Jotkut naiset sanovat, etteivät "tarvitse mitään",

Joo, minulla on jo kaikkea mitä haluan.

"En tarvitse mitään. mInulla on jo kaikkea." On fraasi. Tttakai minulla on kymmeniä pikku juttuja joita haluaisin mutta todellisuus on se ettei ole rahaa. Nytkin tilipäivä on ensi viikolla ja just sain ostettua viikon ruoat. Joten: "En tarvitse mitään. Minulla on jo kaikkea."

On parempi sanoa että en tarvitse mitään, kuin ottaa vastaan turha lahja. Jos joku tilaisi minulle lahjaksi lehden, se olisi todennäköisesti naistenlehti, olenhan nainen. En kuitenkaan ikinä lukisi sellaista siirappista hömppää, vaan luen mielummin harraste-, tiede-, tekniikka tai ajankohtaislehtiä. Kauneusjutut eivät kiinnosta. Lomamatkakin tulisi todennäköisesti väärään osoitteeseen ja olisi liian kallis lahja, tuntisin liian suurta kiitollisuudenvelkaa. Koruja en käytä. Siksi sanon, etten tarvitse mitään. Aviomies ja paras ystäväni osaavat kyllä ostaa minulle sopivat lahjat, kun joku juhlapäivä on. :)

Kaikkea on.

No joo, ehkä joku lomamatka miehen kanssa kahden olisi kiva yllätys. Mutta minusta se on liian ison työn ja rahanmenon takana. Lasten järkkääminen johonkin lomamatkan ajaksi olisi miehelleni liian iso rasti suoritettavaksi. Ja toisaalta en olisi itsekään halukas jättämään lapsia esim. viikoksi hoitoon, varsinkin kun tiedän että he rakastavat matkustelua.

Oikeasti, en koe jääväni mistään paitsi vaikka en saisikaan lahjoja.

[quote author="Vierailija" time="10.05.2013 klo 19:29"]

kaikkea on jo. Ettekö haluaisi saada jotain ihania kauneusjuttuja, lomamatkoja, lehtitilauksia, mitä vaan? Onko teillä oikeasti jo kaikki?

[/quote]

Mullakin on kaikkea, mitä haluan (noh se uusi okt puuttuu). En kaipaa mitään mainitsemiasi juttuja.

Kyllä se nyt vain näin on, etten halua enkä tarvitse mitään. "Ihania kauneusjuttuja" en ainakaan, mitähän nämäkin nyt sitten olisivat, lehtiä en nykyisiäkään ehdi enkä jaksa lukea, no matkoille kyllä haluaisin mutta nekin tahdon järjestää itse.

[quote author="Vierailija" time="10.05.2013 klo 19:35"]

On parempi sanoa että en tarvitse mitään, kuin ottaa vastaan turha lahja. Jos joku tilaisi minulle lahjaksi lehden, se olisi todennäköisesti naistenlehti, olenhan nainen. En kuitenkaan ikinä lukisi sellaista siirappista hömppää, vaan luen mielummin harraste-, tiede-, tekniikka tai ajankohtaislehtiä. Kauneusjutut eivät kiinnosta. Lomamatkakin tulisi todennäköisesti väärään osoitteeseen ja olisi liian kallis lahja, tuntisin liian suurta kiitollisuudenvelkaa. Koruja en käytä. Siksi sanon, etten tarvitse mitään. Aviomies ja paras ystäväni osaavat kyllä ostaa minulle sopivat lahjat, kun joku juhlapäivä on. :)

[/quote]

Eli tarvitset lahjoja mieheltäsi ja ystävältäsi ;) Tuskin kukaan puhuikaan vääränlaisista lahjoista.

[quote author="Vierailija" time="10.05.2013 klo 19:33"]

"En tarvitse mitään. mInulla on jo kaikkea." On fraasi. Tttakai minulla on kymmeniä pikku juttuja joita haluaisin mutta todellisuus on se ettei ole rahaa. Nytkin tilipäivä on ensi viikolla ja just sain ostettua viikon ruoat. Joten: "En tarvitse mitään. Minulla on jo kaikkea."

[/quote]

Etkö koskaan saa lahjoja? Etkö edes salaa toivo sellaisia?

Jos on kyse juhlapäivästäni, haluaisin saada hemmottelua mieluummin kuin tavaraa. Että esimerkiksi mies ja lapset hoitaisivat koko päivän ruokailut loppusiivouksineen, ja minä voisin nukkua pitkään, lueskella, käydä kävelyllä (tai käytäisiin koko perheen voimin) katsella telkkaria, pelailtaisiin lasten kanssa jne.

Tavaraa on ihan liikaakin, lehtiä en ehdi lukemaan, siksi peruin aikoja sitten ne lehdet, mitä minulle tuli, lomamatkat ovat perheen  yhteisiä, eivät mikään lahja yhdelle perheenjäsenelle. "Ihanista" kauneusjutuista en välitä, elämäntavat pitävät ihoni hehkänä, koruja käytän harvoin, ja minulla on riittävästi mieluisia koruja. 

Jos jotain annettavaa olisi pakko keksiä, joku taimi kasvihuoneeseeni tai kukkakimppu olisi passeli lahja.

mullakin on kaikkea, en tarvitse mitään lahjoja. Ostan ihan itse kaiken sen mitä tarvitsen. Perheeni tietää tämän ja paras lahja on kun tulevat syömään juhlapäivänä.

Saatan sanoa, etten tarvitse mitään erityistä. Koska olen nyt kotiäitinä, meillä ei ole varaa mihinkään kalliiseen. Joku lomamatka olisi aivan liian hintava. En myöskään halua mitään turhaa luksusta tai ylimääräisiä lehtitilauksia, koska yhteisistä rahoistahan se olisi pois ja sitten joutuisimme tinkimään jostain oleellisemmasta. Yleensä sanon, että minulle saa ostaa suklaata tai saippuaa, koska rakastan sekä hyvää suklaata että ihania tuoksusaippuoita. Ja kumpikaan ei ole turha eikä kallis lahja.

ei oo kaikkea läheskään mutta, sanon noin miehelleni kun tiedän ettei meillä ole varaa mihinkään turhuuksiin.

Mullaei ole kaikkea, mutten haluakaan mitään enempää. En ainakaan tavaraa! Kukkakimppu ilahduttaa kyllä, ja mahdollisuus harrastukseen. Mieluiten ottaisin käsinkirjoitetun kirjeen :-D

Kyllä minä varmaan kuntoilu- tai käsityölehden voisin ottaa, kun niitä ostelen aika usein. Olen vain huomannut, että irtonumeroista on niin paljon tarjouksia, ettei tilata kannata. Jos joku muu tilaisi, voisi kelvata. Lomamatkakin voisi olla kiva, mutta olen aika nirso senkin suhteen eikä se meilläkään saa maksaa liikaa. Tällä hetkellä tarvitsen todella auton, mutta se on liian kallis lahja - menee veroa, kun en mitään 80-luvun jatkuvasti huoltoa vailla olevaa amiscorollaa halua. Siksi ostan auton itse. Ihanat kauneusjutut eivät käy muuta kuin itseni ostamana, sillä herkkäihoisena on merkki valittava tarkoin. Hajusteet ei käy. Jonkun kasvo/jalkahoidon voisin ottaa, jos joku antaisi lahjaksi, niitä ei tule itse hankittua. 

[quote author="Vierailija" time="10.05.2013 klo 19:29"]

kaikkea on jo. Ettekö haluaisi saada jotain ihania kauneusjuttuja, lomamatkoja, lehtitilauksia, mitä vaan? Onko teillä oikeasti jo kaikki?

[/quote]

On. Ja nytkin mulla on lahjakortti kauneushoitolaan ja lomalahjakortti käyttämättä. Lomalle lähdetään miehen kanssa syksyllä, mutta enn tiedä, missä välissä tuon kauneushoitolakortin saan käytettyä. Onneksi sillä saa ostaa myös tuotteita, joten niitä se sitten on kai ostettava.

No haluaisin uuden auton, i pad, ok- talon. Noi lahjat on liian kalliita. Mies osti mulle jaloruusun terassille ja valitsin sen itse. Ostin vielä itse yhden lisää. Huolin lahjan, jos saan itse valikoida, muuten en halua mitään.  Kukkia rakastan, mutta olen tarkka laadusta, väristä ja lajikkeesta.

Mun äiti sanoo aina ettei "tarvitse mitään". Sitten kun hänelle hankkii äitienpäiväksi jotakin, näyttää nyrpeätä naamaa kun ei sattunutkaan sitä mistä tykkää tai haluaa. Paskamaista ostaa lahja sellaiselle ihmiselle. Miksi ei voi oikeasti sanoa mitä haluaa saada tai sitten naama pokerilla ottaa lahja vastaa vaikka ei tykkääkään? Miksi?

Itse sanon mitä tahdon lahjaksi. Joskus en esitä mitään toivetta, mies kuitenkin tietää että lahjakortti koruliikkeeseen, vaateliikkeeseen tai kosmetologille on varma napakymppi.

[quote author="Vierailija" time="10.05.2013 klo 19:29"]

kaikkea on jo. Ettekö haluaisi saada jotain ihania kauneusjuttuja, lomamatkoja, lehtitilauksia, mitä vaan? Onko teillä oikeasti jo kaikki?

[/quote]

No ihan oikeasti on kaikkea. Just tulin lomalta ja haluan ehdottomasti olla mukana päättämässä minne mennään ja milloin - ei todellakaan tällaisia yllätyksiä. Lehtitilaukset teen myös itse, niistä tulee hirveästi lehtiroskaa joka pitää sitten kuskata keräykseen - ei näitä turhia, menee hermot. Kauneudenhoitoon mulla on tietyt tuotteet, joita ostan kun ne loppuu. Olisi vähän liikaa vaadittu, että mies osaisi löytää jonkun uuden tarpeellisen tuotteen, tuskin osaisi. Alusvaatteet ostan itse, rintsikat täytyy sovittaa ja niiden ostaminen on aina vuoden vittumaisin tilanne, joten lahjakortti niihin ei ole mikään lahja vaan vitsaus. Koruja en juurikaan käytä. Toki niitä tulee aina silloin tällöin lisää kaappii pölyttymään. Eihän ne siellä paljon tilaa vie, mutta ei niistä siellä mitään iloakaan ole.

En todellakaan tarvitse mitään. Jos haluaa jotenkin ilahduttaa normipäivää enemmän, niin voi kai tuota hierojalle tilata ajan tai ostaa paketin konvehteja, mutta toisaalta senkin voin tehdä itse.

Huomasin, että aloitukseni on saanut negatiivisia peukkuja. Onko se oikeasti joku hyvän äidin ja puolison merkki, jos ei tarvitse mitään? Tässäkin kun vastauksia lukee, moni kertoo ikäänkuin sivulauseessa niistä todellisista toiveistaan - tärkeitä nekin ovat. Oikeastaan en tarkoita aloituksellani pelkästään materiaalisia lahjoja, vaan kaikkea sellaista, mikä on rakkaudella mietititty toista varten. Olisi kurjaa jäädä muistamatta esim. äitienpäivänä. ap

Mä en oikeasti tarvitse mitään kun mies tai joku muu kysyy esim lahjatoiveita. Matkat on ainoat missä mun mielestä ei rahat mene hukkaan. Mies tietää tämän ja meillä reissataan paljon. Mutta ei niitä matkoja anneta synttäri tms lahjoiksi. Muuten on kaikkea - talo, auto, ihana perhe ja mies, ystäviä joiden kanssa viettää aikaa.

(Merkki)vaatteita en halua - ostan mielummin matkoilta parempaa hinta-laatusuhdetta, laukut ja kengät samoin - satanen on kipuraja ja sillä saa jo vaikka mitä upeaa mutta valitsen itse. Viimeksi Roomasta käsintehdyt mokkakorkkarit...

Kosmetiikkaa käytän vähän ja siitäkin olen tarkka mitä - mulle ei käy kalliit "merkkituotteet" (onneksi)  vaan ihan tavismerkit. Eli en halua niitäkään. Viimeksi sain lahjakortin kauneushoitolaan 50v lahjaksi 3 vuotta sitten ja olihan se kiva. Mutta en koskaan toivoisi sellaista lahjaa.

Mutta jos lahjaksi saan niin en kylllä mistään kieltäydy