Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Lopettakaa nyt jo. Täällä väännetään ihan omituisista asioista. Joku käynyt yhden tilastotieteen kurssin niin on täällä kertomassa kuinka kaikkien tenttien arvosanajakaumien pitäisi olla normaalijakautuneita ihan tyyliin ala-asteelta lähtien. Oliko teillä lukiossa neloset yhtä yleisiä kuin kympit? Entä yliopistossa? Niin, ei ollut meilläkään. Tämän lisäksi saivarrellaan siitä, mikä luokan edessä aihetta opettavan henkilön oikea titteli on yliopistossa. Tärkeää vääntöä, mutta ei ehkä tämän otsikon alla.

Kylläpä vaan on yliopistossa olleet, mutta juu, sivujuonnehan tuo oli. T: tilastotieteen cumun lukenut psykologi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tenttejä nyt ei ainakaan pakoteta mihinkään Gaussin käyrään. :D Just oli pari kurssia missä jengi sai arvosanoja 3-5 ja suurin osa nelosta vitosta. Piti oikein mennä korottamaan, kun kolmonen nolotti. Ja joku kurssi oli sellanen, että ope sanoi, että koronan takia hän antaa helpommin hyviä arvosanoja, kun ollaan jo niin paljon jouduttu ponnistelemaan.

T. psykan opiskelija

Tähän samaan asiaan kiteytyy ongelma avoimessa suoritettujen opintojen kertailukelvottomuudesta. Silti niiden perusteella jaetaan opiskelupaikkoja. :) :) :) :) :) Kun kaikkien keskiarvo on sama, täytyy arpoa tai käyttää jotain muuta menetelmää erojen keinotekoiseksi luomiseksi. 

Kaikkien keskiarvo on sama? Mitä tarkoitat?

Viitaten esimerkiksi logopedian "avoimen väylän" valintaan, jossa avoimen opinnoilla sisäänpääsijät arvotaan, kun riittäviä eroja ei kurssiarvosanojen painotetulla keskiarvolla ole saatu aikaan. Kun valtaosa opiskelijoista saa perusopinnoista nelosia ja vitosia, ei riittäviä eroja opiskelijavalinnan perustaksi synny. Tähän ratkaisuna on jollakin välähtänyt, että viime kädessä järjestetään arvonta opiskelupaikoista. Joku täällä aiemmin kirjoitti, että arvontamenetelmää lukuunottamatta samankaltainen tilanne on myös oikiksen väylävalinnassa.

Yo-arvosanoja ei tietenkään tuollaisessa tilanteessa voi ottaa huomioon, sillä se asettaisi ylioppilaat etulyöntiasemaan muihin nähden. Tuntuisikin kohtuulliselta, että erot hakijoiden välille voitaisiin luoda aidosti opintomenestyksen perusteella. Käytännössä kurssiarvosanan täytyisi koostua pääsykoetyyliin o/v -väittämiin tai monivalintaan perustuvasta tentistä, eikä kirjallisista ja suullisista ryhmätöistä.

Aa, aivan. Juuri näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tenttejä nyt ei ainakaan pakoteta mihinkään Gaussin käyrään. :D Just oli pari kurssia missä jengi sai arvosanoja 3-5 ja suurin osa nelosta vitosta. Piti oikein mennä korottamaan, kun kolmonen nolotti. Ja joku kurssi oli sellanen, että ope sanoi, että koronan takia hän antaa helpommin hyviä arvosanoja, kun ollaan jo niin paljon jouduttu ponnistelemaan.

T. psykan opiskelija

Tähän samaan asiaan kiteytyy ongelma avoimessa suoritettujen opintojen kertailukelvottomuudesta. Silti niiden perusteella jaetaan opiskelupaikkoja. :) :) :) :) :) Kun kaikkien keskiarvo on sama, täytyy arpoa tai käyttää jotain muuta menetelmää erojen keinotekoiseksi luomiseksi. 

Kaikkien keskiarvo on sama? Mitä tarkoitat?

Viitaten esimerkiksi logopedian "avoimen väylän" valintaan, jossa avoimen opinnoilla sisäänpääsijät arvotaan, kun riittäviä eroja ei kurssiarvosanojen painotetulla keskiarvolla ole saatu aikaan. Kun valtaosa opiskelijoista saa perusopinnoista nelosia ja vitosia, ei riittäviä eroja opiskelijavalinnan perustaksi synny. Tähän ratkaisuna on jollakin välähtänyt, että viime kädessä järjestetään arvonta opiskelupaikoista. Joku täällä aiemmin kirjoitti, että arvontamenetelmää lukuunottamatta samankaltainen tilanne on myös oikiksen väylävalinnassa.

Yo-arvosanoja ei tietenkään tuollaisessa tilanteessa voi ottaa huomioon, sillä se asettaisi ylioppilaat etulyöntiasemaan muihin nähden. Tuntuisikin kohtuulliselta, että erot hakijoiden välille voitaisiin luoda aidosti opintomenestyksen perusteella. Käytännössä kurssiarvosanan täytyisi koostua pääsykoetyyliin o/v -väittämiin tai monivalintaan perustuvasta tentistä, eikä kirjallisista ja suullisista ryhmätöistä.

Sama tilanne voi olla edessä lääkiksessäkin. Joku päivä Helsinkiin hakee niin monta täyden pisteen todistusriviä, että todistusvalintapaikat pitää arpoa. Arpominenhan itsessään on kelpo menettely tasatilanteiden käsittelyyn. Mm. vaalit ratkaistaan viime kädessä arvalla.

Myös psykaan voi tulla jo tänä keväänä tilanne, että kaikki 120 pistettä saaneet eivät mahdu kiintiöönsä, koska 120 pistettä saaneita tulee olemaan 50-60 (se 1 % kokeisiin osallistujista). Ilmeisesti siksi maisteriin on tehty ylimääräinen etätehtävä, jolla lopullinen valinta suoritetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tenttejä nyt ei ainakaan pakoteta mihinkään Gaussin käyrään. :D Just oli pari kurssia missä jengi sai arvosanoja 3-5 ja suurin osa nelosta vitosta. Piti oikein mennä korottamaan, kun kolmonen nolotti. Ja joku kurssi oli sellanen, että ope sanoi, että koronan takia hän antaa helpommin hyviä arvosanoja, kun ollaan jo niin paljon jouduttu ponnistelemaan.

T. psykan opiskelija

Tähän samaan asiaan kiteytyy ongelma avoimessa suoritettujen opintojen kertailukelvottomuudesta. Silti niiden perusteella jaetaan opiskelupaikkoja. :) :) :) :) :) Kun kaikkien keskiarvo on sama, täytyy arpoa tai käyttää jotain muuta menetelmää erojen keinotekoiseksi luomiseksi. 

Kaikkien keskiarvo on sama? Mitä tarkoitat?

Viitaten esimerkiksi logopedian "avoimen väylän" valintaan, jossa avoimen opinnoilla sisäänpääsijät arvotaan, kun riittäviä eroja ei kurssiarvosanojen painotetulla keskiarvolla ole saatu aikaan. Kun valtaosa opiskelijoista saa perusopinnoista nelosia ja vitosia, ei riittäviä eroja opiskelijavalinnan perustaksi synny. Tähän ratkaisuna on jollakin välähtänyt, että viime kädessä järjestetään arvonta opiskelupaikoista. Joku täällä aiemmin kirjoitti, että arvontamenetelmää lukuunottamatta samankaltainen tilanne on myös oikiksen väylävalinnassa.

Yo-arvosanoja ei tietenkään tuollaisessa tilanteessa voi ottaa huomioon, sillä se asettaisi ylioppilaat etulyöntiasemaan muihin nähden. Tuntuisikin kohtuulliselta, että erot hakijoiden välille voitaisiin luoda aidosti opintomenestyksen perusteella. Käytännössä kurssiarvosanan täytyisi koostua pääsykoetyyliin o/v -väittämiin tai monivalintaan perustuvasta tentistä, eikä kirjallisista ja suullisista ryhmätöistä.

Sama tilanne voi olla edessä lääkiksessäkin. Joku päivä Helsinkiin hakee niin monta täyden pisteen todistusriviä, että todistusvalintapaikat pitää arpoa. Arpominenhan itsessään on kelpo menettely tasatilanteiden käsittelyyn. Mm. vaalit ratkaistaan viime kädessä arvalla.

Myös psykaan voi tulla jo tänä keväänä tilanne, että kaikki 120 pistettä saaneet eivät mahdu kiintiöönsä, koska 120 pistettä saaneita tulee olemaan 50-60 (se 1 % kokeisiin osallistujista). Ilmeisesti siksi maisteriin on tehty ylimääräinen etätehtävä, jolla lopullinen valinta suoritetaan.

Totta kyllä, että arpominen on kaikille yhtä reilu tapa valita ja yliopistot saavat tuloksesta riippumatta hyvät opiskelijat itselleen. Inhimillistä se ei tietenkään ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tenttejä nyt ei ainakaan pakoteta mihinkään Gaussin käyrään. :D Just oli pari kurssia missä jengi sai arvosanoja 3-5 ja suurin osa nelosta vitosta. Piti oikein mennä korottamaan, kun kolmonen nolotti. Ja joku kurssi oli sellanen, että ope sanoi, että koronan takia hän antaa helpommin hyviä arvosanoja, kun ollaan jo niin paljon jouduttu ponnistelemaan.

T. psykan opiskelija

Tähän samaan asiaan kiteytyy ongelma avoimessa suoritettujen opintojen kertailukelvottomuudesta. Silti niiden perusteella jaetaan opiskelupaikkoja. :) :) :) :) :) Kun kaikkien keskiarvo on sama, täytyy arpoa tai käyttää jotain muuta menetelmää erojen keinotekoiseksi luomiseksi. 

Kaikkien keskiarvo on sama? Mitä tarkoitat?

Viitaten esimerkiksi logopedian "avoimen väylän" valintaan, jossa avoimen opinnoilla sisäänpääsijät arvotaan, kun riittäviä eroja ei kurssiarvosanojen painotetulla keskiarvolla ole saatu aikaan. Kun valtaosa opiskelijoista saa perusopinnoista nelosia ja vitosia, ei riittäviä eroja opiskelijavalinnan perustaksi synny. Tähän ratkaisuna on jollakin välähtänyt, että viime kädessä järjestetään arvonta opiskelupaikoista. Joku täällä aiemmin kirjoitti, että arvontamenetelmää lukuunottamatta samankaltainen tilanne on myös oikiksen väylävalinnassa.

Yo-arvosanoja ei tietenkään tuollaisessa tilanteessa voi ottaa huomioon, sillä se asettaisi ylioppilaat etulyöntiasemaan muihin nähden. Tuntuisikin kohtuulliselta, että erot hakijoiden välille voitaisiin luoda aidosti opintomenestyksen perusteella. Käytännössä kurssiarvosanan täytyisi koostua pääsykoetyyliin o/v -väittämiin tai monivalintaan perustuvasta tentistä, eikä kirjallisista ja suullisista ryhmätöistä.

Sama tilanne voi olla edessä lääkiksessäkin. Joku päivä Helsinkiin hakee niin monta täyden pisteen todistusriviä, että todistusvalintapaikat pitää arpoa. Arpominenhan itsessään on kelpo menettely tasatilanteiden käsittelyyn. Mm. vaalit ratkaistaan viime kädessä arvalla.

Myös psykaan voi tulla jo tänä keväänä tilanne, että kaikki 120 pistettä saaneet eivät mahdu kiintiöönsä, koska 120 pistettä saaneita tulee olemaan 50-60 (se 1 % kokeisiin osallistujista). Ilmeisesti siksi maisteriin on tehty ylimääräinen etätehtävä, jolla lopullinen valinta suoritetaan.

Onko psykan kokeeseen ihan tosissaan osallistumassa 5000-6000 hakijaa?!

Kyllä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tenttejä nyt ei ainakaan pakoteta mihinkään Gaussin käyrään. :D Just oli pari kurssia missä jengi sai arvosanoja 3-5 ja suurin osa nelosta vitosta. Piti oikein mennä korottamaan, kun kolmonen nolotti. Ja joku kurssi oli sellanen, että ope sanoi, että koronan takia hän antaa helpommin hyviä arvosanoja, kun ollaan jo niin paljon jouduttu ponnistelemaan.

T. psykan opiskelija

Tähän samaan asiaan kiteytyy ongelma avoimessa suoritettujen opintojen kertailukelvottomuudesta. Silti niiden perusteella jaetaan opiskelupaikkoja. :) :) :) :) :) Kun kaikkien keskiarvo on sama, täytyy arpoa tai käyttää jotain muuta menetelmää erojen keinotekoiseksi luomiseksi. 

Kaikkien keskiarvo on sama? Mitä tarkoitat?

Viitaten esimerkiksi logopedian "avoimen väylän" valintaan, jossa avoimen opinnoilla sisäänpääsijät arvotaan, kun riittäviä eroja ei kurssiarvosanojen painotetulla keskiarvolla ole saatu aikaan. Kun valtaosa opiskelijoista saa perusopinnoista nelosia ja vitosia, ei riittäviä eroja opiskelijavalinnan perustaksi synny. Tähän ratkaisuna on jollakin välähtänyt, että viime kädessä järjestetään arvonta opiskelupaikoista. Joku täällä aiemmin kirjoitti, että arvontamenetelmää lukuunottamatta samankaltainen tilanne on myös oikiksen väylävalinnassa.

Yo-arvosanoja ei tietenkään tuollaisessa tilanteessa voi ottaa huomioon, sillä se asettaisi ylioppilaat etulyöntiasemaan muihin nähden. Tuntuisikin kohtuulliselta, että erot hakijoiden välille voitaisiin luoda aidosti opintomenestyksen perusteella. Käytännössä kurssiarvosanan täytyisi koostua pääsykoetyyliin o/v -väittämiin tai monivalintaan perustuvasta tentistä, eikä kirjallisista ja suullisista ryhmätöistä.

Sama tilanne voi olla edessä lääkiksessäkin. Joku päivä Helsinkiin hakee niin monta täyden pisteen todistusriviä, että todistusvalintapaikat pitää arpoa. Arpominenhan itsessään on kelpo menettely tasatilanteiden käsittelyyn. Mm. vaalit ratkaistaan viime kädessä arvalla.

Myös psykaan voi tulla jo tänä keväänä tilanne, että kaikki 120 pistettä saaneet eivät mahdu kiintiöönsä, koska 120 pistettä saaneita tulee olemaan 50-60 (se 1 % kokeisiin osallistujista). Ilmeisesti siksi maisteriin on tehty ylimääräinen etätehtävä, jolla lopullinen valinta suoritetaan.

Puhutko maisterihausta vai mistä etätehtävästä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tenttejä nyt ei ainakaan pakoteta mihinkään Gaussin käyrään. :D Just oli pari kurssia missä jengi sai arvosanoja 3-5 ja suurin osa nelosta vitosta. Piti oikein mennä korottamaan, kun kolmonen nolotti. Ja joku kurssi oli sellanen, että ope sanoi, että koronan takia hän antaa helpommin hyviä arvosanoja, kun ollaan jo niin paljon jouduttu ponnistelemaan.

T. psykan opiskelija

Tähän samaan asiaan kiteytyy ongelma avoimessa suoritettujen opintojen kertailukelvottomuudesta. Silti niiden perusteella jaetaan opiskelupaikkoja. :) :) :) :) :) Kun kaikkien keskiarvo on sama, täytyy arpoa tai käyttää jotain muuta menetelmää erojen keinotekoiseksi luomiseksi. 

Kaikkien keskiarvo on sama? Mitä tarkoitat?

Viitaten esimerkiksi logopedian "avoimen väylän" valintaan, jossa avoimen opinnoilla sisäänpääsijät arvotaan, kun riittäviä eroja ei kurssiarvosanojen painotetulla keskiarvolla ole saatu aikaan. Kun valtaosa opiskelijoista saa perusopinnoista nelosia ja vitosia, ei riittäviä eroja opiskelijavalinnan perustaksi synny. Tähän ratkaisuna on jollakin välähtänyt, että viime kädessä järjestetään arvonta opiskelupaikoista. Joku täällä aiemmin kirjoitti, että arvontamenetelmää lukuunottamatta samankaltainen tilanne on myös oikiksen väylävalinnassa.

Yo-arvosanoja ei tietenkään tuollaisessa tilanteessa voi ottaa huomioon, sillä se asettaisi ylioppilaat etulyöntiasemaan muihin nähden. Tuntuisikin kohtuulliselta, että erot hakijoiden välille voitaisiin luoda aidosti opintomenestyksen perusteella. Käytännössä kurssiarvosanan täytyisi koostua pääsykoetyyliin o/v -väittämiin tai monivalintaan perustuvasta tentistä, eikä kirjallisista ja suullisista ryhmätöistä.

Sama tilanne voi olla edessä lääkiksessäkin. Joku päivä Helsinkiin hakee niin monta täyden pisteen todistusriviä, että todistusvalintapaikat pitää arpoa. Arpominenhan itsessään on kelpo menettely tasatilanteiden käsittelyyn. Mm. vaalit ratkaistaan viime kädessä arvalla.

Myös psykaan voi tulla jo tänä keväänä tilanne, että kaikki 120 pistettä saaneet eivät mahdu kiintiöönsä, koska 120 pistettä saaneita tulee olemaan 50-60 (se 1 % kokeisiin osallistujista). Ilmeisesti siksi maisteriin on tehty ylimääräinen etätehtävä, jolla lopullinen valinta suoritetaan.

Puhutko maisterihausta vai mistä etätehtävästä?

aa joo maisterista näköjään, en ollu huomannu tota maisteri-sanaa tuolla :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tenttejä nyt ei ainakaan pakoteta mihinkään Gaussin käyrään. :D Just oli pari kurssia missä jengi sai arvosanoja 3-5 ja suurin osa nelosta vitosta. Piti oikein mennä korottamaan, kun kolmonen nolotti. Ja joku kurssi oli sellanen, että ope sanoi, että koronan takia hän antaa helpommin hyviä arvosanoja, kun ollaan jo niin paljon jouduttu ponnistelemaan.

T. psykan opiskelija

Tähän samaan asiaan kiteytyy ongelma avoimessa suoritettujen opintojen kertailukelvottomuudesta. Silti niiden perusteella jaetaan opiskelupaikkoja. :) :) :) :) :) Kun kaikkien keskiarvo on sama, täytyy arpoa tai käyttää jotain muuta menetelmää erojen keinotekoiseksi luomiseksi. 

Kaikkien keskiarvo on sama? Mitä tarkoitat?

Viitaten esimerkiksi logopedian "avoimen väylän" valintaan, jossa avoimen opinnoilla sisäänpääsijät arvotaan, kun riittäviä eroja ei kurssiarvosanojen painotetulla keskiarvolla ole saatu aikaan. Kun valtaosa opiskelijoista saa perusopinnoista nelosia ja vitosia, ei riittäviä eroja opiskelijavalinnan perustaksi synny. Tähän ratkaisuna on jollakin välähtänyt, että viime kädessä järjestetään arvonta opiskelupaikoista. Joku täällä aiemmin kirjoitti, että arvontamenetelmää lukuunottamatta samankaltainen tilanne on myös oikiksen väylävalinnassa.

Yo-arvosanoja ei tietenkään tuollaisessa tilanteessa voi ottaa huomioon, sillä se asettaisi ylioppilaat etulyöntiasemaan muihin nähden. Tuntuisikin kohtuulliselta, että erot hakijoiden välille voitaisiin luoda aidosti opintomenestyksen perusteella. Käytännössä kurssiarvosanan täytyisi koostua pääsykoetyyliin o/v -väittämiin tai monivalintaan perustuvasta tentistä, eikä kirjallisista ja suullisista ryhmätöistä.

Sama tilanne voi olla edessä lääkiksessäkin. Joku päivä Helsinkiin hakee niin monta täyden pisteen todistusriviä, että todistusvalintapaikat pitää arpoa. Arpominenhan itsessään on kelpo menettely tasatilanteiden käsittelyyn. Mm. vaalit ratkaistaan viime kädessä arvalla.

Myös psykaan voi tulla jo tänä keväänä tilanne, että kaikki 120 pistettä saaneet eivät mahdu kiintiöönsä, koska 120 pistettä saaneita tulee olemaan 50-60 (se 1 % kokeisiin osallistujista). Ilmeisesti siksi maisteriin on tehty ylimääräinen etätehtävä, jolla lopullinen valinta suoritetaan.

Pitkä matematiikka ja fy niin tulee eroa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tenttejä nyt ei ainakaan pakoteta mihinkään Gaussin käyrään. :D Just oli pari kurssia missä jengi sai arvosanoja 3-5 ja suurin osa nelosta vitosta. Piti oikein mennä korottamaan, kun kolmonen nolotti. Ja joku kurssi oli sellanen, että ope sanoi, että koronan takia hän antaa helpommin hyviä arvosanoja, kun ollaan jo niin paljon jouduttu ponnistelemaan.

T. psykan opiskelija

Tähän samaan asiaan kiteytyy ongelma avoimessa suoritettujen opintojen kertailukelvottomuudesta. Silti niiden perusteella jaetaan opiskelupaikkoja. :) :) :) :) :) Kun kaikkien keskiarvo on sama, täytyy arpoa tai käyttää jotain muuta menetelmää erojen keinotekoiseksi luomiseksi. 

Kaikkien keskiarvo on sama? Mitä tarkoitat?

Viitaten esimerkiksi logopedian "avoimen väylän" valintaan, jossa avoimen opinnoilla sisäänpääsijät arvotaan, kun riittäviä eroja ei kurssiarvosanojen painotetulla keskiarvolla ole saatu aikaan. Kun valtaosa opiskelijoista saa perusopinnoista nelosia ja vitosia, ei riittäviä eroja opiskelijavalinnan perustaksi synny. Tähän ratkaisuna on jollakin välähtänyt, että viime kädessä järjestetään arvonta opiskelupaikoista. Joku täällä aiemmin kirjoitti, että arvontamenetelmää lukuunottamatta samankaltainen tilanne on myös oikiksen väylävalinnassa.

Yo-arvosanoja ei tietenkään tuollaisessa tilanteessa voi ottaa huomioon, sillä se asettaisi ylioppilaat etulyöntiasemaan muihin nähden. Tuntuisikin kohtuulliselta, että erot hakijoiden välille voitaisiin luoda aidosti opintomenestyksen perusteella. Käytännössä kurssiarvosanan täytyisi koostua pääsykoetyyliin o/v -väittämiin tai monivalintaan perustuvasta tentistä, eikä kirjallisista ja suullisista ryhmätöistä.

Sama tilanne voi olla edessä lääkiksessäkin. Joku päivä Helsinkiin hakee niin monta täyden pisteen todistusriviä, että todistusvalintapaikat pitää arpoa. Arpominenhan itsessään on kelpo menettely tasatilanteiden käsittelyyn. Mm. vaalit ratkaistaan viime kädessä arvalla.

Myös psykaan voi tulla jo tänä keväänä tilanne, että kaikki 120 pistettä saaneet eivät mahdu kiintiöönsä, koska 120 pistettä saaneita tulee olemaan 50-60 (se 1 % kokeisiin osallistujista). Ilmeisesti siksi maisteriin on tehty ylimääräinen etätehtävä, jolla lopullinen valinta suoritetaan.

Pitkä matematiikka ja fy niin tulee eroa.

Psykan kohdalla puhuttiin valintakokeesta.

Ainakin oikiksen avoimen väylän opiskelijoiden ei ole helppo saada 4 ja 5. Jos haluat viitosen niin pitää aikalailla täydellisesti osata vastata tentissä. Monille tulee useita hylkyjä. Eiköhän sama onnistuisi psykologiankin puolella. Sillä niitä eroja saadaan hakijoiden välille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tenttejä nyt ei ainakaan pakoteta mihinkään Gaussin käyrään. :D Just oli pari kurssia missä jengi sai arvosanoja 3-5 ja suurin osa nelosta vitosta. Piti oikein mennä korottamaan, kun kolmonen nolotti. Ja joku kurssi oli sellanen, että ope sanoi, että koronan takia hän antaa helpommin hyviä arvosanoja, kun ollaan jo niin paljon jouduttu ponnistelemaan.

T. psykan opiskelija

Tähän samaan asiaan kiteytyy ongelma avoimessa suoritettujen opintojen kertailukelvottomuudesta. Silti niiden perusteella jaetaan opiskelupaikkoja. :) :) :) :) :) Kun kaikkien keskiarvo on sama, täytyy arpoa tai käyttää jotain muuta menetelmää erojen keinotekoiseksi luomiseksi. 

Kaikkien keskiarvo on sama? Mitä tarkoitat?

Viitaten esimerkiksi logopedian "avoimen väylän" valintaan, jossa avoimen opinnoilla sisäänpääsijät arvotaan, kun riittäviä eroja ei kurssiarvosanojen painotetulla keskiarvolla ole saatu aikaan. Kun valtaosa opiskelijoista saa perusopinnoista nelosia ja vitosia, ei riittäviä eroja opiskelijavalinnan perustaksi synny. Tähän ratkaisuna on jollakin välähtänyt, että viime kädessä järjestetään arvonta opiskelupaikoista. Joku täällä aiemmin kirjoitti, että arvontamenetelmää lukuunottamatta samankaltainen tilanne on myös oikiksen väylävalinnassa.

Yo-arvosanoja ei tietenkään tuollaisessa tilanteessa voi ottaa huomioon, sillä se asettaisi ylioppilaat etulyöntiasemaan muihin nähden. Tuntuisikin kohtuulliselta, että erot hakijoiden välille voitaisiin luoda aidosti opintomenestyksen perusteella. Käytännössä kurssiarvosanan täytyisi koostua pääsykoetyyliin o/v -väittämiin tai monivalintaan perustuvasta tentistä, eikä kirjallisista ja suullisista ryhmätöistä.

Sama tilanne voi olla edessä lääkiksessäkin. Joku päivä Helsinkiin hakee niin monta täyden pisteen todistusriviä, että todistusvalintapaikat pitää arpoa. Arpominenhan itsessään on kelpo menettely tasatilanteiden käsittelyyn. Mm. vaalit ratkaistaan viime kädessä arvalla.

Myös psykaan voi tulla jo tänä keväänä tilanne, että kaikki 120 pistettä saaneet eivät mahdu kiintiöönsä, koska 120 pistettä saaneita tulee olemaan 50-60 (se 1 % kokeisiin osallistujista). Ilmeisesti siksi maisteriin on tehty ylimääräinen etätehtävä, jolla lopullinen valinta suoritetaan.

Pitkä matematiikka ja fy niin tulee eroa.

miten voi olla niin paljon 120 pistettä saaneita, jos 2019 vuonna alin hyväksytty pistemäärä on voinut olla esim. 90. Kattelin vanhoja pisteitä eikä todellakaan alimmalla pistemäärällä hyväksytty ollut lähelläkään täysiä pisteitä? Vai enkö ymmärtänyt jotain oikein?

Jep

Vierailija kirjoitti:

Ainakin oikiksen avoimen väylän opiskelijoiden ei ole helppo saada 4 ja 5. Jos haluat viitosen niin pitää aikalailla täydellisesti osata vastata tentissä. Monille tulee useita hylkyjä. Eiköhän sama onnistuisi psykologiankin puolella. Sillä niitä eroja saadaan hakijoiden välille.

Tulee hylkyjä joo, mutta kyllä niitä vitosiakin saa. Työtä se toki vaatii ja vaikeaa on, se on fakta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tenttejä nyt ei ainakaan pakoteta mihinkään Gaussin käyrään. :D Just oli pari kurssia missä jengi sai arvosanoja 3-5 ja suurin osa nelosta vitosta. Piti oikein mennä korottamaan, kun kolmonen nolotti. Ja joku kurssi oli sellanen, että ope sanoi, että koronan takia hän antaa helpommin hyviä arvosanoja, kun ollaan jo niin paljon jouduttu ponnistelemaan.

T. psykan opiskelija

Silloin ”ope” (yliopistossa ei ole opeja)

Ei ole lukiossakaan ja onko edes yläasteella. Mutta tartu sinä vain lillukanvarsiin, niin minä valmistun pian psykologiksi.

Hah tämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tenttejä nyt ei ainakaan pakoteta mihinkään Gaussin käyrään. :D Just oli pari kurssia missä jengi sai arvosanoja 3-5 ja suurin osa nelosta vitosta. Piti oikein mennä korottamaan, kun kolmonen nolotti. Ja joku kurssi oli sellanen, että ope sanoi, että koronan takia hän antaa helpommin hyviä arvosanoja, kun ollaan jo niin paljon jouduttu ponnistelemaan.

T. psykan opiskelija

Tähän samaan asiaan kiteytyy ongelma avoimessa suoritettujen opintojen kertailukelvottomuudesta. Silti niiden perusteella jaetaan opiskelupaikkoja. :) :) :) :) :) Kun kaikkien keskiarvo on sama, täytyy arpoa tai käyttää jotain muuta menetelmää erojen keinotekoiseksi luomiseksi. 

Kaikkien keskiarvo on sama? Mitä tarkoitat?

Viitaten esimerkiksi logopedian "avoimen väylän" valintaan, jossa avoimen opinnoilla sisäänpääsijät arvotaan, kun riittäviä eroja ei kurssiarvosanojen painotetulla keskiarvolla ole saatu aikaan. Kun valtaosa opiskelijoista saa perusopinnoista nelosia ja vitosia, ei riittäviä eroja opiskelijavalinnan perustaksi synny. Tähän ratkaisuna on jollakin välähtänyt, että viime kädessä järjestetään arvonta opiskelupaikoista. Joku täällä aiemmin kirjoitti, että arvontamenetelmää lukuunottamatta samankaltainen tilanne on myös oikiksen väylävalinnassa.

Yo-arvosanoja ei tietenkään tuollaisessa tilanteessa voi ottaa huomioon, sillä se asettaisi ylioppilaat etulyöntiasemaan muihin nähden. Tuntuisikin kohtuulliselta, että erot hakijoiden välille voitaisiin luoda aidosti opintomenestyksen perusteella. Käytännössä kurssiarvosanan täytyisi koostua pääsykoetyyliin o/v -väittämiin tai monivalintaan perustuvasta tentistä, eikä kirjallisista ja suullisista ryhmätöistä.

Sama tilanne voi olla edessä lääkiksessäkin. Joku päivä Helsinkiin hakee niin monta täyden pisteen todistusriviä, että todistusvalintapaikat pitää arpoa. Arpominenhan itsessään on kelpo menettely tasatilanteiden käsittelyyn. Mm. vaalit ratkaistaan viime kädessä arvalla.

Myös psykaan voi tulla jo tänä keväänä tilanne, että kaikki 120 pistettä saaneet eivät mahdu kiintiöönsä, koska 120 pistettä saaneita tulee olemaan 50-60 (se 1 % kokeisiin osallistujista). Ilmeisesti siksi maisteriin on tehty ylimääräinen etätehtävä, jolla lopullinen valinta suoritetaan.

Pitkä matematiikka ja fy niin tulee eroa.

miten voi olla niin paljon 120 pistettä saaneita, jos 2019 vuonna alin hyväksytty pistemäärä on voinut olla esim. 90. Kattelin vanhoja pisteitä eikä todellakaan alimmalla pistemäärällä hyväksytty ollut lähelläkään täysiä pisteitä? Vai enkö ymmärtänyt jotain oikein?

Et ymmärtänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vähemmän väittelyä, enemmän lukemista. Tai no, eihän se minulta ole pois

Eikös se ole ihan hyvä, että oppii tilastoa laajemmin kuin yhden artikkelin verran?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tenttejä nyt ei ainakaan pakoteta mihinkään Gaussin käyrään. :D Just oli pari kurssia missä jengi sai arvosanoja 3-5 ja suurin osa nelosta vitosta. Piti oikein mennä korottamaan, kun kolmonen nolotti. Ja joku kurssi oli sellanen, että ope sanoi, että koronan takia hän antaa helpommin hyviä arvosanoja, kun ollaan jo niin paljon jouduttu ponnistelemaan.

T. psykan opiskelija

Tähän samaan asiaan kiteytyy ongelma avoimessa suoritettujen opintojen kertailukelvottomuudesta. Silti niiden perusteella jaetaan opiskelupaikkoja. :) :) :) :) :) Kun kaikkien keskiarvo on sama, täytyy arpoa tai käyttää jotain muuta menetelmää erojen keinotekoiseksi luomiseksi. 

Kaikkien keskiarvo on sama? Mitä tarkoitat?

Viitaten esimerkiksi logopedian "avoimen väylän" valintaan, jossa avoimen opinnoilla sisäänpääsijät arvotaan, kun riittäviä eroja ei kurssiarvosanojen painotetulla keskiarvolla ole saatu aikaan. Kun valtaosa opiskelijoista saa perusopinnoista nelosia ja vitosia, ei riittäviä eroja opiskelijavalinnan perustaksi synny. Tähän ratkaisuna on jollakin välähtänyt, että viime kädessä järjestetään arvonta opiskelupaikoista. Joku täällä aiemmin kirjoitti, että arvontamenetelmää lukuunottamatta samankaltainen tilanne on myös oikiksen väylävalinnassa.

Yo-arvosanoja ei tietenkään tuollaisessa tilanteessa voi ottaa huomioon, sillä se asettaisi ylioppilaat etulyöntiasemaan muihin nähden. Tuntuisikin kohtuulliselta, että erot hakijoiden välille voitaisiin luoda aidosti opintomenestyksen perusteella. Käytännössä kurssiarvosanan täytyisi koostua pääsykoetyyliin o/v -väittämiin tai monivalintaan perustuvasta tentistä, eikä kirjallisista ja suullisista ryhmätöistä.

Sama tilanne voi olla edessä lääkiksessäkin. Joku päivä Helsinkiin hakee niin monta täyden pisteen todistusriviä, että todistusvalintapaikat pitää arpoa. Arpominenhan itsessään on kelpo menettely tasatilanteiden käsittelyyn. Mm. vaalit ratkaistaan viime kädessä arvalla.

Myös psykaan voi tulla jo tänä keväänä tilanne, että kaikki 120 pistettä saaneet eivät mahdu kiintiöönsä, koska 120 pistettä saaneita tulee olemaan 50-60 (se 1 % kokeisiin osallistujista). Ilmeisesti siksi maisteriin on tehty ylimääräinen etätehtävä, jolla lopullinen valinta suoritetaan.

Pitkä matematiikka ja fy niin tulee eroa.

miten voi olla niin paljon 120 pistettä saaneita, jos 2019 vuonna alin hyväksytty pistemäärä on voinut olla esim. 90. Kattelin vanhoja pisteitä eikä todellakaan alimmalla pistemäärällä hyväksytty ollut lähelläkään täysiä pisteitä? Vai enkö ymmärtänyt jotain oikein?

Ei sitä voikaan tietää, kunhan mutuilee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähemmän väittelyä, enemmän lukemista. Tai no, eihän se minulta ole pois

Eikös se ole ihan hyvä, että oppii tilastoa laajemmin kuin yhden artikkelin verran?

Olen oppinut tilastoista enemmän kirjoista, kuin täältä. Mitä sä oikein tarkotat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tenttejä nyt ei ainakaan pakoteta mihinkään Gaussin käyrään. :D Just oli pari kurssia missä jengi sai arvosanoja 3-5 ja suurin osa nelosta vitosta. Piti oikein mennä korottamaan, kun kolmonen nolotti. Ja joku kurssi oli sellanen, että ope sanoi, että koronan takia hän antaa helpommin hyviä arvosanoja, kun ollaan jo niin paljon jouduttu ponnistelemaan.

T. psykan opiskelija

Tähän samaan asiaan kiteytyy ongelma avoimessa suoritettujen opintojen kertailukelvottomuudesta. Silti niiden perusteella jaetaan opiskelupaikkoja. :) :) :) :) :) Kun kaikkien keskiarvo on sama, täytyy arpoa tai käyttää jotain muuta menetelmää erojen keinotekoiseksi luomiseksi. 

Kaikkien keskiarvo on sama? Mitä tarkoitat?

Viitaten esimerkiksi logopedian "avoimen väylän" valintaan, jossa avoimen opinnoilla sisäänpääsijät arvotaan, kun riittäviä eroja ei kurssiarvosanojen painotetulla keskiarvolla ole saatu aikaan. Kun valtaosa opiskelijoista saa perusopinnoista nelosia ja vitosia, ei riittäviä eroja opiskelijavalinnan perustaksi synny. Tähän ratkaisuna on jollakin välähtänyt, että viime kädessä järjestetään arvonta opiskelupaikoista. Joku täällä aiemmin kirjoitti, että arvontamenetelmää lukuunottamatta samankaltainen tilanne on myös oikiksen väylävalinnassa.

Yo-arvosanoja ei tietenkään tuollaisessa tilanteessa voi ottaa huomioon, sillä se asettaisi ylioppilaat etulyöntiasemaan muihin nähden. Tuntuisikin kohtuulliselta, että erot hakijoiden välille voitaisiin luoda aidosti opintomenestyksen perusteella. Käytännössä kurssiarvosanan täytyisi koostua pääsykoetyyliin o/v -väittämiin tai monivalintaan perustuvasta tentistä, eikä kirjallisista ja suullisista ryhmätöistä.

Sama tilanne voi olla edessä lääkiksessäkin. Joku päivä Helsinkiin hakee niin monta täyden pisteen todistusriviä, että todistusvalintapaikat pitää arpoa. Arpominenhan itsessään on kelpo menettely tasatilanteiden käsittelyyn. Mm. vaalit ratkaistaan viime kädessä arvalla.

Myös psykaan voi tulla jo tänä keväänä tilanne, että kaikki 120 pistettä saaneet eivät mahdu kiintiöönsä, koska 120 pistettä saaneita tulee olemaan 50-60 (se 1 % kokeisiin osallistujista). Ilmeisesti siksi maisteriin on tehty ylimääräinen etätehtävä, jolla lopullinen valinta suoritetaan.

Pitkä matematiikka ja fy niin tulee eroa.

miten voi olla niin paljon 120 pistettä saaneita, jos 2019 vuonna alin hyväksytty pistemäärä on voinut olla esim. 90. Kattelin vanhoja pisteitä eikä todellakaan alimmalla pistemäärällä hyväksytty ollut lähelläkään täysiä pisteitä? Vai enkö ymmärtänyt jotain oikein?

Ei sitä voikaan tietää, kunhan mutuilee.

1 % pääsykokeisiin osallistuvista saa 120 skaalattua pistettä, eli täydet pisteet, koska pisteytysmalli on sellainen. Se on fakta, ei mutua. Asia selviää Opintopolusta.

Se, kuinka paljon pääsykokeisiin osallistuu ihmisiä, on arvailua. Fakta on, että vuonna 2019 niihin osallistui 3313 hakijaa, ja täydet pisteet sai näin 33 osallistujaa. Se lukee vuoden 2019 kokeen vastauksissa.

Vuonna 2019 hakijoita oli noin 5500 ja tänä vuonna mm. logoyhteistyön vuoksi hakijoita on yli 9000. Vuoteen 2019 nähden eroa on toki todistusvalinta, joka karsii osan kokeisiin tulijoista. Tuskin pääsykokeisiin silti ainakaan vähempää määrää osallistuu kuin kaksi vuotta sitten.