Täysin erilaiset kiinnostuksen kohteet, tiedossa ongelmia?
Seurustelen toista vuotta ihanan miehen kanssa. Minua kuitenkin pelottaa se kuinka erilaisia olemme. Meillä ei ole äkkiseltään ajateltuna YHTÄÄN yhteistä harrastusta tai kiinnostuksen kohdetta! Olemme arvomaailmoiltamme samanlaiset ja tulevaisuuden suunnitelmamme kohtaavat hyvin, mutta huomaan yhä useammin että yhteiset puheenaihet arjessa uupuvat.
Ajattelin aluksi että erilaisuus on rikkaus, mutta nyt tuntuu, että se on rikkaus vain silloin, jos molemmille avautuu seurustelun myötä uusi maailma, kun kumppanin ajatuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin tutustuu. Meitä ei ihan aidosti kiinnosta toistemme jutut. Kummankaan osalta kyse ei ole huonosta asenteesta, vaan siitä että itseään ei vain voi pakottaa. Minä en ainakaan pysty pakottamaan itseäni kiinnostumaan raha-asioista, taloudesta ja audeista. Eikä mieheni osoita mitään intoa minun asioihini.
Yritämme ajoittain löytää jotain yhteistä tekemistä, mutta siitä ei pääse mihinkään että meillä on omat intohimomme, joita mikään puoliväkisin keksitty yhteinen juttu ei voi syrjäyttää. Tämä on surullista, sillä haluaisin jakaa maailmani miehen kanssa (esim. joku todella hyvä historiallinen romaani voi saada minut ihan sekapäiseksi innostuksesta, ja mies haukottelee jo kun luen hänelle takakannen tekstin. Ja vastavuoroisesti minä en vieläkään muista mitä mallia hänen audinsa on).
Olisi todella kiva kuulla, jos paikalla on ihmisiä jotka ovat saaneet tällaisen suhteen toimimaan!
Kommentit (13)
Ei tarvitse olla identtinen puolison kanssa, jos oikeasti viihtyy toisen seurassa. Minusta on ainakin ihanaa, että mieheni tietää sellaisia asioita, joita minä en tiedä. Eri asia on sitten, jos toisen asiat ei kiinnosta pätkääkään - onko teillä jostain tällaisesta kysymys?
kyllä se on pidemmän päälle ihan oikea este, ikävä kyllä.
Todennäköisesti tulee ongelmia. Varmaan "kasvatte erillenne" muutaman vuoden kuluessa, kun alkuhuuma on ohi. :(
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 20:12"]
Todennäköisesti tulee ongelmia. Varmaan "kasvatte erillenne" muutaman vuoden kuluessa, kun alkuhuuma on ohi. :(
[/quote]
Näin tai sitten se vahvempi jyrää ja toinen muuttuu samanlaiseksi.
Valitan, mutta ei kuulosta hyvältä. En voi tajuta mitä tuollaisesta suhteesta saa. Minulle on ainakin kaikkein tärkeintä, että sen puolison kanssa on paljon yhteistä - sen kanssahan sitä suurimman osan vapaa-ajasta viettää. Mä haluan jutella myös kotona ja lomilla, enkä aina soittaa kaverille jos haluan keskustella lukemastani kirjasta tai kiinnostavasta poliittisesta tapahtumasta. En näe mitään mielenkiintoa väkisin yrittää jutella jostain metsästyksestä, jos se ei kerran oikeasti ole mun juttu.
Miten voi viihtyä yhdessä jos ei ole mitään yhteistä mielenkiinnon kohdetta?
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 20:23"]
Valitan, mutta ei kuulosta hyvältä. En voi tajuta mitä tuollaisesta suhteesta saa. Minulle on ainakin kaikkein tärkeintä, että sen puolison kanssa on paljon yhteistä - sen kanssahan sitä suurimman osan vapaa-ajasta viettää. Mä haluan jutella myös kotona ja lomilla, enkä aina soittaa kaverille jos haluan keskustella lukemastani kirjasta tai kiinnostavasta poliittisesta tapahtumasta. En näe mitään mielenkiintoa väkisin yrittää jutella jostain metsästyksestä, jos se ei kerran oikeasti ole mun juttu.
Miten voi viihtyä yhdessä jos ei ole mitään yhteistä mielenkiinnon kohdetta?
[/quote]
Niin, minun unelmani olisi se että voisin puhua miehelleni kuin parhaalle ystävälle :( Meidän suhde on sellainen, että kuten jo mainitsinkin, tulevaisuuden haaveemme ovat samanlaiset ja niistä "isoista" asioista olemme samaa mieltä. Pystymme myös avautumaan toisillemme kaikista tunne-elämän asioista, joista ainakaan minä en ole ennen puhunut kenellekään. Mutta silti se jokin yhdistävä tekijä puuttuu....
Ap
Mitä nämä kiinnostuksen kohteet sitten ovat? Me olemme mieheni kanssa hyvin erilaisia. HÄn on matemaattinen analyytikko ja minä täysi humanisti. Ainoa kiinnostuksen kohde, mikä meitä yhdistää, on mitä maailmalla tapahtuu ja jonkin verran liikunta. Muuten olemme kuin päivä ja yö ja toisinaan edelleen kinastelemme aamuyöhön maailman järjestyksestä. Olen oppinut valtavan paljon mieheltäni. Meillä on kuitenkin arvot suurin piirtein samoissa, joten siitä ei ole tullut kahnauksia. Kunnioitan miestäni paljon juuri siksi, että hän on erilainen kuin minä ja kun kuitenkin pystyn puhumaan hänelle kaikesta, en näe mitään ongelmaa suhteessamme.
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 20:38"]
Mitä nämä kiinnostuksen kohteet sitten ovat? Me olemme mieheni kanssa hyvin erilaisia. HÄn on matemaattinen analyytikko ja minä täysi humanisti. Ainoa kiinnostuksen kohde, mikä meitä yhdistää, on mitä maailmalla tapahtuu ja jonkin verran liikunta. Muuten olemme kuin päivä ja yö ja toisinaan edelleen kinastelemme aamuyöhön maailman järjestyksestä. Olen oppinut valtavan paljon mieheltäni. Meillä on kuitenkin arvot suurin piirtein samoissa, joten siitä ei ole tullut kahnauksia. Kunnioitan miestäni paljon juuri siksi, että hän on erilainen kuin minä ja kun kuitenkin pystyn puhumaan hänelle kaikesta, en näe mitään ongelmaa suhteessamme.
[/quote]
Mutta teitä kumpaakin kuitenkin kiinnostaa se maailmanjärjestys, ja haluatte keskustella siitä. Mitä kun toista ei kiinnosta muu kuin urheilu ja toista taide? Eikä kumpikaan pysty eikä halua kinastella toisen aihepiiristä?
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 20:38"]
Mitä nämä kiinnostuksen kohteet sitten ovat? Me olemme mieheni kanssa hyvin erilaisia. HÄn on matemaattinen analyytikko ja minä täysi humanisti. Ainoa kiinnostuksen kohde, mikä meitä yhdistää, on mitä maailmalla tapahtuu ja jonkin verran liikunta. Muuten olemme kuin päivä ja yö ja toisinaan edelleen kinastelemme aamuyöhön maailman järjestyksestä. Olen oppinut valtavan paljon mieheltäni. Meillä on kuitenkin arvot suurin piirtein samoissa, joten siitä ei ole tullut kahnauksia. Kunnioitan miestäni paljon juuri siksi, että hän on erilainen kuin minä ja kun kuitenkin pystyn puhumaan hänelle kaikesta, en näe mitään ongelmaa suhteessamme.
[/quote]
Tuo kuulostaa juuri siltä tilanteelta minkä ottaisin ilomielin vastaan: vaikka olette erilaisia, pystytte puhumaan näistä asioista aamuyöhön saakka. Meillä ei ole mitään puhuttavaa, koska se vain... ei toimi. Rakastaisin puhua aamuun saakka, mutta ei miestäni kiinnosta :( Roolit ovat meillä samoin kuin teilläkin, eli mies on matemaattinen ja minä humanisti. Imartelen kuitenkin itseäni sanomalla, että minun kiinnostukseni on laaja-alaisempaa kuin miehen. Hänestä kaikki mikä ei koske taloutta tai matemaattisia asioita, on turhaa. Niin tai autoja.
Ap
Ysin viesti olisi voinut olla minun näppikseltäni, paitsi että mies on insinööri ja minä humanisti. Ja kyllä, mies on ehdottomasti paras kaverini! Jos tässä vaiheessa tuntuu hyvältä, niin ei minusta kannata vielä antaa periksi. Toisen hyväksyminen omana itsenään on varmasti kaikkein tärkeintä. Ja pidemmällä ajalla saattaakin löytyä sellainen molempia kiinnostava asia, jota ei aiemmin olisi tullut edes ajatelleeksi.
Mun mielestä tollanen suhde missä pitäisi koko ajan keskustella sivistyneesti sivistyneistä aiheista, kuulostaa kauhean tylsältä. Mutta mä olenkin junttien juntti.
Mun mies on eräjorma, tykkää kalastaa, tehdä polttopuita ja mökkeillä. Minä tykkään taidejutuista, juoruista ja spekulaatiosta. Miestäni ei kiinnosta juorut tai salaliittoteoriat. Minua ei kiinnosta eräily.
Silti ollaan todella onnellisesti yhdessä, koska mies voi pätkiä puita ja minä löhötä vieressä auringossa ja lueskella salaliitto-opuksia. Välillä höpistään keskenään ja molemmat yritetään löytää jotain kiinnostavaa toisen hommista. Eli vietetään aikaa yhdessä, vaikka tehdäänkin eri juttuja. Sitten voidaan kävellä metsissä tai rannoilla, mies nauttii samoilemisesta ja minä voin räpsiä kuvia samalla kun kuuntelen mikä lintu laulaa ja missä on millanen pesä. Tai mies voi halkoa puita ja minä kuvioin kolvilla ovikoristeita tai puumukeja. Me siis asutaan kaupungissa, mutta mökki löytyy ja vieressä on hyvät ulkoilumaastot.
Minua kiinnostaa myös tietää maailmanmenoista (ei juurikaan sotajutut, mutta rikosasiat) ja mies tykkää taas sotajutuista. Luetaan lehtiä ja kerrotaan toisillemme mitä missäkin on tapahtunut. Eihän kaikki oppiaineetkaan koulussa kiinnosta, mutta kun sattuu hyvä ja mielenkiintoinen opettaja, niin aihe voikin alkaa kiinnostaa.
yrittäkää löytää yhteinen sävel vaikka ette samoista asioista kiinnostukkaan.
? :(