Missä neuvostotasavalloissa olet käynyt?

Leningrad 1976 ja 1980, Tallinna 1985.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leningradissa tuli käytyä 80-luvulla. Kun pääsi takaisin rajan yli ja pysähdyttiin ensimmäisellä huoltoasemalla, se vaikutti maanpäälliseltä paratiisilta. Se riitti vakuuttamaan itseni viimeistään, ettei puhdas sosialismi todellakaan toimi.

Heh. Mulla oli sama fiilis, kun tulin junalla Venäjältä pari vuotta sitten.

Sama juttu jokunen vuosi sitten, kun päästiin rajan yli Liettuan puolelle Valko-Venäjältä. Sekin tuntui jo taivaalta, enkä ole varmaan koskaan ennen sitä tai sen jälkeen ollut yhtä onnellinen EU:hun pääsystä.

Isovanhemmat kävivät Bulgariassa 60-luvulla. Bulgaria oli näennäisesti itsenäinen maa, vaikka todellisuudessa velivenäläisethän siellä pitivät valtaa. Mutta viis siitä, he tykkäsivät kovasti Varnan kultahietikosta ja sikäläisestä ruoasta ja viinistä, joka oli varmasti todella eksoottista sen ajan suomalaisille. Matkailu oli jo itsessään luksusta.

Vierailija kirjoitti:

Venäjä 1979, 1980.  Muistan leveät kadut, jotka olivat aika tyhjiä, sekä epäystävällisen palvelun kaupoissa, sekä taksit, jotka eivät halunneet lähteä kaukaiseen lähiöön, jonne yritin päästä venäläisen poikaysäväni kanssa. Koska sieltä ei olisi saanut asiakasta takaisin keskustaan.

Metro oli hieno, koska Neuvostoliitossa haluttiin tuoda taide kansan keskelle, ei pelkästään museoihin.

Oliko kaupoissa myytävää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Venäjä 1979, 1980.  Muistan leveät kadut, jotka olivat aika tyhjiä, sekä epäystävällisen palvelun kaupoissa, sekä taksit, jotka eivät halunneet lähteä kaukaiseen lähiöön, jonne yritin päästä venäläisen poikaysäväni kanssa. Koska sieltä ei olisi saanut asiakasta takaisin keskustaan.

Metro oli hieno, koska Neuvostoliitossa haluttiin tuoda taide kansan keskelle, ei pelkästään museoihin.

Oliko kaupoissa myytävää?

Neukkulassa tavaraa oli vähän ja toisaalta se vähäinenkin mitä oli tarjolla oli niin huonolaatuista, että ei kukaan ainakaan länsi-ihminen niitä halunnut ostaa. Muistan Sofi Oksasen kertoneen kerran haastattelussa, että sikäläiset vaatteet olivat niin heikkolaatuisia, että niitä olisi ollut mahdotonta puhdistaa länsimaisilla puhdistusaineilla. Siitä voi päätellä jo paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Venäjä 1979, 1980.  Muistan leveät kadut, jotka olivat aika tyhjiä, sekä epäystävällisen palvelun kaupoissa, sekä taksit, jotka eivät halunneet lähteä kaukaiseen lähiöön, jonne yritin päästä venäläisen poikaysäväni kanssa. Koska sieltä ei olisi saanut asiakasta takaisin keskustaan.

Metro oli hieno, koska Neuvostoliitossa haluttiin tuoda taide kansan keskelle, ei pelkästään museoihin.

Oliko kaupoissa myytävää?

Neukkulassa tavaraa oli vähän ja toisaalta se vähäinenkin mitä oli tarjolla oli niin huonolaatuista, että ei kukaan ainakaan länsi-ihminen niitä halunnut ostaa. Muistan Sofi Oksasen kertoneen kerran haastattelussa, että sikäläiset vaatteet olivat niin heikkolaatuisia, että niitä olisi ollut mahdotonta puhdistaa länsimaisilla puhdistusaineilla. Siitä voi päätellä jo paljon.

Se oli saavutus että ruokaa saatiin silti pöytään erikoisilla tavoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Venäjä 1979, 1980.  Muistan leveät kadut, jotka olivat aika tyhjiä, sekä epäystävällisen palvelun kaupoissa, sekä taksit, jotka eivät halunneet lähteä kaukaiseen lähiöön, jonne yritin päästä venäläisen poikaysäväni kanssa. Koska sieltä ei olisi saanut asiakasta takaisin keskustaan.

Metro oli hieno, koska Neuvostoliitossa haluttiin tuoda taide kansan keskelle, ei pelkästään museoihin.

Oliko kaupoissa myytävää?

Neukkulassa tavaraa oli vähän ja toisaalta se vähäinenkin mitä oli tarjolla oli niin huonolaatuista, että ei kukaan ainakaan länsi-ihminen niitä halunnut ostaa. Muistan Sofi Oksasen kertoneen kerran haastattelussa, että sikäläiset vaatteet olivat niin heikkolaatuisia, että niitä olisi ollut mahdotonta puhdistaa länsimaisilla puhdistusaineilla. Siitä voi päätellä jo paljon.

Se oli saavutus että ruokaa saatiin silti pöytään erikoisilla tavoilla.

Mutta eihän siellä nähty nälkää samalla tavalla kuin esim. P-Koreassa tänä päivänä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Venäjä 1979, 1980.  Muistan leveät kadut, jotka olivat aika tyhjiä, sekä epäystävällisen palvelun kaupoissa, sekä taksit, jotka eivät halunneet lähteä kaukaiseen lähiöön, jonne yritin päästä venäläisen poikaysäväni kanssa. Koska sieltä ei olisi saanut asiakasta takaisin keskustaan.

Metro oli hieno, koska Neuvostoliitossa haluttiin tuoda taide kansan keskelle, ei pelkästään museoihin.

Oliko kaupoissa myytävää?

Neukkulassa tavaraa oli vähän ja toisaalta se vähäinenkin mitä oli tarjolla oli niin huonolaatuista, että ei kukaan ainakaan länsi-ihminen niitä halunnut ostaa. Muistan Sofi Oksasen kertoneen kerran haastattelussa, että sikäläiset vaatteet olivat niin heikkolaatuisia, että niitä olisi ollut mahdotonta puhdistaa länsimaisilla puhdistusaineilla. Siitä voi päätellä jo paljon.

Se oli saavutus että ruokaa saatiin silti pöytään erikoisilla tavoilla.

Mutta eihän siellä nähty nälkää samalla tavalla kuin esim. P-Koreassa tänä päivänä?

Ei kai, ne hankki ruokaa vaihtokaupoilla tutuilta ja kasvatti omaa palstaa. Siellähän oli esim. maatilaeläimiä kerrostalojen parvekkeilla. Säilykkeitähän riitti kaupoissakin.

Lapsuudessani 70-luvulla oli Virossa yleensä kaupoissa saatavilla peruselintarvikkeita, vaikka makkarassa, juustossa ym. vain yhtä lajia. Oli maustamatonta rahkaa ja siihen sai sekoitettua itsepoimittuja marjoja tai hilloa. Kenkiä ja perusvaatteitakin oli, jos oli aikaa käydä päivittäin päivystämässä uutta tavaraa. Vähitellen 80-luvulla hyllyt kuitenkin tyhjenivät ja 80-luvun lopulla sai sokeria, pyykkipulveria ym. ainoastaan kupongeilla. Hyllyt olivat 90-prosenttisesti tyhjiä. Ruplan arvokin oli olematon eikä sillä saanut oikein mitään. Syötiin, mitä kaupoissa sattui olemaan, jotakin siellä kuitenkin aina oli. Kaupoissa oli myös ihan hyvin kankaita, joista naiset ompelivat itse hyvännäköisiä vaatteita.

Muistan, että Pietarissa ja Moskovassa sai kaupoista peruselintarvikkeita ja vaatteita, mutta syrjäseutujen kaupat olivat aika tyhjiä. Pohjanoteeraus oli kauppa jossain Keski-Aasian pikkukaupungissa, jossa hyllyllä näytti olevan vain teetä, karamellejä ja jotain ryynejä.

Kävin Moskovassa 1986, eli olen käynyt Venäjän sosialistisessa federatiivisessa neuvostotasavallassa.

Vierailija kirjoitti:

Neuvostotasavalloissa en ole käynyt. Nykyisistä tasavalloista Komin, Udmurtian ja Mari Elin tasavalloissa. Lisäksi Pietarissa ja Moskovassa, mitä omia hallintokaupunkeja ne ovatkaan. Viipuri kuuluu kai Leningradin alueeseen. Niin ja Virossa tietty on tullut käytyä.

Terkkuja, jos joku tästä minut tunnistaa. 😁

Ethän sä vastannut lainkaan kysymykseen. Noista yksikään ei ole koskaan ollut Neuvostotasavaltoja, vaan ovat yhden entisen Neuvostotasavallan, eli Venäjän eri tasoisia federaatiosubjekteja. Oikea vastauksesi olisi siis ollut, en yhdessäkään, mutta kahdessa entisessä.

up

Vantaalla,

Virossa Tallinnassa ja Ukrainassa Jaltalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leningradissa tuli käytyä 80-luvulla. Kun pääsi takaisin rajan yli ja pysähdyttiin ensimmäisellä huoltoasemalla, se vaikutti maanpäälliseltä paratiisilta. Se riitti vakuuttamaan itseni viimeistään, ettei puhdas sosialismi todellakaan toimi.

Sehän oli kommunistinen diktatuuri ja sosialismin ihanteiden kanssa sillä ei ollut mitään tekemistä.

Ne ihanteet taas perustuivat kansanluonteeseen jota ei ole olemassa - että jokainen tekisi samalla asenteella työtä(hyötymättä siitä itse) - niinpä sosialismi ei voi koskaan missään käytännössä toimia.

En käynyt lainkaan neuvostoliitossa. 

Neuvostoliiton aikana kävin Venäjällä, Virossa ja Ukrainassa.

Junalla Istambulista Moskovaan vuonna 1980, yksi päivä Moskovassa, siiten Leningradiin ja Suomeen. Matka kesti 3 vuorokautta, Romaniassa ja Bulgariassa väliasemilla ei saanut poistua junasta edes asemalaiturille, sotilaat vartioivat jokaisen vaunun ovia.

Neuvostoliitossa kävin aikoinaan: Virossa, Latviassa, Liettuassa, Valko-Venäjällä, Karjalassa, Leningradissa, Moskovassa, Ukrainassa, niin ja Sotshissa olen käynyt lomalla, Krasnodaria se taisi silloin olla, nykysin Abhasiaa?

Itä-blokin maissa olen käynyt aikoinaan kaikissa paitsi alueella, joka nykyään tunnetaan Moldovana, ja Albaniaan en silloin päässyt, kun kierrettiin Balkania reppureissulla. En ole myöhemminkään Albaniassa vieraillut, ehkä sinne pitäisi mennä lomailemaan, paljon olen siinä naapurimaissa seikkaillut.

Luokkaretkellä Leningradissa 1984. 60 markan talvilenkkareilla sai naisen kahdeksi yöksi tai kaksi yhdeksi. Oli lukiopojille kappale elämänkokemusta.