Sanokaa kannattaisiko luovuttaa
Minulla on niin paha stressi etten ole syönyt nyt kolmeen päivään (ennen sitäkin sain syödyksi vain vähän päivässä), treenaan silti koska se helpottaa oloa, mutta en saa sen stressaavan asian suhteen tehtyä mitään koska koen vain sen niin ylivoimaiseksi. Jos luovuttaisin vain niin helpottaisi, mutta toisaalta se tuntuu tosi väärältä.
Onko mahdollista stressata itsensä hengiltä? Sinnikkyys on kyllä hienoa, mutta viisautta on pystyä myöntämään että liian pienen ajan sisällä on liian monta päällekkäistä hommaa... En tiedä olenko laiska vai vain järkevä jos luovun osasta työtaakkaa...
Kommentit (5)
jos työ stressaa noin paljon ja tietäisin, että se jatkuu ja jatkuu, loppua ei näy, niin voisin kyllä luovuttaa, ei ole mitään järkeä stressata itseään tuolla tavalla. Mutta ennen sitä kyllä keskustelisin esimiehen kanssa, ehkä asialle voi tehdä jotain muutakin kuin täysin luovuttaa.
Eli onko se stressiä aiheuttava asia työasia vai jotain ihan muuta?
Minäkin antaisin sinuna hiukan nyt periksi, edes jossain asiassa. Stressiin VOI kuolla, se lisää sydän- ja verisuonisairauksien ja esim. vatsahaavan riskiä. Nuorikin ihminen voi saada esim. aivoverenvuodon ja kuolla.
Ja jos sinä et ole syönyt - kai nyt sentään jotain, kun et siellä pyörtyile - kolmeen päivään, stressisi mitä ilmeisimmin ON paha.
Ylenpalttinen fyysinen rasitus lisää omalta osaltaan stressiä, ei hyvä. Maltillinen liikunta purkaa stressiä, mutta jos energiansaantisi on todella vähissä, huhkiminen väkisin vain haittaa vointiasi.
Miten nukut?
Höllää, hyvä ihminen, jos et ole ihan uskomattoman kovassa rahapulassa tai tarvitse rahaa vaikka läheisesi lääkärinlaskuun tai muuhun elämää suurempaan juttuun. Enkä tarkoita nyt ulkomaanmatkaa. Rahan perässä kannattaa juosta vain, jos ei hengästy. Vähemmällä tulee toimeen ja "pienimittakaavaisemmalla" elämällä nauttii varmasti paljon enemmän. Leivättähän ei käytännössä kukaan Suomessa jää jos ei halua, kyllä luoja luotunsa huolehtii. Isoäitini tulee toimeen mökissään takuueläkkeellä, josta jää pakollisten kulujen jälkeen käteen ehkä 350-400€/kk, mutta hän on vilpittömästi eräs onnellisimmista ihmisistä, joita tunnen.
Jos kyseessä on projekti, vedät sen sellaiseen pisteeseen, mikä tilanteessasi on mahdollista ja sen jälkeen kunnon etäisyys asiaan. Jos taas palkkatyösi luonne on noin stressaava, sun pitää vaan yksinkertaisesti muuttaa sitä. Tommosta stressitilaa normaali-ihminen kestää noin viikon vuodessa. On hirveän typerää liiskata itseään töillä.
Toisaalta mä en ole kukaan neuvomaan, kun olen ihan samassa tilanteessa. Mietin juuri, että miksi mä elän tällaista elämää. Asemassani on aika paljon valtaa, ja se koukuttaa, ja siksi olen tällaisessa lirissä.
Vaikea kovin yksityiskohtaisesti ottaa kantaa kun en tiedä tilanteestasi mitään, mutta yleensä olen sitä mieltä, ettei mitään tarvitse henkensä kaupalla tehdä. Stressi altistaa monille sairauksille, joten parempi välillä höllätä. On aika lohdullista myöntää itselleen, ettei ole superihminen tai korvaamaton. Moni asia on sellainen, jonka voi delegoida toisellekin.