Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Mä inhoan tota luontoartikkelia. Se on niin muka tieteellinen ja täynnä tilastoa, mut koko asetelmassa on hirveästi satunnaismuuttujia, joita ei ole kontrolloitu mitenkään. Se on varmaan aika selvä asia, että luonto on ihmiselle hyväksi, mutta näiden kokeeseen osallistujien elämäntilanteet ja taustat näyttäytyvät keskenään täysin vertailukelvottomina. Voisiko ehkä stressinhallinnan ym. takana olla jokin muu muuttuja yksilössä kuin luonto ja voiko se vaikuttava tekijä olla se, joka laittaa valitsemasn luonnon? Korrelaatio on liian epämääräistä.

Ainakin yhdessä toisessakin artikkelissa on vanhentunutta tietoa...

Ja nuo korrelaatiotkin on tosi pieniä. Tänään muuten just katsoin, että onko tuossa virhe kun sanotaan, että entropia oli suurin kahden profiilin mallissa vai ymmärränkö itse taulukon väärin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä inhoan tota luontoartikkelia. Se on niin muka tieteellinen ja täynnä tilastoa, mut koko asetelmassa on hirveästi satunnaismuuttujia, joita ei ole kontrolloitu mitenkään. Se on varmaan aika selvä asia, että luonto on ihmiselle hyväksi, mutta näiden kokeeseen osallistujien elämäntilanteet ja taustat näyttäytyvät keskenään täysin vertailukelvottomina. Voisiko ehkä stressinhallinnan ym. takana olla jokin muu muuttuja yksilössä kuin luonto ja voiko se vaikuttava tekijä olla se, joka laittaa valitsemasn luonnon? Korrelaatio on liian epämääräistä.

Ainakin yhdessä toisessakin artikkelissa on vanhentunutta tietoa...

Ja nuo korrelaatiotkin on tosi pieniä. Tänään muuten just katsoin, että onko tuossa virhe kun sanotaan, että entropia oli suurin kahden profiilin mallissa vai ymmärränkö itse taulukon väärin?

Taulukossa se on isoin 3 profiilin mallissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä inhoan tota luontoartikkelia. Se on niin muka tieteellinen ja täynnä tilastoa, mut koko asetelmassa on hirveästi satunnaismuuttujia, joita ei ole kontrolloitu mitenkään. Se on varmaan aika selvä asia, että luonto on ihmiselle hyväksi, mutta näiden kokeeseen osallistujien elämäntilanteet ja taustat näyttäytyvät keskenään täysin vertailukelvottomina. Voisiko ehkä stressinhallinnan ym. takana olla jokin muu muuttuja yksilössä kuin luonto ja voiko se vaikuttava tekijä olla se, joka laittaa valitsemasn luonnon? Korrelaatio on liian epämääräistä.

Ainakin yhdessä toisessakin artikkelissa on vanhentunutta tietoa...

Ja nuo korrelaatiotkin on tosi pieniä. Tänään muuten just katsoin, että onko tuossa virhe kun sanotaan, että entropia oli suurin kahden profiilin mallissa vai ymmärränkö itse taulukon väärin?

Kyllä ne pääsääntöisesti ovat ihan hyvällä tasolla. Ihmistieteissä ykköstä lähenevät korrelaatiot ovat melko harvinaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä inhoan tota luontoartikkelia. Se on niin muka tieteellinen ja täynnä tilastoa, mut koko asetelmassa on hirveästi satunnaismuuttujia, joita ei ole kontrolloitu mitenkään. Se on varmaan aika selvä asia, että luonto on ihmiselle hyväksi, mutta näiden kokeeseen osallistujien elämäntilanteet ja taustat näyttäytyvät keskenään täysin vertailukelvottomina. Voisiko ehkä stressinhallinnan ym. takana olla jokin muu muuttuja yksilössä kuin luonto ja voiko se vaikuttava tekijä olla se, joka laittaa valitsemasn luonnon? Korrelaatio on liian epämääräistä.

Ainakin yhdessä toisessakin artikkelissa on vanhentunutta tietoa...

Ja nuo korrelaatiotkin on tosi pieniä. Tänään muuten just katsoin, että onko tuossa virhe kun sanotaan, että entropia oli suurin kahden profiilin mallissa vai ymmärränkö itse taulukon väärin?

Taulukossa se on isoin 3 profiilin mallissa.

Niin mäki katoin, mutta tekstissä lukee kahden. Toivottavasti tuota ei kysytä...

Siellä artikkeleissahan lukee aina niistä taulukoista esim. Se oli tilastollisesti merkitsevää ja ne erosi toisistaan, niin onko se ihan turhaa lähteä muistamaan tietoja niistä taulukoista?

Maisterihakijoista: muistakaa, että moni käy töissä, hoitaa perhettä ym. En usko, että monikaan vetää täysiä noista artikkeleista, sillä ne ovat juuri sellaisia, joissa lukutunnit saattavat ratkaista. Enemmän ulkoa opettelua kuin oivaltamista, valitettavasti. Paljon juttuja, joista saa inhottavia nippeli-monivalintoja. Lisäksi osa hakijoista pääsee ylempään toiveeseen (esim. itselläni maisteri vasta kolmantena) ja osa skippasi koko etätehtävän, mikä sulkee heidät pois maisterihausta.

Kuinkakohan suuri osa maisterihakijoista skippasi etätehtävän?  Koska tästä tulee viralliset lukumäärät tietoon?

Onko joku saanut opintopolun lähdekoodin toimimaan? Mä en ainakaan päässyt katsomaan tilannetta siinä.

Vierailija kirjoitti:

Onko joku saanut opintopolun lähdekoodin toimimaan? Mä en ainakaan päässyt katsomaan tilannetta siinä.

Ei toimi mullakaan kun just äsken katoin. Onkohan ne piilottaneet sen niin ettei voi enää nähdä mitään? Vai eikö vaan vielä näy. Hullua odotella maanantaihin asti.

Jatkuvasti on lupailtu erilaisten väylähakujen lisääntymistä - no missä ne psykologiassa viipyy??? Kysyn vaan!

Tuo on tota, että eri yliopistoissa avoimen kursseilta saa hyvin eri tavoin arvosanoja, jossain on vain suuinpiirtein jotain oppimispäiväkirjoja, joista saa hyvin helpolla 4-5, ja jossain taas on tiukat kriteerit, tentit jne. Että se on aikamoinen ongelma vaikkapa tuossa Jyväskylän maisterhaussa.

Onko Oulussa ollut millaiset suoritustavat niissä perus- ja aineopinnoissa?  (Tietysti ne saattavat vaikka vuosittain vaihdella, ymmärrän kyllä).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö kaavat osata ulkoa?

Pitää.

Yleensä taulukkolista jaetaan kokeessa, joista valitaan kokeessa oikea. Voi olla vääriä sekoittavia taulukoita seassa.

Te jotka osallistutte valintakokeeseen: kuinka monella on sellainen fiilis, että oikeasti olisi mahdollista päästä psykaan tänä vuonna kokeella? Eli koetteko osaavanne asiat?

Peukku ylös, jos ajattelette, että on oikeasti mahdollisuus päästä tänä vuonna.

Peukku alas, jos ajattelette, että ei ole mahdollista päästä tänä vuonna.

Mitä tarkoittaa "päästä tänä vuonna"? Tilanne on aivan eri, jos on hakenut pelkästään Helsinkiin kuin jos on hakenut esimerkiksi Jyväskylään tai kaikkialle. 

Olitkin tarkentanut, että tarkoitit osaamista :) Pysyn silti kannassani.

Kuinka moni työstää vaihtoehtoa B? Tai onko sellasta?

Vierailija kirjoitti:

Jatkuvasti on lupailtu erilaisten väylähakujen lisääntymistä - no missä ne psykologiassa viipyy??? Kysyn vaan!

Nii-i. Viimevuotinen juttu, mutta eiköhän tämä pääpointeissaan yhä päde.

"Helsingin yliopistossa ensi vuonna väyläopintojen perusteella haettavien aloituspaikkojen määrä ei ole vielä tiedossa. Kurssitarjonnasta päätetään lokakuun lopulla.

Kaavailut noin 15 prosentin osuudesta tutkinto-opiskelijoiden valinnassa ovat rehtori Sari Lindblomin mielestä realistisia.

– Kuvittelisin, että meillä avoimen väylä tulisi olemaan jopa suurempi. Meillä on aika monellakin alalla puhuttu 20 prosentista ja jossakin voisi olla valmius vielä suurempaankin osuuteen.

– Meiltä löytyy myös aloja, joissa mennään pienemmillä prosenteilla. Joka tapauksessa avoimen väylä on tulossa ja toivottavasti mahdollisimman pian kaikkiin hakukohteisiin.

Helsingissä on pohdittu esimerkiksi psykologian verkkokurssia ja oikeustieteen väyläopintojen lyhentämistä.

 – Avoimen yliopiston kurssien suorittaminen on hakijalle hyvä tapa katsoa eteenpäin eikä taaksepäin niin, että uusisi ylioppilaskokeita, korostaa Lindblom."

https://yle.fi/uutiset/3-11439948

Te jotka ihmettelette miksi psykologian opiskelupaikkoja ei yksinkertaisesti nosteta, kun hakijoita on paljon ja psykologeista huutava pula: syy on yksinkertaisesti psykologien palkoissa. Psykologien ammattiliitto haluaa pitää palkat korkeina, mikä varmistuu ainoastaan sillä, että kysyntä on tarjontaa huomattavasti suurempi. Siksi niitä ei kannata kouluttaa "liikaa"

Tässähän alkaa jo vähän vatsanpohjaa kutkutella...

Tiettekö, vaikeinta on ollut hyväksyä, että en voi valmistautua täydellisesti. Pakko hyväksyä se, että kokeessa voi olla mitä vain ja välttämättä tällä työllä ei ole mitään merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Te jotka ihmettelette miksi psykologian opiskelupaikkoja ei yksinkertaisesti nosteta, kun hakijoita on paljon ja psykologeista huutava pula: syy on yksinkertaisesti psykologien palkoissa. Psykologien ammattiliitto haluaa pitää palkat korkeina, mikä varmistuu ainoastaan sillä, että kysyntä on tarjontaa huomattavasti suurempi. Siksi niitä ei kannata kouluttaa "liikaa"

Psykologien palkat eivät julkisella ole erityisen korkeita.