Lue keskustelun säännöt.
Vauva 2,5kk ja olen raskaana ;..-(
16.05.2013 |
Olen itkeny täällä silmät päästä eilisestä lähtien. Esikoinen on vasta 10 viikkoa ja nyt olen raskaana. En tiedä mitä pitäisi tehdä, on aivan toivoton olo. Mies lähti töihin ihan harmaana ja hiljaisena, koitti eilen lohdutella, mutta kyllä sen nyt kilometrin päähän näki mitä päässä liikkui.
En tajua miten on mahdollista!!! Täysimetän ja ehkäisyäkin on käytetty alusta asti. Toivuin synnytyksestä nopeasti, jälkivuoto kesti tosi lyhyen aikaa ja halut palasi, joten seksiäkin on ollut jo useamman viikon. Yhdet menkatkin tuli jo välissä, joskin kestivät vain pari päivää ja olivat suht niukat (vai oliko se sitten vielä jotain jälkivuodon tiputtamista?). Siksi ollaan oltu erityisen huolellisia ehkäisyn kanssa. Sitten alkoi tolkuton väsymys kuten esikoisenkin kanssa, laitoin vauvan yöheräämisten syyksi. Ja nyt alkoi oksettamaan eilen, tein naureskellen varmuuden vuoksi testin. Ja paniikissa toisen, kolmannen, eri merkkisiä, pitkä rivi vessan hyllyllä jne. Ja kaikissa sama juttu, raskaana. Ensin nauratti kun oli niin epäuskoinen olo ja kaikki kun jossain komediassa, mutta kun todellisuus iski niin itkuksihan se muuttui siitä koko päivä.
Miten tästä selvitään?! Esikoinen on ihan pikkuinen vielä, jos vanhat merkit paikkansa pitää tulen kärsimään pitkään ja pahasti pahoinvoinnista, me asutaan jo nyt ahtaasti isohkossa yksiössä, pitäisi muuttaakin tällä kokoonpanolla ja etsiä kämppä, juuri saatiin vaunut sun muut hankittua ja nyt nekin jää kohta "pieneksi" kahdelle. Nyt alkaa taas itkettää :(
Onko kellään kokemuksia vastaavasta? Miten selvisitte?
Kommentit (53)
Voimia!
Pikkulapsiaika on rankkaa, mutta useimmat siitä selviävät. Teille olisi tulossa nyt lapset pienellä ikäerolla, ja omaan kokemukseeni pohjaten siitä on lapsille tulevaisuudessa iloa, kun on samanikäinen kaveri aina vierellä.
Voisitko yrittää lohduttautua myös sillä, että kun sitä vauva-aikaa on nyt joka tapauksessa ainakin vuosi edessä, niin samaan syssyyn siinä menisi toinenkin? Unta on joka tapauksessa tulossa vähän jne.
Raha-asioilla on tapana järjestyä. Kahden pienen kanssa mahtuisi kaksioon varmasti vuoden-pari ihan hyvin, ja nyt kun teillä on vielä paljon nukkuva vauva (?) niin muuttokin voisi onnistua. Kaverit, perhe ja tuttavat muuttoavuksi vain. :)
Tsemppiä! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä lapset samalla ikäerolla, nyt jo pieniä koululaisia :) ovat toisilleen kaikki kaikessa <3 alkuun oli rankkaa, mutta sitten helpotti, lapsilla on aina kaveri toisesta, ikinä ei tarvitse olla yksin kotona tai lomalla tylsistyä vain aikuisten kanssa :) uudestaan tekisin jos meille lapsia vielä tulisi!
Joten onnea raskaudesta :)
Tsemppiä vauva-arkeen, koita nukkua aina kun vauvasikin nukkuu niin raskausväsy helpottaa! Nyt on vaikeita hetkiä, mutta niin kuin edellinen sanoi, sisaruksilla on sitten kivaa kun heillä on toisensa, ja ilo löytyy, kun olo helpottuu!
Voimia! Varmasti tulee olemaan rankkaa alkuun, mutta on sitten myöhemmin leikkikaveri omasta takaa. :) onko teillä tukiverkkoa? Rohkeasti pyydätte apua sitten!
Ja ajattele, olisi voinut käydä niin, että ne ensimmäiset olisi ollut kaksoset, sitten se olisi varmasti ollut vielä rankempaa jos olisi kaksi täysin vauvaa yhtä aikaa.
Onnea lapsesta! Lapsi on aina lahja ja tulee silloin kun hyväksi on. Ei silloin kun itse halutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos oot todella TODELLA VARMA että pystyt raskauden aikana (ensimmäinen raskaus ei kerro välttämättä millainen toinen raskaus on täysin, voi olla vieläkin vaikeempi tai sitten helpompi...), huonovointisena, väsyneenä ensimmäistä lasta hoitaan ympäri vuorokauden myös ja täysin varma myös siitä että jaksat heti perään toisen vauva-ajan sekä samaan aikaan lähestyvää taaperoikäistä niin mikäs siinä.. Itse kyllä tekisin abortin jo sen takia kun pelkään sitä että en pysty oikeesti oleen niin tiiviisti kahteen läsnä niinä raskauden huonoina päivinä ja jos toinen onkin ollut ihan rauhallinen vauva niin toisesta voi silti tulla hyvinkin vaikeampi ja siinä samassa olis sitten juuri kaikenlaisesta elämästä kiinnostunut pikkutaapero joka tekee tuhojaan sekä kovin itkevä ja väsyttävä ja äidistään täysin riippuvainen vauvahenkilö, ihan hirveen raskasta tulee olemaan eli suosittelen vaan miettimään ihan pariin kertaan....
älä itke, meidän kahden ekan ikäero on 2 min
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisitte ollut huolellisia ehkäisyssä niin näinhän ei olisi päässyt käymään.... Tai jos kondomi ei ole mennyt puhki niin sitten olet erittäin sikiävää sorttia, sillä eikös kondomeissa ehkäisyteho ole 99.9% luokkaa..
Jos teillä oli suunnitelmissa enemmän lapsia niin mikäs siinä. Itse näin 2-v:n äitini nyt vasta voisin harkita että toista lasta voisi ruveta suunnittelemaan. Eli ikäeroa saisi olla3-5 v. Olen halunnut nauttia esikoisesta ja olla täysillä mukana joka hetkessä.
Kaverini sai alle alle vuoden ikäerolla, ja sivusta seuranneena esikoisen vauva-aika meni toisen raskauden vaikeuden takia vähän ohi, ja taas kun syntyi vauva niin esikoinen jäi taas huomiotta kun vauvassa oli kaikki aika kiinni, harmi!
Muistan kuulleeni että eniten abortteja tehdään äideille joilla on pieni lapsi
Älä välitä näistä möhkäfanteista, jotka epäilee sun kestävyyttä! Satavarmaa ehkäisykeinoa ei ole olemassakaan, pilleritja kondomit yltävät pitkälti yli 90 prosentin varmuuteen mutta sataan pääsee vain steriloinnilla.
Mun mielestä kaksosvertaus on ihan hyvä, tavallaan sulle tulee kaksi hyvin samanikäistä lasta. Olen varma, että tästä on ilon lisäksi myös valtavasti hyötyä. Huoli lapsen saaman huomion heikkenemisestä on ihan turhaa - sillä logiikalla suurperheiden lapset olisi jotenkin vinksahtaneita ja puoliksi heitteille jätettyjä ihmisraunioita :)
Ihmiskunta on kautta aikojen selvinnyt tiheään syntyneistä lapsista. Jos päätätte jatkaa, löydätte taatusti piilotetut voimavaranne ja sen arjen oman auringon, jonka avulla pääsee yli raskaista ja väsyttävistä päivistä!
Nro 8 penää sulta että kunhan olet TODELLA VARMA. Unohda sellainen höpötys! Kukaan meistä ei koskaan voi olla täysin varma yhtään mistään, eikä tarvitsekaan. Elämä on päivä kerrallaan eikä liian selkeitä suunnitelmia kannata koskaan tehdä. Kuten John Lennon osasi sanoa: Life is what happens to you while you´re busy making other plans.
Onnea matkaan!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä: tulin uudelleen raskaaksi, kun ensimmäinen oli noin 3kk, tuo meni kesken, siitä parin kierron jälkeen odotin taas, lapsilla ikäeroa 1v 4kk. Aluksi todella raskasta, kun on kaksi vaippaikäistä, toinen tarvitsee syliä ja toinen kiipeilee ympäriinsä. Nyt on aivan loistavaa, ovat parhaan kaverit tappelee ja leikkii ja sopii, ja välillä tuntuu, että mihin mua tarvitaan kun yhdessä tekevät kaikkea.
Meillä oli siis ihan toivottu nopeasti uusi raskaus, ja uskon että selviätte hyvin, kun vain asennoidutte siihen oikein.
Mun lapsilla ikäeroa vajaa 11kk.
Jaksaminen on nyt vaan niin monen tekijän summa ettet valitettavasti saa irti kenenkään neuvoista juuri nyt mitään. Päätös ja sen kantaminen mitä teet on vain ja ainoastaan sinun...ehkä vähän myös miehesi :)
Minä olen esimerkki siitä kun kaikki menee pieleen.
Lapset ovat nyt 1v ja 2v. Masennuin pahasti jo esikoisen raskausaikana mutta kokoajan tiesin hormonaaliset vaikutukset ja tavallaan pistin elämäni jäähylle ja jäin odottamaan niitä kuuluisia parempia aikoja.
Kun kuopus syntyi vihdoin vaikean raskauden jälkeen olin jo aivan totaalisen loppu, parisuhde karilla. Mies jätti minut henkisesti täysin yksin, oli muuten loistava mies siihen asti kunnes minä väsähdin.
Nyt tehdään eroa ja ollaan siinä viimeistä silausta vaille.
Naiset pärjää kyllä aina, se on mun motto nykyään.
Jos uskot parisuhteeseesi ja teillä on jonkinlaista hoitoapua tarjolla en itse näe muuta "ongelmaa" kuin se että miten sinun oma psyyke kestää ja jos siihen luotat niin vaikuttaa ettei sinulla tulisi olemaan hätää.
Itse en olisi aborttiin kyennyt monestakin syystä mutta täysin ymmärrän ne jotka vastaavassa tilanteessa niin päättävät.
Minun parisuhde olisi varmasti kaatunut jossain vaiheessa ilman lapsiakin, tämä stressi elämä vaan vauhditti sitä.
Paradoksaalista on se että vaikka kaikki muu nyt näyttää hyvin synkältä ja olen todella loppu en ole katunut päätöstä pitää lapsi hetkeäkään.
Luulen jopa että näin oli tarkoitettu vaikka en mihinkään kohtaloon tms. täysin uskokaan mutta kun katson noita lapsia tulee olo että näin kaiken pitikin mennä.
Ihanat lapset :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnea.
vaikka nyt tuntuu lähes toivottomalta, niin kyllä siitä selviää. Omat lapseni ovat toivotusti tuolla ikäerolla, enkä vaihtaisi mihinkään. Uskon että pääsee helpommallakin, kun esikoinen ei osannut olla vielä mustasukkainen kuopuksen syntyessä. Muutenkin, siinä ne kaksi meni kuin yksikin. Toki itse tarvitsi paljon lepoa, mutta lepäsin aina lasten kanssa yhdessä.
En osaa kuin tsempata, mulla vain yksi koululainen jo, mutta sillä onkin helppo huudella, että tuohan kuulostaa ihanalta... =) Ei varmasti ole helppoa ja vaivatonta, mutta sinä ap vaikutat fiksulta naiselta, osaat hätäillä ja pureksia asioita näin etukäteen, varmasti mytiä ne synkimmätkin mielikuvat - mikä valmistaa sua siihen, että et odotakaan liian helppoa tuplavauva-aikaa. Lopullinen arki voi tullakin sitten itsellesikin kuitenkin helpompana kuin pahimmissa kuvitelmissasi pelkäsit. =) Minä toivotan sinulle paljon onnea toiseen raskauteesi, jaksamista vauva-aikaan ja hyvää jatkoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos susta tuntuu, ettet jaksa, tee abortti. Ja laita kierukka.
Ei kai siitä sen suurempaa numeroa tarvitse tehdä. Simple as that.
Jos esikoisesi on poika ja tulevakin niin tsemppiä!!
Mulla on kaksi todella menevää poikaa vuoden ikäerolla eikä helpota vieläkään varsinkaan kun ottavat yhteen!Ikää nyt jo 6 ja 7 v.
Ehkä 2 tytön kanssa olis päässyt hieman helpommalla...
Ja mä kun meinasin masentua, kun luulin että olen raskaana. Ja esikoinen 11kk :D no onneksi en ole, mutta tsemppiä sinulle!!
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 11:08"]
Älä välitä näistä möhkäfanteista, jotka epäilee sun kestävyyttä! Satavarmaa ehkäisykeinoa ei ole olemassakaan, pilleritja kondomit yltävät pitkälti yli 90 prosentin varmuuteen mutta sataan pääsee vain steriloinnilla.
Mun mielestä kaksosvertaus on ihan hyvä, tavallaan sulle tulee kaksi hyvin samanikäistä lasta. Olen varma, että tästä on ilon lisäksi myös valtavasti hyötyä. Huoli lapsen saaman huomion heikkenemisestä on ihan turhaa - sillä logiikalla suurperheiden lapset olisi jotenkin vinksahtaneita ja puoliksi heitteille jätettyjä ihmisraunioita :)
Ihmiskunta on kautta aikojen selvinnyt tiheään syntyneistä lapsista. Jos päätätte jatkaa, löydätte taatusti piilotetut voimavaranne ja sen arjen oman auringon, jonka avulla pääsee yli raskaista ja väsyttävistä päivistä!
Nro 8 penää sulta että kunhan olet TODELLA VARMA. Unohda sellainen höpötys! Kukaan meistä ei koskaan voi olla täysin varma yhtään mistään, eikä tarvitsekaan. Elämä on päivä kerrallaan eikä liian selkeitä suunnitelmia kannata koskaan tehdä. Kuten John Lennon osasi sanoa: Life is what happens to you while you´re busy making other plans.
Onnea matkaan!!
[/quote]
Höpö höpö, kyllä varma pitää olla että jaksaa itse ainakin tiedän ihmisiä mistä ei tällaiseen olisi vaikka muuta väittäisivätkin. Iso asia on lapsi aina ja näin pienellä aika välillä myös, ei se oo että niitä vaan tehdään ja ne vaan on, ei kai kukaan tässä maailmassa oikeesti oo niin tyhmä kun sä ilmeisesti että sikiää tosta noin vaan sen kummempia ajattelematta? Varma sitä on oltava että toisen lapsen haluaa ja myös siihen pystyy.
Käy nyt ensin lääkärissä tarkistamassa ettei ole tuulimuna tai muuta vastaavaa. Yhdellä tutulla kävi samoin, mutta se toinen raskaus olikin kohdun ulkoinen.
p.s. Koittakaa nyt jo hyvät ihmiset tajuta että täysimetys ei vaikuta ovulaatioon millään tavalla. Jos ovulaatio on tapahtunut, voi tulla raskaaksi, täysimetit tai et.
Kannattiko naida jos ei ole valmis uuteen lapseen. Kyllä sitä voi käteenkin homman hoitaa. Oma on vikanne.
No ei ne lapset panematta sikiä. Et ole ollut huolellinen ehkäisyn kanssa, ja nyt sitten lisäännyt taas.
Kanitkin lisääntyy aika nopeasti.