisenä, sen verran paljon hyvää adhd on tuonut minulle.
[/quote]
Tiedätkö tämä viestisi sai minut liikuttumaan <3 Itsellänikin on jotain diagnosoimatonta nepsyvaivaa ja siitäpä varmaan lapseni on näitä ominaisuuksia perinyt. Säästän sen ja aion käyttää sitä heikkoina hetkinäni ja näyttää sen myös pienelle adhd pojalleni kunhan hän tuosta kasvaa.
Kiitos viestistäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Adhd on melko uusi diagnoosi ja sen hoito on ollut vasta vähän aikaa käytössä. Jos on 45v ja adhd niin ei ole lapsena saanut mitään osaavaa hoitoa ja tuollaisten ihmisten mielipiteet voi heittää romukoppaan. Tarkoitus on kasvattaa näistä haastavista lapsista vahvoja ja viisaita aikuisia ja itsemurha puheisiin todella pitää puuttua. Selvittää mistä johtuu ja kuuluvat aina lääkärin tietoon. Eikä todellakaan ole suotavaa antaa tätä käytössä ylläpitää vain tylsyyden vuoksi jos syy siinä on.
Adhd ei ole sairaus eikä näin ollen siihen ole hoitoa. meilla on lääkkeitä, jotka nostavat välittäjäainetasoja, jotta jaksettaisiin tätä maailmaa, jossa ns. normaalit elävät, maailmaa joka on meille tylsä ja liian helppo.
Me adhd:t, myös me yli nelikymppiset olemme täysivaltaisia ihmisiä ja useat meistä myös tutkitusti psyykkisesti terveitä. Mielipiteitämme ei tarvitse heittää romukomppaan, joskin ymmärrän miksi voi pelottaa, kun tajuaa, että pitääkin elää maailmassa, jossa on erilaisia ihmisiä ja joiden aivojen hermoradat ovatkin niin sanotusta normaalista poikkeavia.
Me olemme myös kohdanneet jatkuvasti kiusaamista ja väheksyntää kuten sinäkin viestissäsi osoitit meille yli nelikymppisille addeille. Mutta älä huoli, me ymmärrämme ja meidän näkökulmastamme ns. normaalit elävät rajoittuneessa maailmassa ja me ymmärrämme senkin miten te ette voi sitä ymmärtää. Jos saisin valita, en ikinä tahtoisi elää ns. normaalina ihmisenä, sen verran paljon hyvää adhd on tuonut minulle.
ADHD:t tutkitusti ovat parhaimmillaan yhtä älykkäitä kuin normaalit. Yleensä tyhmempiä. Miksi glorifioit poikkavuuttasi, joka tekee sinusta kaikin tavoin heikomman ihmisen?
Aivan normaalia. Mun nyt jo aikuinen lapsi edelleen sanoo jos hän on overwhelmed(mikä tämä on suomeksi?) että jaajaa, t appais vaikka itsensä kun eipä tästä mitään tule. Hänellä "kohtaus" menee ohi kuumassa suihkussa. Onneksi ei asu kotona enää, on nimittäin öljylasku tippunut puoleen siitä mitä oli kun hän asuis vielä kotona. Sama vesilaskun kanssa :D
Mahdollisen raudanpuutteen hoito. Suomi on pullollaan naisia masennusdiagnoosin kanssa, vaikka heillä on oikeasti raudanpuute. Useilla "masennus" on korjaantunut kun ferritiini on oikealla tasolla. Sama pätee lapsiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä samaa heti kun ruutuaika loppuu ja otan tabletin pois. Uhkailee myös "jos et sä nyt anna puhelinta/tablettia niin tapan itteni" Lapsi 8v.
Olisiko aika ottaa puhelin ja tabletti kokonaan pois esim. kuukaudeksi?
ADHD lapsikaan ei voi elää puhelimetta ja netittä koko loppuelämäänsä, tai edes siihen asti kun muuttaa kotoa. Eikä niin että käyttää sitä vain tunnin kuukaudessa. Te olette halunneet tällaisen maailman, missä älyvehkeet on parasta mitä koskaan on keksitty, ja kaiken pitää olla sen älylaitteen takana (myöskin koulutyöt monesti). Niinpä onkin turha osoitella sormilla niitä, joilla älylaitteiden käyttö ei onnistu nillä tavalla kuin sinä mielelläsi määräisit, ja turha syytellä vanhempia kun he eivät voi mitään sille että heidän lapsensa reagoi näihin laitteisiin tällä tavalla. Ainoa vaihtoehto on se että nakataan nettihommilla ja älyluureilla vesilintua, ja palataan kultaiselle ysärille. Mikäli tämä ei käy, niin pulinat pois!
Vaan kun ADHD-aivot eivät toimi samalla tavalla kuin muiden ihmisten, jolloin se tunne ja tuska on todellista siinä hetkessä, vaikkakin ohimenevää. Kyllä nepsylapsikin ymmärtää, etteivät tuollaiset puheet ole soveliaita, mutta ei ole kykenevä tunteiden hyökyessä toimimaan soveliaalla tavalla vaikka olisi kuinka tunnekasvatettu. Kuvakortit ja tunnepuheet saa heittää mäkeen ja opetella lapsen kanssa erilaisia keinoja vireystilan nostamiseen, kuten vaikka paini, juoksupyrähdykset, porkkanoiden rouskuttelu tai mikä milloinkin toimii.
Ei aikuistenkaan ahdistuneisuutta hoideta pelkällä ahdistuksen tunnistamisella, vaan uusien käytännön tapojen opettelu siinä rinnalla on äärimmäisen tärkeää myös. Nykykasvatuksessa on paljon hyvää, mutta valitettavasti nepsy-pulmien kohdalla monet paperilla hyvännäköiset keinot eivät useinkaan toimi eikä syy ole silloin kasvatuksen puutteessa. Nepsy-lasta saa tunnekasvattaa vaikka maailman tappiin saakka, mutta hän ei tarvitse kasvatusta ja koulutusta vaan kuntoutusta ja hoitoa pystyäkseen toimimaan tässä maailmassa.