Psykologia 2021

Kakkostehtävän kohdat 4,9,12 tosi tulkinnanvaraisia ja musta niissä ei saisi ainakaan tiputtaa pisteitä nollille jos poikennut mallivastauksista koska noiden osatehtävien oikeat rivit on ennakkomateriaaliin vedoten perusteltavissa myös toisin kuin mallivastauksissa.

Kuinka monta raakapistettä riitti yhteen skaalattuun pisteeseen?

Hassua, että Joensuun ja Oulun logopedian koejonot eivät ole liikkuneet koko kesänä mihinkään. Turku sen sijaan on liikkunut jopa kuusi paikkaa ja Tamperekin kolme. Olisin ajatellut tilanteen menevän juuri toisinpäin.

Vierailija kirjoitti:

Hassua, että Joensuun ja Oulun logopedian koejonot eivät ole liikkuneet koko kesänä mihinkään. Turku sen sijaan on liikkunut jopa kuusi paikkaa ja Tamperekin kolme. Olisin ajatellut tilanteen menevän juuri toisinpäin.

Oulun logon koejono kaikille liikkunut yhden pykälän. Ite siis oon varasijalla 2 nyt, aluksi olin sijalla 3. Sinne otetaan vain 2/37 ei-ensikertalaista sisään pääsykokeen perusteella.

Mielenkiinnosta kysyn, että mitkä oli logopedian alimmat pisterajat todistusvalinnassa Itä-Suomen yliopistoon?

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiinnosta kysyn, että mitkä oli logopedian alimmat pisterajat todistusvalinnassa Itä-Suomen yliopistoon?

Ensikertalaiset 109

Kaikki 112.4

Vierailija kirjoitti:

Mitkä muut kysymykset ovat mielestänne räikeästi väärin mallivastauksessa (en jaksa selata ketjua). Numero riittää.

Mielestäni selkeästi virheellisiä kohtia ainakin 2.1A, 2.2B ja D, 2.7B ja 2.14A, B ja C.

Tämä siis vastauksena kysyjälle. Toivottavasti kukaan ei ärsyynny. Rauhaa😊

Myös 2.11D virheellinen ja sekava. Mitä tarkoitetaan motorisella liikehäiriöllä? Ei mikään virallinen ja vakiintunut termi.

Edelleen vain vastauksena kysymykseen. Tsemppiä oikaisuvaatimuksiin! Ja ihan kaikille hyvää kesän jatkoa😊

Tietääkö kukaan mitkä on tällä hetkellä alimmat hyväksytyt pisteet Tampereen ja Turun logolle ensikertalaisten koejonossa? 

https://yle.fi/uutiset/3-11886441

Mielenkiintoinen juttu oikaisuvaatimuksista ja hallinto-oikeuden päätöksistä oikiksen opiskelijavalinnassa. Kiinnostaa erityisesti juuri nyt, kun oikaisuvaatimuksen kohtalo mietityttää kovasti. Kyseessä samanlainen tilanne siinä mielessä, että korjaus vaikuttaisi todella moniin hakijoihin. Se tässä juuri mietityttää, että miten tuollaisessa tilanteessa mahdollisesti toimitaan. Jutussa viitataan myös resurssipulaan, ja kielteisiin oikaisuvaatimuspäätöksiin sen takia. Huolestuttaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vieraiylija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehtävä 2.14

Artikkelin Puolankanaho, Kiuru & Lappalainen (2019) mukaan...

A) ...hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) on kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä.

B) ...HOTissa on tärkeää ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitys.

C) ...HOTissa painotetaan sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.

D) ...HOTin pohjana on suhdekehysteoria, jonka mukaan ihmismielellä on kieleen ja kognitiivisiin prosesseihin liittyvä opittu kyky assosioida asioita ja päätellä prosessien välisiä suhteita.

Artikkelista lainaus sivulta 35:

" HOT luetaan kuuluvaksi niin sanottuihin uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin, ja siinä painotetaan ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitystä ja sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.”

Mallivastauksien mukaan vain d oikein.

Mukava olisi myös minun mielestäni kuulla perusteluita näiltä, jotka väittävät meitä oikaisijoita valittajiksi, joilla ei älli riitä. Tämä ei suinkaan ole ainoa selkeästi virheellinen kysymys.

En ole lukenut tätä kommenttia pidemmälle. Vastaan psykan opiskelijana ja Hottia näissä opinnoissa opiskelleena. En siis ole lukenut artikkelia.

Mielestäni nuo voisi olla juurikin niin, että vain d on oikein. Kohta a:ssa sanotaan, että on kog. käyttäytymisen menetelmä, niin sitähän se ei ole, vaan on oma terapiamuotonsa. (Vaikkakin syntynyt kolmannen aallon kog terapiasta höystettynä idän filosofioilla.) Kohta b on väärin, koska Hotissa ei pyritä tiedostamaan tunteita ja ajatuksia, vaan antaa niiden tulla ja mennä. Niitä ei pysähdytä millään tavalla käsittelemään. Ehkä tämän voisi toisaalta nähdä oikeana vaihtoehtona, koska tarkoituksena on kuitenkin huomata, että tunteita ja ajatuksia herää. Mutta pääpointti on ymmärtää, että ne ovat vain tunteita ja ajatuksia eivätkä totuuksia, eivätkä "minuutta". Niille ei pidä antaa painoarvoa, vaan vahvistaa sisäistä ohjaavaa minää (joka ei liity tunteisiin ja ajatuksiin). Tarkoituksena on siis olla tekemättä pitkälle meneviä tulkintoja tunteista ja ajatuksista. Kohta c on väärin, koska Hotissa ei pysähdytä analysoimaan tunteita ja ajatuksia ja niiden yhteyksiä toimintaan. Niitä ei jäädä painokkaasti miettimään, että kappas nyt minä ajattelen näin ja toimin näin, mikähän tässä nyt on... D on oikein, sillä Hotissa on kyse siitä, kuinka kieli vääristää ja ohjaa meidän kokemusta maailmasta. Kun sen oppii sivuuttamaan (eli ajatukset ja tunteet), niin henkinen hyvinvointi kasvaa.

Toivottavasti tästä on apua. Yritin katsoa asiaa oikeaksi määriteltyjen vaihtoehtojen vinkkelistä, mutta olisi tätä voinut toisinkin tulkita.

Aiempi kommentoija oli lisännyt suoran lainauksen ennakkomateriaalina olleesta artikkelista, jonka pohjalta tehtävään piti vastata. Sen perusteella melko yksiselitteisesti kohdat A-C pitäisi olla oikein. Kokeessa ei pitänyt vastata muun tiedon valossa vaan nimenomaan sen mukaan, mitä ennakkomateriaalissa on lukenut. Varmasti paremmin mittaisi osaamista, jos pitäisi pohtia laajemmin väittämiä, kuten sinä teit, mutta niin ei tässä kokeessa ohjeistettu tekemään. Kiitos kuitenkin pohdinnoistasi! Se voi syventää lukijan ymmärrystä kyseisestä menetelmästä.

Pikaisesti lukaisin tuon vikan artikkelin ja siltikin sanoisin, että nuo mun kommentit pätee. On voinut käydä niin, että vastaajien ennakko-oletukset ovat värittäneet artikkelin tulkintaa. Tarkoitan, että ennakko-oletuksena on ollut ajatusten ja tunteiden analysointi, jolloin on lukenut artikkelin siinä valossa. Hotissa ei kuitenkaan ole siitä kyse ja artikkeli ei sellaisesta mielestäni puhu. Esimerkkejä:

a) HOT on "käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian muoto" (ei siis menetelmä)

b) "Hyväksy ja ota vastaan sinussa ilmenevät ajatukset...ja tunteet" (monissa muiakin kohdissa perusideaa selitetään)

c) "tavoitteena on edistää asiakkaan arvojen mukaista elämää...arvojen suuntaisen käyttäytymisen aktivoinnin kautta" (monissa muissakin kohdissa perusideaa selitetään)

d) "HOT perustuu...suhdekehysteoriaan"

Kannattaa lukea se artikkeli ja kommentoida vasta sitten. Kohta josta a b ja c voidaan suoraan johtaa on muistaakseni 2. sivulla

Mä en siis koetta tehny, mutta musta ton s. 35 pätkän mukaan just voidaan sulkea a, b ja c pois. Koska a) HOT on uuden aallon menetelmä, b) vain puolet määritelmästä ja c) vain puolet määritelmästä. Mä pahoittelen, pääsykoekysymykset on joskus kenkkuja, niinkun tässä tapauksessa.

En mäkään oo koettalaatinut , ja ei mulla oo tietoo miten asiat ihan oikeasti ovat. On ihanan totta, että sanojen ja lauseiden geometria voidaan ymmärtää monella tavalla! Luulen, että kokeiden laatijat ovat armollisia monenlaisille tulkinnoille.

Vierailija kirjoitti:

https://yle.fi/uutiset/3-11886441

Mielenkiintoinen juttu oikaisuvaatimuksista ja hallinto-oikeuden päätöksistä oikiksen opiskelijavalinnassa. Kiinnostaa erityisesti juuri nyt, kun oikaisuvaatimuksen kohtalo mietityttää kovasti. Kyseessä samanlainen tilanne siinä mielessä, että korjaus vaikuttaisi todella moniin hakijoihin. Se tässä juuri mietityttää, että miten tuollaisessa tilanteessa mahdollisesti toimitaan. Jutussa viitataan myös resurssipulaan, ja kielteisiin oikaisuvaatimuspäätöksiin sen takia. Huolestuttaa...

Oikiksen tapaus oli myös eri, siellä osa ei saanut oikeellisen malliratkaisun mukaisia pisteitä ja, noh, oikislaisilta ei uskalleta ottaa jo saatuja paikkoja pois, koska ne valittavat varmasti.

Onhan noita Opintopolusta jo myönnettyjä paikkoja jouduttu muutamaan kertaan perumaan, kun on käynyt virheitä. Ainakin Oulun opettajat joku vuosi ja Jyväskylän tietojärjestelmätiede muistaakseni viime vuonna. Oulun tapauksessa muuten vain luokanopepaikat peruttiin, sama virhe oli erityispedagogiikassakin, mutta koski pienempää joukkoa, joten heidät otettiin ylitäytöllä...

Tällainen tilanne, että koe on täysin juosten kustu tehty ja arvosteltu, on ainutkertainen tilanne. Toivottavasti sellaiseksi jääkin.

Vieläkö psykologian varasijat on liikkuneet?

noniin pääsipä tästäki löysästä hirrestä. Ei-ensikertalaisten todistuvalintajono meni kiinni Helsingin logolle

Tampereen psyka kaikkien jono 5 -> 4, mutta sisäänpääsypisteet edelleen samat.

Vierailija kirjoitti:

Tampereen psyka kaikkien jono 5 -> 4, mutta sisäänpääsypisteet edelleen samat.

Tasapisteissä katsotaan tehtäväkohtaisia pisteitä tai joku lähtenyt varasijajonosta sinun edeltäsi muualle tai ottanut vastaan sitovasti Jyväskylän paikan tms., että voi hakea asuntoa.

Vierailija kirjoitti:

Myös 2.11D virheellinen ja sekava. Mitä tarkoitetaan motorisella liikehäiriöllä? Ei mikään virallinen ja vakiintunut termi.

Edelleen vain vastauksena kysymykseen. Tsemppiä oikaisuvaatimuksiin! Ja ihan kaikille hyvää kesän jatkoa😊

Motorinen liikehäiriö on kyllä varsin kuvaava termi ja neuropsykologiassa tunnettu. Esim. motorisen korteksin vauriot voivat aiheuttaa motorisen liikehäiriön.

Vierailija kirjoitti:

Tampereen psyka kaikkien jono 5 -> 4, mutta sisäänpääsypisteet edelleen samat.

No eihän ne pisteet muutu varasijojen liikkuessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös 2.11D virheellinen ja sekava. Mitä tarkoitetaan motorisella liikehäiriöllä? Ei mikään virallinen ja vakiintunut termi.

Edelleen vain vastauksena kysymykseen. Tsemppiä oikaisuvaatimuksiin! Ja ihan kaikille hyvää kesän jatkoa😊

Motorinen liikehäiriö on kyllä varsin kuvaava termi ja neuropsykologiassa tunnettu. Esim. motorisen korteksin vauriot voivat aiheuttaa motorisen liikehäiriön.

Mallivastauksien mukaan tämä olisi oikein:

D) ...toistuvat suoritusvirheet liikesarjan spatiaalisessa tarkkuudessa tai suoritusrytmissä viittaavat ideomotoriseen häiriöön, mutta ylimääräinen hapuilu on aina merkki motorisesta liikehäiriöstä.

Mielestäni alkuosa onkin oikein, mutta ei voida millään sanoa, että AINA ylimääräinen hapuilu olisi merkki motorisesta liikehäiriöstä. Melkoisella perusteella tehtäisiin kyllä diagnooseja. Artikkelissa kuvattiin, että ylimääräinen hapuilu voi olla apraktinen piirre (erit. ideationaalinen apraksia) ja painotettiin sitä että apraksiat on erotettava muista liikehäiriöistä. Hapuilu voi olla myös muiden neurologisten liikehäiriöiden merkki, joten d ei voi olla millään oikein. Luulempa, että täysin terve ihminen tai jopa Tokion olympialaisten urheilija voi vahingossa tehdä ylimääräistä hapuilua sairastamatta motorista liikehäiriötä. Täysin käsittämätön väite. T. Psykalle sisäänpäässyt, mutta tässäkin tehtävässä pisteitä menettänyt

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös 2.11D virheellinen ja sekava. Mitä tarkoitetaan motorisella liikehäiriöllä? Ei mikään virallinen ja vakiintunut termi.

Edelleen vain vastauksena kysymykseen. Tsemppiä oikaisuvaatimuksiin! Ja ihan kaikille hyvää kesän jatkoa😊

Motorinen liikehäiriö on kyllä varsin kuvaava termi ja neuropsykologiassa tunnettu. Esim. motorisen korteksin vauriot voivat aiheuttaa motorisen liikehäiriön.

Mallivastauksien mukaan tämä olisi oikein:

D) ...toistuvat suoritusvirheet liikesarjan spatiaalisessa tarkkuudessa tai suoritusrytmissä viittaavat ideomotoriseen häiriöön, mutta ylimääräinen hapuilu on aina merkki motorisesta liikehäiriöstä.

Mielestäni alkuosa onkin oikein, mutta ei voida millään sanoa, että AINA ylimääräinen hapuilu olisi merkki motorisesta liikehäiriöstä. Melkoisella perusteella tehtäisiin kyllä diagnooseja. Artikkelissa kuvattiin, että ylimääräinen hapuilu voi olla apraktinen piirre (erit. ideationaalinen apraksia) ja painotettiin sitä että apraksiat on erotettava muista liikehäiriöistä. Hapuilu voi olla myös muiden neurologisten liikehäiriöiden merkki, joten d ei voi olla millään oikein. Luulempa, että täysin terve ihminen tai jopa Tokion olympialaisten urheilija voi vahingossa tehdä ylimääräistä hapuilua sairastamatta motorista liikehäiriötä. Täysin käsittämätön väite. T. Psykalle sisäänpäässyt, mutta tässäkin tehtävässä pisteitä menettänyt

Artikkelissa sanotaan selkeästi, että liikkeissä ja tehtävissä voi esiintyä myös ylimääräistä hapuilua, mikä tulkitaan apraktiseksi piirteeksi eli ylimääräinen hapuilu on artikkelin tiedon perusteella luokiteltavissa motoriseksi liikehäiriöksi eli apraksiaksi. Myös sanotaan, että väsymys ja vireystilan muutokset voivat vaikuttaa arviointiin, joita ei tule tulkita apraksiaksi. Tämä kuittaa nämä sinun mainitsemasi olympia-kilpailijat, jotka kovan suorituksen jälkeen saattavat olla varsin veteliä. Toiseksi, maitsemasi anekdoottiset esimerkit ovat huono perustelu ylipäätään.

Sanoit, että hapuilu voi olla myös muiden neurologisten liikehäiriöiden merkki. Tämähän on varsin loogista, koska tottakai muissa neurologisissa sairauksissa, kuten parkinson, voi esiintyä tämänkaltaisia apraksisia piirteitä. Taidat sekoittaa häiriöt ja sairaudet keskenään.