Vauva 2,5kk ja olen raskaana ;..-(

Onnea ap- selvisin minkin- esikoinen oli 12 vk ja olin uudestaan raskaana- lapset vat nyt 12 v ja 11 v

Onneksi meille länsimaisille naisille on annettu valinnan mahdollisuus ja aborttioikeus on lainsäädännössäkin taattu. Kyse on nyt vain ja ainoastaan sinusta ja siitä, kuinka koet voimavarojesi riittävän. Huolehditaan niistä hyvin, jotka jo ovat keskuudessamme.

Minä myös onnittelen. Omien lasten ikäero on lähempänä puoltatoista vuotta, ja tiedän, että niillä kuukausilla on iso merkitys, mutta erityisesti nyt myöhemmin tuntuu huikean mukavalta kun on lapset niin lähekkäin ja läheisiä. 

Vaunuja saa ostettua ja myytyä netissä ihan kätevästi, ei ole iso asia viakka siltä tuntuisikin; "samoilla valvomisilla" menee ainakin osittain kun on lyhyt ikäero; samoin ei tule niin pitkää taukoa poissa työelämästä kuin kahdesta lapsesta helposti tulisi; perhevapaalainsäädäntö on muuttunut niin, että ensimmäisen lapsen isyysvapaita ei tarvitse pitää ennen toisen lapsen syntymää; myöhemmin lapsista on seuraa toisilleen + vaikka mitä muita hyviä juttuja.

Raskastakin tulee varmasti olemaan, mutta sekin kannattaa vain koittaa hyväksyä. Ihan samoin kuin sekin, että ei raskausuutinen välttämättä herätä aina positiivisia tuntemuksia. Tunteet ovat inhimillisiä, eivätkä koskaan väärin, joten niistä on turha kantaa murhetta. Kyllä se lopulta iloksi muuttuu, teitä on kuitenkin kaksi vanhempaakin, joten hyvin saatte hanskattua, usko vaan! :)

Onnea!

Mulla on lapsilla 1kk enemmän ikäeroa kuin sun lapsillasi. Eka vuosi on rankka, mutta sisarusten läheisyys ja merkitys toisilleen on jotain käsittämättömän arvokasta. Ovat toistensa ilo, hauskuus, tuki ja turva. Ihanaa tulevaisuutta perheellesi!

[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 10:58"]

Jos teillä oli suunnitelmissa enemmän lapsia niin mikäs siinä. Itse näin 2-v:n äitini nyt vasta voisin harkita että toista lasta voisi ruveta suunnittelemaan. Eli ikäeroa saisi olla3-5 v. Olen halunnut nauttia esikoisesta ja olla täysillä mukana joka hetkessä.
 

[/quote]

Itselläni on ikäeroa 6-10v  sisaruksiini ja siksipä minulle oli selvää että haluan omat lapseni pienellä ikäerolla. Sama tilanne miehellä. Tosi rankkaa on ollut kun kahdella lapsella on laajat allergiat + toisella muitakin sairauksia. Mutta siitä huolimatta en kadu päätöstämme. Meidän lapset touhuaa keskenään niin paljon. Sisarukset on tosi tärkeitä heille. Kuinka kiva onkaan nähdä veljekset reilun vuoden ikäerolla touhuamassa yhdessä !! Hetken oli rankkaa mutta nyt on sitten helppoa kun lapset ovat samassa vaiheessa niin esim. huvipuistoissa, kirjoissa, leluissa ym. kiinnostaa samantapaiset asiat.

Kyllä te selviätte ap. Ja palkinto on tosi hieno kun jaksaa sen rankan vuoden tai kaksi !!!

Vai sterilisaatio muka 100% varma ehkäisy, ei ole!!! Itse tämän kokenut, joo. Voimia ap:lle, pidä lapsi. Varsinkin jos olet kärsinyt lapsettomuudesta. Ystäväni kävi rankat lapsettomuushoidot läpi, sai vihdoin viimein lapsen...siitä 2 vuoden päästä yrittivät toista lasta inseminaatiolla, keskenmeno ja sen jälkeen kuinka ollakkaan ihan normisti tuli raskaaksi joka oli lääkäreidenkin mielestä IHME. nyt todella onnellinen kahdesta lapsestaan. Kyllä jaksat sisulla ja varsinkin jos mies myös apuna. Tosiaan voi käydä niin ettet enää välttämättä saa toista lasta....mieti sitä...kummasti sitä vaan voimia jostakin saa.....

Vai sterilisaatio muka 100% varma ehkäisy, ei ole!!! Itse tämän kokenut, joo. Voimia ap:lle, pidä lapsi. Varsinkin jos olet kärsinyt lapsettomuudesta. Ystäväni kävi rankat lapsettomuushoidot läpi, sai vihdoin viimein lapsen...siitä 2 vuoden päästä yrittivät toista lasta inseminaatiolla, keskenmeno ja sen jälkeen kuinka ollakkaan ihan normisti tuli raskaaksi joka oli lääkäreidenkin mielestä IHME. nyt todella onnellinen kahdesta lapsestaan. Kyllä jaksat sisulla ja varsinkin jos mies myös apuna. Tosiaan voi käydä niin ettet enää välttämättä saa toista lasta....mieti sitä...kummasti sitä vaan voimia jostakin saa.....

Ihanaa!

Paljon onnea odotukselle. Meillä on kaksi ensimmäistä lasta syntyneet tammikuussa ja joulukuussa samana vuonna. Alussa oli raskasta, mutta siinä ne kasvoivat yhdessä. Hyvät ystävät ovat nyt.

Jotkut tekevät tarkoituksella lapset noin pienellä väliajalla, jotta saavat tavallaan "kaksoset". Esm yksi työkaverini. 

Kannattaa varmaan ostaa kaksosrattaat ja kaikke tuplamäärät niin selviät sitten kahden pienen kanssa.

Kuulemma se alku on tietysti työläämpää kun on kaksi pientä. Mutta sitten kun on kaks samanikäistä niin leikit käy hyvin yhteen isompana ja siinä vaiheessa pääset helpommalla.

Ap... Meillä "pieni" ikäero 1v 1kk ihan suunnitellusti. Esikoinen oli helppo vauva ensimmäiset 6kk, sen jälkeen aivan totaalisen huono nukkuja - on edelleen. Kuopus onneksi paremmilla unenlahoilla siunattu. Kuilun reunalla on käyty ja sieltä noustu ylös entistä vahvempina. Parisuhteen ja miehen avun tärkeyttä en voi kyllin korostaa. Toki tästä voi selviytyä vähemminkin avuin, mutta kiitollinen olen osansa upeasti hoitaneelle miehelleni.

Nyt lapset 2 ja 3, pelaavat todella hyvin yhteen. Vaikeuksien kautta voittoon, sanoisin. En ole mikään täydellinen äiti, väsymys ja ärtyisyys on varmasti näkynyt lapsillekin kun olivat "pahimmilaan" 1 ja 2 vuotiaina. Koko ajan joku tekee jotain "pahaa" tai kiusaa, loputon vaippa- ja pottarumba. Omia voimavaroja ei kukaan voi ennakoida tilanteiden muuttuessa rajusti - en minä ainakaan.

Summa summarum; kyllä selviät vaikka voi välillä tuntua, että mihin tässä on ryhtynyt. Monta kertaa iskee epätoivo ja kauhu. Ja sitten katsot kun pienempi tarttuu isompaa kädestä ja huojuvin askelin taapertavat yhdessä hiekkalaatikkoa kohden.

Laki ja sen oikeana pitäminen on kaksi eri asiaa. Aborttilakia 70-luvulla tehdessä on aborttia pidetty pienempänä pahana kuin naisten kuolemista /vammautumista laittomissa aborteissa. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että abortissa lopetetaan elämä eikä sitä että kaikki eivät pidä aborttia hyvänä ratkaisuna. 

Plääh näiden negatiivisuutta kylvävien arjen sankareiden kanssa!

Kyllä sinä pystyt ja jaksat kahden pienen kanssa! Raskausaika menee kuin hujauksessa, kun vierelläsi on jo yksi pieni ihanuus, joka vie ajastasi suuren osan. Ja kun niitä on kaksi, se on kyllä rankempaa mutta ajattele asia vaikka näin: sinun kohdallasi kuormittava vauva-aika kestää vähemmän aikaa, kuin niillä, jotka saavat lapsensa 2 vuoden ikäerolla!

Ja lapsesi todellakin tulevat saamaan paljon irti toisistaan! Ensin tarkistat, että massussasi on kaikki kunnossa ja sitten alat varautua toisen aarteen syntymään ;) Sinulle on suotu toinen vauva, koska olet sen arvoinen!

Onnea! Meillä tytöt 1v1kk ikäerolla ja hyvin ollaan pärjätty. :) nyt ovat 2 ja 3 ja elämä aikas helppoa jo... Älä huoli, kyllä se siitä :)