Miten pääsee eroon suklaa riippuvuudesta??

Kannattaa siirtyä tummaan suklaaseen. Se on herkullista, terveellistä eikä sitä tee mieli mässätä.

Minäkin olen koukussa. Erityisesti suklaa on ihanaa, mutta luulen koukun piilevän sokerissa eikä niinkään itse suklaassa.

Jotkut sanoivat aiemmin, ettei suklaaseen voi olla koukussa. Jos suklaa saa aivoissa aikaan mielihyväreaktion, miksei sen takia voisi orjautua suklaasyömäriksi? Ja ellei se olisikaan fyystistä, niin eikö henkinen riippuvuus ole teistä epäilijöistä todellista? Onhan moni tupakanpolltajakin sekä fyysisesti koukussa nikotiiniin että henkisesti siihen tapaan, joka on syntynyt.

Itse en tiedä, pitäisikö herkkujen syöntiä vähentää pikku hiljaa vai olenko niin paatunut sokerinarkki, että parempi olisi hoitaa itseäni kuin alkoholistit hoitavat - ette murustakaan enää koskaan?

Suklaaseen voi oikeesti olla koukussa. Esim ite oon satunnaisesti (pari vuotta melko säännöllisestikin) polttanu tupakkaa, eikä koskaan, ei yhen yhtä kertaa ole tullu riippuvuutta siihe. Ei pienintäkään. Mutta suklaaseen olen tosi pahasti koukussa, kyllä se sokeririippuvuuskin voi olla ongelma, josta ei meinaa millään päästä eroon. Yriän kovasti olla syömättä suklaata, ostamatta sitä, yms, mutta ei vaan onnistu.

Voihan sitä olla riippuvainen sokerista. Joskus kromitablettien syöminen voi auttaa. Itse yritän vetää suklaan sijaan hedelmiä, nyt lähinnä appelsiineja ja mandariineja, jotta saan sieltä makeutta. Tosin siinä ei pidä innostua liikaa, ettei hammaskiille ala mennä.

Itse saan suklaasta samanlaisia vieroitusoireita kun tupakasta aikanaan kun sen lopetin. Esim. Levottomuus, käsien hikoilu, sykkeen muutos, hermostuneisuus ja sekoamisen tunne. Miksi!?

[quote author="Vierailija" time="15.05.2013 klo 21:13"]Sillä ettei enää laita sitä suklaata suuhunsa. Ei suklaaseen mitään oikeaa fyysistä riippuvuutta tule, joten kyllä se on ihan tahdonvoimalla katkaistavissa se kierre jossa suklaata syö liikaa.

[/quote]

Tutkimusten mukaan sokeri aiheuttaa hiirissä heroiiniin verrattavaa riippuvuutta, joten miksei ihmisissä. Itsellä on auttanut kun ei syö herkkuja ollenkaan, ei edes light-limsoja. Hedelmät ja marjat tilalle. Muutenkin makuaisti terävöityy.

Juhlissa saa toki herkutella.

Sillä ettei enää laita sitä suklaata suuhunsa. Ei suklaaseen mitään oikeaa fyysistä riippuvuutta tule, joten kyllä se on ihan tahdonvoimalla katkaistavissa se kierre jossa suklaata syö liikaa.

mulla oli joskus Geishasuklaa addikti, ajoin työmatkalla 5km lenkin että sain sitä. Kerran ostin 3 levyä ja mässäsin kaikki kerralla, levyn jälkeen tuntui että nyt riitti mutta kaikki väänsin yökötykseen asti. Meni pitkään, 5v, ennen kuin laitoin Geishaa suuhuni. Nykyisin voin ottaa palan jos joku tarjoaa, ei yökötä muttei tee mieli lisääkään.

Miksi ihmeessä pitäisi päästä suklaa-addiktiosta eroon? Parempi se on kuin tupakan polttaminen.

Suklaa ei ole riippuvuutta aiheuttava aine. Jätä se kauppaan niin et syö.

mutta se on oikeasti yllättävän vaikeaa... yleensä jätänkin suklaan kauppaan ruokaostoksilla, mutta haen sitten myöhemmin kun himo kasvaa liian suureksi :/

ap

Tiedän tunteen ap! Mulle vain kävi niin, että paino ehti nousta 15 kiloa, ennen kuin lopetin tekosyiden keksimisen ja myönsin itselleni, että mulla on ongelma. Aloita päivä kerrallaan pohjalta ja jo viikossa huomaat, ettei sitä tee enää mieli. Retkahdusten varalta tee suunnitelma valmiiksi, esim. käyn 5kilsan juoksulenkillä, niin saan suoda suklaapalan, jos siis olet sitä ostanut. Tai vaikka että, ensin syön porkkanan sitten vasta suklaata jos tekee mieli. 

Itselläni on ainakin toiminut se, että pahimman himon peitän jollain muulla tekemisellä tai kasviksilla ja kohta sitä huomaa ettei enää teekään mieli. Ja kyllä suklaaseen voi jäädä koukkuun aivan kuten tupakkaakin, mun oli huomattavasti helpompi päästä eroon tupakasta kuin suklaasta! Mutta palaakaan en voi vieläkään ottaa, vuoden alusta asti olen ilman suklaata mennyt ja 10 kilo on jo painosta pois, tahdonvoimaa ja itsekuria - sitä se vaatii :)

Syö aitoa suklaaata niin tulee himo tyydytetyksi jossain vaiheessa eikä tee enää mieli