Lue keskustelun säännöt.
Päiväkodin arki eriarvoistaa lapsia
19.05.2013 |
Kun lastentarhanopettaja maanantaisin istuttaa esikoululaiset aamupiiriin ja kyselee heiltä viikonlopun kuulumisia, toistuu tuttu kuvio. Maija, Tuomo ja Petteri kertovat vuolaasti, missä he ovat vanhempiensa kanssa käyneet ja millainen pipo pikkusiskolle ostettiin kaupasta. Toni ja Hilkka eivät puolestaan sano mitään, ennen kuin opettaja niistää heiltä muutaman lyhyen vastauksen. Samat lapset ovat aktiivisia ja samat passiivisia niin jokaisessa aamupiirissä kuin muissa päiväkodin arjen tilanteissa.
Tällaisten tilanteiden kautta päiväkoti eriarvoistaa lapsia, kertoo tutkija Mari Vuorisalo ensi perjantaina julkistettavassa varhaiskasvatuksen väitöskirjassaan. Tutkija seurasi yhden päiväkodin arkea puolentoista vuoden ajan ja haastatteli sen lapsia ja aikuisia. Tutkimus keskittyi erityisesti kuusivuotiaiden esiopetukseen.
Vuorisalon mukaan lasten arki päiväkodissa on täynnä erilaisia osallistumisen ja valitsemisen paikkoja. Erilaiset osallistumistavat muuttuvat ajan mittaan luonteviksi ja lapsilta aletaan odottaa oman osallistumistapansa mukaista toimintaa sen sijaan, että heidän toimintamalliaan pyrittäisiin muuttamaan. Vuorisalo havaitsi, että lapsen asema ryhmän hierarkiassa muodostuu sen mukaan, miten innokkaasti hän osallistuu keskusteluun ja miten suosittu hän ryhmässä on.
Tutkija uskoo, että päiväkodissa omaksuttu osallistumistapa luo pohjan käytökselle koulussa ja myöhemmässä elämässä. Koska käyttäytymismalli on opittu päiväkodissa, se on myös paikka, jossa eriarvoistavaan kehitykseen voidaan puuttua, tutkija tuumaa. Jos aamupiirissä istuttaisiin pienemmällä porukalla, hiljainen Hilkkakin voisi rohkaistua kertomaan siilistä, jonka hän tapasi pihatalkoissa sunnuntaina.
http://www.tiede.fi/uutiset/5062/paivakodin_arki_eriarvoistaa_lapsia
Kommentit (25)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulussakin tuo jatkuu kun kysytään mitä teitte lomalla, aineita pitää kirjoittaa ja osalla ei varmasti lomakaan kovin kiva ollut.
Kakkoselle: sulla varmaan just noin kuten kuvasit, lapsi raukat!
se vain kertoo opettajan/lto:n ammattitaidon vähyydestä, jos tuo kuvio on ainoa mihin hän kykenee
Siis onko eriarvoistaminen sitä, että ei väkisin muuteta lasten temperamentteja?
Enkä ymmärrä, miksi jatkuva puhe olisi osoitus jostain erityisestä, miksi hiljainen pitää muuttaa puheliaaksi sen sijaan, että se ikuinen räpättäjä opetettaisiin olemaan hiljaa.
Eikö vanhemmat sitte voi tehdä asian eteen jotain? Eikö osata viedä lapsia vaikka retkelle ja ottaa eväät mukaan, mennä omaan kaupunkiin ja tutustua museoon, olla turistina omassa kaupungissa, jos ei ole varaa lomailla etelässä ja tehdä sen oman lapsen kanssa jotakin kivaa ja kertomisen arvoista?!! Mennä uimarannalle ja tehdä siitä hieno juttu, opettaa lapsi näkemään asioita joita se muuten ei huomaa?!
Kyllä moni lapsi nauttisi vanhempien seurasta ja antaisi arvoa sille, että saa olla heidän kanssaan, ei ne tarvitse etelän lomaa, niille riittää kun mamma potkii niiden kanssa palloa ja pelaa lautapeliä.
Ottakaa viltti takapihalle ja pelatkaa Afrikantähteä ja syökää lounas siinä samalla. PAkatkaa lapsen kanssa koriin eväät ja menkää puistoon piknikille.
Kyllä siitä jokaiselle tulee kerrottavaa ja kirjoitettavaa, kunhan vanhemmat vaan huolehtii niistä lapsistaan!
Ei ole aina PVkodin vika, jos lapsilla ei ole sanottavaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.05.2013 klo 19:21"]
Siis onko eriarvoistaminen sitä, että ei väkisin muuteta lasten temperamentteja?
Enkä ymmärrä, miksi jatkuva puhe olisi osoitus jostain erityisestä, miksi hiljainen pitää muuttaa puheliaaksi sen sijaan, että se ikuinen räpättäjä opetettaisiin olemaan hiljaa.
[/quote]
Miksi se on räpättäjä, jos osallistuu keskusteluun?
Muistan itse lapsena, että kaikkien jutut oli omasta mielestä ihan yhtä kiinnostavia. Joku oli ollut jossain kaukomailla, toinen oli käynyt silittämässä pupuja. Ihan yhtä siistejä kummatkin. Ymmärrän kyllä silti ap:n pointin, ihan mielenkiintoinen ajatus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletteko huomanneet että ihmiset ovat erilaisia?
Myös kouluissa on paljon sellaisia rakenteita jotka mahdollistaa kiusaamisen. Esim. meillä aikoinaan jotkut saivat jäädä harjoittelemaan sisälle jotain kevätjuhlanäytelmää kun meidän, hylkiöiden joita ei otettu mukaan näytelmään, piti mennä ulos ja seistä siellä yksin koulun pihalla. Ei ollut kivaa. Opettajat olisivat voineet järjestää niin, että joko kaikki menevät ulos tai kaikki saavat olla sisällä. Kaikki olisivat myös voineet jotenkin osallistua näytelmän tekoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi kaikkien pitäisi kertoa itsestään? Minä en ole koskaan tuntenut tarvetta olla suuna päänä kertomassa minulle tapahtuneista asioista, vaikka ne olisivat olleet minusta kuinka hauskoja. Olen kyllä mieluusti jutellut niistä läheisten ihmisten/ystävien kanssa, mutta missään puolitutussa ympäristössä, kuten kyläpaikassa, päiväkodissa, koulussa tai työpaikan kahvipöydässä, en ole halunnut kertoa asioistani. Ehkä olen sitten pidättyväinen ihminen, mutta mielestäni en ole sen huonompi kuin muut tai mitenkään syrjäytetty tai eriarvoistettu. Kuitenkin kuuntelen mielelläni niitä, jotka haluavat kertoa omista asioistaan, ja osallistun keskusteluun iloisin mielin. Olisi tosi ahdistavaa, jos olisi PAKKO kertoa omista asioistaan, kun ei sitä halua. Miksi ajatellaan, että jos ei kerro asioistaan, olisi jotenkin hyljeksitty tai avuton tai onneton?
[quote author="Vierailija" time="19.05.2013 klo 19:32"]
[quote author="Vierailija" time="19.05.2013 klo 19:21"]
Siis onko eriarvoistaminen sitä, että ei väkisin muuteta lasten temperamentteja?
Enkä ymmärrä, miksi jatkuva puhe olisi osoitus jostain erityisestä, miksi hiljainen pitää muuttaa puheliaaksi sen sijaan, että se ikuinen räpättäjä opetettaisiin olemaan hiljaa.
[/quote]
Miksi se on räpättäjä, jos osallistuu keskusteluun?
[/quote]
Aamupiiri ei ole keskustelu. Aamupiirissä jokainen vastaa vuorollaan kysymyksiin, ei siis keskustele kenenkään kanssa vaan kertoo (ap:n tekstin mukaan vuolaastikin). Joku nyt saattoi unohtaa, että aamupiirille on vain tietty aika eli jos LTO antaa jonkun räpättää minuuttitolkulla, ei muille jää aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta päiväkodissa enemmänkin opitaan tekemään se, mitä hoitajat odottavat. Osa saa valita itse, mitä tekee, osalle määrätään joka päivä tekeminen, halusi sitä tai ei. Joku saa valita eskarikansion värin, toiselle annetaan vanha käytetty pahvikansio. Joku saa avata kalenteriluukun joulukuussa, toiselle sanotaan, että sinun luukkusi oli lauantaina, hoitajat avasivat sen puolestasi jne.
Eriarvoistavat käytännöt ovat hoitajien ja opettajien tekemistä, hyvin usein tietoista ja harkittua. Osa lapsista halutaan lannistaa ja erityisen ikävä on niiden lasten osa, joilla vanhemmat puuttuvat päiväkodin epäkohtiin. Heidät voidaan päiväkodissa eristää muista mitä mielenkiintoisimmin tavoin!
Eihän se päiväkoti ole, joka nuo lapset eriarvoisiksi tekee, vaan koti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän lapsi oli eräs viikonloppu käynyt ulkomailla lyhyessä reissussa ja kotona leivottiin, juhlittiin sekä tehtiin lapsen herkkuruokaa. Mitä jäi tästä kaikesta hänelle mieleen aamupiiriä varten? "Piirsin sellaisen kissan". :DDD
[quote author="Vierailija" time="19.05.2013 klo 19:29"]
Eikö vanhemmat sitte voi tehdä asian eteen jotain? Eikö osata viedä lapsia vaikka retkelle ja ottaa eväät mukaan, mennä omaan kaupunkiin ja tutustua museoon, olla turistina omassa kaupungissa, jos ei ole varaa lomailla etelässä ja tehdä sen oman lapsen kanssa jotakin kivaa ja kertomisen arvoista?!! Mennä uimarannalle ja tehdä siitä hieno juttu, opettaa lapsi näkemään asioita joita se muuten ei huomaa?!
Kyllä moni lapsi nauttisi vanhempien seurasta ja antaisi arvoa sille, että saa olla heidän kanssaan, ei ne tarvitse etelän lomaa, niille riittää kun mamma potkii niiden kanssa palloa ja pelaa lautapeliä.
Ottakaa viltti takapihalle ja pelatkaa Afrikantähteä ja syökää lounas siinä samalla. PAkatkaa lapsen kanssa koriin eväät ja menkää puistoon piknikille.
Kyllä siitä jokaiselle tulee kerrottavaa ja kirjoitettavaa, kunhan vanhemmat vaan huolehtii niistä lapsistaan!
Ei ole aina PVkodin vika, jos lapsilla ei ole sanottavaa!
[/quote]
Ei kai kyse ollut siitä, ettei mitään olisi lasten kanssa tehty. Vaan siitä, että siinä missä "suulaampi" lapsi tekee tikusta asiaa ja kertoo sen pikkisiskon uuden pipon värinkin, niin se vieressä istuva hiljaisempi ei saa kerrotuksi miten hauskaa oli viikonloppuna tivolissa.
[quote author="Vierailija" time="19.05.2013 klo 20:40"]
Minusta päiväkodissa enemmänkin opitaan tekemään se, mitä hoitajat odottavat. Osa saa valita itse, mitä tekee, osalle määrätään joka päivä tekeminen, halusi sitä tai ei. Joku saa valita eskarikansion värin, toiselle annetaan vanha käytetty pahvikansio. Joku saa avata kalenteriluukun joulukuussa, toiselle sanotaan, että sinun luukkusi oli lauantaina, hoitajat avasivat sen puolestasi jne.
Eriarvoistavat käytännöt ovat hoitajien ja opettajien tekemistä, hyvin usein tietoista ja harkittua. Osa lapsista halutaan lannistaa ja erityisen ikävä on niiden lasten osa, joilla vanhemmat puuttuvat päiväkodin epäkohtiin. Heidät voidaan päiväkodissa eristää muista mitä mielenkiintoisimmin tavoin!
[/quote]
Tämä on totta. Poikani päiväkotiryhmässä on eräs kiusaajapoika, jolla on aina oksettavan mairea hymy naamallaan. Tämä lapsi voi tulla aikuisenkin viereen ja mielistellä tätä, mutta samaan aikaan vittuilla avoimesti toiselle lapselle...en tiedä onko äitinsä jokin silmäätekevä, mutta poika pääsee kuin koira veräjästä vaikka mm. lyö muita tai kiusaa jatkuvasti. Olen itse todistanut puolisen tusinaa kertaa tilannetta, jossa lapsen käytös vaarantaa muiden olemisen selvästi (mm. kiipeili kalliolla ja yritti töniä pienempiään alas, istui pienemmän pojan päälle ja tuo poika tiedetty aistiherkäksi, löi omaa poikaani kesken joulujuhlan eikä kukaan puuttunut siihen..) mutta hoitajat suhtautuvat alireagoivan lempeästi tähän yhteen, joka sitten -kera vittumaisen hymynsä- leikkii viatonta vaikka kaveri itkee vieressä...
Poika päätyi erääseen kirjaankin kuvitusmateriaaliksi. Lapsia ryhmässä oli 12 ja heistä kaikkia kuvattiin, mutta valituista kuvista yli 90% oli sellaisia joissa tämä lapsi oli joko yksin tai jos porukassa niin etualalla!! Kyllä kirjaa katsellessa useampi lapsikin ihmetteli että "onpas X tosi monessa kuvassa"...
Aamupiirissä kaikilla on kuitenkin SAMA MAHDOLLISUUS (ei siis lainkaan eriarvoistava) kertoa vkonlopun tekemisistä. Lasten erilaisuudesta johtuen osa kertoo vähemmän ,osa enemmän. Mielestäni ei tarvii pakottaa, mutta kertoa saa jos haluaa. Mitä vikaa siinä on?
Hoida sinäkin lapsesi kotona äläkä vie heitä virikehoitoon. Eipä ole silloin tällaisia murheita.
Miksi kaikista pitää tehdä samanlaisia. Oma lapseni on rauhallinen lapsi ja hänen koulukaveri vilkas ja aina ongelmissa. Hänen äitiä ärsyttää suunnattomasti oman lapseni rauhallisuus. saattaa sanoa esim. Tekisi hyvää Matille mennä leikkimään esim Jonille, kun se on niin raisu ja vauhdikas. Valitettavasti minun lasta ei kiinnosta nuo rauhattomat ja vilkkaat, vaan tahtoo olla saman tyyppisten kanssa kuin itse. En ymmärrä miksi pitää tasapäistää....
Taitaa sua vaan pelottaa että Nico-Petterisi ja Jessicasi kertovat teidän
viikonlopuista? "Isi ja äiti olivat sohvalla ja joivat kaljaa ja riitelivät".