Kotisynnytyksessä kuollut vauva

Eniten minua ahdistaa sairaalakätilönä se, että kotikätilöt lähtevät hoitamaan kotisynnytyksiä 6kk synnärikokemuksella tai jopa pelkästään synnytyssali-harjoittelun jälkeen. 10 vuoden kokemuksella voi olla jo tarpeeksi tietoa fysiologisesta synnytyksestä ja kykyä puuttua ongelmatilanteisiin. Eikä perheet ota selvää kotikätilöiden kokemuksesta Se on pelottavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletetaanpa että vaikkapa helsinkiläiset pahaksuvat kotisynnytystä. Mutta jos käännettäisiinkiin asetelma niin, että helsingissä ei olisi synnytyssairaalaa ja lähin olisi Oulussa, miten asenteet ja käytäntö sitten menisivät? Tämä on realiteettia Suomessa.

Vertaus ontuu sikäli, että Helsingissä asuu aika paljon enemmän porukkaa kuin siellä Lapin perukoilla. Mikä pakko on asua niin kaukana kaikesta ja sitten valittaa, että on kaukana? 

Niin, kaukana muista asuminen on valinta jolla on seurauksensa. Ei kukaan täysjärkinen odota että valtio kustantaa kaikki mahdolliset palvelut 10km säteelle joka tönöstä pitkin maata. Poliitikot ei taida olla täysjärkisiä kun nuo puhuu suu vaahdossa tuosta maan asuttuna pitämisestä välittämättä siitä ettei tuo voi mitenkään onnistua näin pienellä väkimäärällä näin isossa maassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä onko oikeasti tarpeellista jotenkin jatkuvasti nostaa esiin kotisynnytysten riskejä, koska kotona synnyttäminen on Suomessa todella harvinaista. Varmasti jokainen joka siihen ryhtyy tietää riskeistä esim. heikommat valmiudet elvytykseen, intubointiin, verensiirtoon, hätäsektioon yms. Kyllä kaikilla on varmasti nämä tiedossa, ilman että näitä pitäisi julkisesti puida.

 

Kyllä näitä pitää nimenomaan julkisuudessa puida. Syntymätön vauva pitäisi ottaa huostaan koska synnyttäjällä ei ole oikeutta vaarantaa hänen henkeään omien hörhötyksiensä takia.

Ai että syntymättömällä lapsella on sittenkin oikeus elämään? Mutta tietenkin alkaen vasta tietystä viikosta eteenpäin. 

Vierailija kirjoitti:

Tästä taisi olla jopa Syke-sarjassa pari vuotta sitten yksi jakso. Hengenvaarallista omalla ja vauvan hengellä leikkimistä. Vaikka raskaus olisi mennyt kuinka normaalisti, ei kukaan voi ennustaa mitä synnytyksen hetkellä tapahtuu, vaikka napanuora kaulan ympärillä jolloin tarvitaan hätäsektio. Tai jos kohtu ei supistu, vuotaa äiti kuiviin ilman pääsyä leikkaussaliin ja hyytymislääkitystä.

Tai mulla. Täysin ilman mitään ongelmia sujunut raskaus, ei edes pahoinvointia missään kohtaa, lapsi kehittyi normaalisti kaikkien neuvolaseulojen mukaan. Synnytys ei vaan lähde käyntiin itsekseen ei sitten millään. Käynnistetään 2vkoa yliajalla, mitään ei tapahdu sittenkään, parhaimmillaan kohdunsuu on 7cm auki, sitten lähtee sulkeutumaan takaisin. Lopputuloksena kiireellinen sektio. Syytä miksi näin kävi, kukaan ei tiedä. Mutta kotiin mä olisin pommin varmasti kuollut, kun meinasin kuolla sairaalaankin ja vauva olisi mennyt siinä mukana.  Ja mistään ei tuota olisi voinut nähdä tulevaksi etukäteen. Mutta kait tuo on luonnonvalinta, eiköhän toi ole se sama porukka, joka ei myöskään rokota lapsiaan, eli johonkin polioon tai tuhkarokkoon se lapsi olisi kuollut taaperoikäisenä jokatapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä onko oikeasti tarpeellista jotenkin jatkuvasti nostaa esiin kotisynnytysten riskejä, koska kotona synnyttäminen on Suomessa todella harvinaista. Varmasti jokainen joka siihen ryhtyy tietää riskeistä esim. heikommat valmiudet elvytykseen, intubointiin, verensiirtoon, hätäsektioon yms. Kyllä kaikilla on varmasti nämä tiedossa, ilman että näitä pitäisi julkisesti puida.

Kyllä heistä jokainen varmasti nuo huonommat valmiudet ymämrtää, se mitä he EIVÄT ymmärrä, on se, että se ihan oikeasti voi sattua omalle kohdalle. Täysin ilman mitään häikkää onnistuneita synnytyksiä on huomattavasit vähemmän kuin synnytyksiä, joissa joku juttu menee jotenkin pieleen. Miten paljon menee pieleen on sitten ihan tuuria. 

Ylen jutussa yksi nainen sanoo, että hän ei uskonut, että mitään voi sattua. Uskon asiahan tämä onkin... juupa juu. Mutta toisaalta, luonnonvalinta kai tässä vain toteutuu ja ehkä se ei sitten noita vanhempia haittaa jos vauva kuolee. Kai sekin on heistä vain luonnollista. Toki on epäeettistä niiden kuolevien vauvojen kannalta ajateltuna, että vanhempien ajattelemattomuus ja itsekkyys johtaa siihen, mutta eipä kai sille mitään voi. Suomessa on täysin luvallista synnyttää kotona ypöyksin ja sitä kautta on luvallista vaarantaa vauvansa henki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä taisi olla jopa Syke-sarjassa pari vuotta sitten yksi jakso. Hengenvaarallista omalla ja vauvan hengellä leikkimistä. Vaikka raskaus olisi mennyt kuinka normaalisti, ei kukaan voi ennustaa mitä synnytyksen hetkellä tapahtuu, vaikka napanuora kaulan ympärillä jolloin tarvitaan hätäsektio. Tai jos kohtu ei supistu, vuotaa äiti kuiviin ilman pääsyä leikkaussaliin ja hyytymislääkitystä.

Tai mulla. Täysin ilman mitään ongelmia sujunut raskaus, ei edes pahoinvointia missään kohtaa, lapsi kehittyi normaalisti kaikkien neuvolaseulojen mukaan. Synnytys ei vaan lähde käyntiin itsekseen ei sitten millään. Käynnistetään 2vkoa yliajalla, mitään ei tapahdu sittenkään, parhaimmillaan kohdunsuu on 7cm auki, sitten lähtee sulkeutumaan takaisin. Lopputuloksena kiireellinen sektio. Syytä miksi näin kävi, kukaan ei tiedä. Mutta kotiin mä olisin pommin varmasti kuollut, kun meinasin

Nämä synnytyksen käynnistymiset ja käynnistymättä jäämiset ovatkin jännä juttu. Olen kuullut monia tarinoita, joissa lapsi on ikään kuin päättänyt olla syntymättä, jos sillä ei ole ollut valmiuksia elää kohdun ulkopuolella. Kuka tietää.

Sen verran huomauttaisin, että yliaika alkaa vasta kaksi viikkoa lasketun päivän jälkeen. Eli kaksi viikkoa yliajalla tarkoittaisi neljää viikkoa lasketun päivän jälkeen. Oma lapseni syntyi pari päivää yliajalla ja veljeni viikon yliaikaisena eli kolme viikkoa lasketusta päivästä. Sen pidempään en tiedä kenenkään raskauden kestäneen. Kohtukuoleman riski tietenkin kasvaa, ja siksi ei nykyään päästetä raskauksia yliajalle.