Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ruotsin yo-rajat
17.05.2013 |
Tajusin juuri, että lapseni kannattaa kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa ruotsi. Koulu ei ole oikein luistanut ja pitäisi valita kirjoittaako matikan vai ruotsin. Tänä keväänä 101 pisteellä pääsi läpi ruotsin. Tosi alhainen raja esim. muihin kieliin nähden.
Kommentit (5)
[quote author="Vierailija" time="17.05.2013 klo 18:28"]
On tosiaan eroa muihin kieliin. Miksi ruotsista saa noin helposti laudaturinkin?
[/quote]
paljon tartteekaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.05.2013 klo 18:28"]
On tosiaan eroa muihin kieliin. Miksi ruotsista saa noin helposti laudaturinkin?
[/quote]
Keskipitkään oppimäärää ilmeisesti tarkoitat? Eli juuri sitä pakkoruotsia, josta kaikki vinkuu, miksi tarvitsee opiskella. Ruotsissa valtakunnallinen taso on siis niin paska, että L irtoaa paljon helpommalla. Muissa kielissä (pl. englanti) kielen tietenkin kirjoittavat vain sellaiset, jotka sitä osaavat ja jotka kokevat siinä pärjäävänsä. Ruotsin osaajiakin toki on ja ne, jotka sitä osaavat hyvin kirjoittavat pitkän ruotsin. Eli tuo keskipitkä oppimäärä on sitten se pakollinen paha vaikka nykyisin sen voisi halutessaan jättää pois. Mutta kuten sanoit, jos esim. matikka luistaa vielä huonommin, niin jotainhan sitä on valittava.
[quote author="Vierailija" time="17.05.2013 klo 18:28"]
On tosiaan eroa muihin kieliin. Miksi ruotsista saa noin helposti laudaturinkin?
[/quote]
Toisaalta monet reputtaa just ruotsin vaikka pärjää muissa kielissä. Miksi?
[quote author="Vierailija" time="17.05.2013 klo 18:46"]
Toisaalta monet reputtaa just ruotsin vaikka pärjää muissa kielissä. Miksi?
[/quote]
Siihen aikaan kun ruotsi oli pakollinen, niin eräs tuttu kirjoitti äidinkielestä (suomi), englannista, ranskasta, saksasta ja venäjästä laudaturia ja eximiaa, mutta ruotsista vain A:n eli alimman hyväksytyn. Kielipäätä siis oli, mutta ruotsi ei kiinnostanut, mutta oli pakko kirjoittaa.
Nykyään ruotsi on vapaaehtoinen ja ehkä vähän vastaava yo-aine kuin terveystieto. Se ei siis välttämättä kiinnosta, mutta kokeeseen voi mennä vaikka lukematta kokeilemaan, jos menisi läpi.
Joka kokeessa 5% huonoimmista saa hylätyn eli reputtajien määrä on joka kokeessa suunnilleen sama. Jos ruotsissa laudaturin raja on joku 240-250 ja muissa kielissä 270-280, niin tuo kertoo tietysti siitä, että lukiolaisten taso ruotsissa on hyvin matala. Laudaturin kirjoittajatkin osaavat sitä vain kohtalaisesti.
Itsekään en enää ruotsia osaa, vaikka siitä aikanaan laudaturin kirjoitin.
Alue: Aihe vapaa
On tosiaan eroa muihin kieliin. Miksi ruotsista saa noin helposti laudaturinkin?