Hankala työkaveri sai mut itkemään. On ihminen
jolla ei ole lainkaan käytöstapoja. Nuolee ylempiään mutta mulle koko ajan huomauttelee joka asiasta, kuinka voin sanoa noin tai tehdä näin yms. vieläpä asiakkaiden kuullen. Sitten ihmettelee miksi aloin itkeä lopulta. Ei kai kukaan tuollaista kestä pitkään. Muutenkin ollut raskasta viime aikoina.
Kammottaa mennä töihin. Enkä ole mikään nynny vaan tulen hyvin toimeen ihmisten kanssa ja olen pärjännyt töissäni oikein hyvin. Tälle se vaan on kuin punainen vaate.
Onko muilla samanlaista helvettiä töissä?
Kommentit (9)
Ämmät on yksiä itkupillejä. Kun argumentit loppuu, niin ainahan voi heittäytyä marttyyriksi ja itkeä tirauttaa.
Säälittävää
[quote author="Vierailija" time="09.05.2013 klo 00:02"]
Ämmät on yksiä itkupillejä. Kun argumentit loppuu, niin ainahan voi heittäytyä marttyyriksi ja itkeä tirauttaa.
Säälittävää
[/quote]
Hienoa, että olet itse niin kova ettet tietenkään koskaan itke.
Ihailtavaa.
[quote author="Vierailija" time="09.05.2013 klo 00:15"]
[quote author="Vierailija" time="09.05.2013 klo 00:02"]
Ämmät on yksiä itkupillejä. Kun argumentit loppuu, niin ainahan voi heittäytyä marttyyriksi ja itkeä tirauttaa.
Säälittävää
[/quote]
Hienoa, että olet itse niin kova ettet tietenkään koskaan itke.
Ihailtavaa.
[/quote]
No itse en ihaile muita, enkä itke. Säälittävää, että jotkut eivät luota itseensä vaan ihailevat muita
[quote author="Vierailija" time="09.05.2013 klo 00:17"]
[quote author="Vierailija" time="09.05.2013 klo 00:15"]
[quote author="Vierailija" time="09.05.2013 klo 00:02"]
Ämmät on yksiä itkupillejä. Kun argumentit loppuu, niin ainahan voi heittäytyä marttyyriksi ja itkeä tirauttaa.
Säälittävää
[/quote]
Hienoa, että olet itse niin kova ettet tietenkään koskaan itke.
Ihailtavaa.
[/quote]
No itse en ihaile muita, enkä itke. Säälittävää, että jotkut eivät luota itseensä vaan ihailevat muita
[/quote]
Onnea vaan elämääsi, mahtaa olla kivaa elää tunneköyhyydessä. Psykopatiaksiko sitä kutsutaan?
Sukulaisen työpaikalla oli montakymmentä vuotta töissä nainen, joka pilasi juonitteluillaan ja mielialan vaihteluillaan työilmapiirin. Itsekin kyseisen naisen tunnen, ja en voi muuta kuin olla iloinen, etten itse ole joutunut jatkuvasti kokemaan hänen seuraansa. Ollaan joskus pohdittu sukulaiseni kanssa, että naisella on jokin persoonallisuushäiriö, josta voi vain esittää arveluja. Päädyttiin siihen, että todennäköisesti kyseessä oli epävakaa/rajatilapersoonallisuus (borderline personality disorder).
Nainen oli pahimman luokan drama queen huutoineen, itkuineen ja syyttelyineen, ja hänen sen päivän mielialansa kuulemma määritteli koko pienehkön työpaikan ilmapiirin aina. Kuulemma päivät, jolloin hän oli pois töistä tai lomalla olivat aina hermolepoa muille työntekijöille. Valitettavasti hän oli myös pedannut oman tilanteensa niin hyvin, että oli naimisissa pomon kanssa, eikä hän voinut siten saada potkuja. Tämä tietenkin antoi hänelle vielä pelivaraa, kun hän tiesi, että hän saattoi käyttäytyä miten haluaa, mutta ymmärtääkseni hänen miehensä kuitenkin piti hänet jotenkin kontrollissa, etteivät tilanteet kärjistyneet liian pitkälle. Toisaalta hänellä oli myös positiivinen puolensa, jolloin hän oli tosi lämminhenkinen ja mukava, mutta tosiaan mieliala saattoi vaihtua myrskyisäksi milloin vain. Kaiken lisäksi nainen oli myös paha juoruämmä. Eli oikein ihanteellinen tapaus.
Ajatus siitä, että joutuisin sietämään tuon kaltaista täysin epäkorrektia käytöstä jatkuvasti, joka yleisesti pilaa työpaikan ilmapiirin, tuntuu todella vastenmieliseltä, mutta eipä sitä omaa työpaikkaansa voi noin vain valita, ja kusipäitä pitää vain oppia sietämään, vaikka itsestä tiedän, että en tiedä kykenisinkö. Sukulaisen työpaikalla muut työläiset pakosta oppivat jotenkin naista sietämään, ja tekemään vain omat työnsä puuttumatta naisen peleihin, mutta ei se helppoa ollut. Näistä jutuista on jo aikaa, ja ihmiset eläkkeellä, joten tilanne on työpaikan suhteen ohi.
Kannattaa muistaa muuten, että voi räpsähtää kunnianloukkaussyyte, jos syytät jotain ihmistä psykopaatiksi tai vaikkapa epävakaaksi persoonallisuudeksi, tai muuksi tautiluokituksen saaneeksi luonnehäiriöksi. Toisaalta mikäli pystyt puhumaan asiasta pomosi kanssa, niin hän voisi auttaa. Kannattaa kuitenkin varmaan olla käyttämättä niin rajuja ilmauksia kuin psykopaatti, sillä tuollaiset ilmaukset voivat oikeasti johtaa ikäviin juttuihin. Joskus työkaverisi käytöksen tyylinen käytös tulee esiin ihmisissä, jotka ovat katkeria, ja mahdollisesti omaavat huonon itsetunnon, jolloin on pakko etsiä joku heikompi, jota tylyttää. Se ei tietenkään ole oikein, että joudut kuuntelemaan moista, joten mene ihmeessä puhumaan pomollesi.
Ap:n tilanteeseen voi olla kaksikin syytä. En tunne tietystikään ap:ta mutta veikkaus numero yksi on tämä. Ap on työssä jossa vaaditaan enemmin kuin mihin hän pystyy. Työkaveri käyttäytyy epäammattimaisesti ja raivoaa ja nälvii ap:lle vaikka pomon pitäisi puuttua asiaan ja siirtää ap muihin tehtäviin.
Veikkaus numero kaksi on se että ap on perempi työssään kuin työkaverinsa joka joutuu puolustelemaan itseään pomoille. Työkaveri nälvii ap:ta että saisi pomon huomaamaan kuina "surkea" ap on ja siirtäisi ap:n pois. Huonolla käytöksellä saa myös ap:n kantin pettämään ja työsuoritus huononee.
Nämä ovat arvauksia. Ap:n pitäsi kertoa lisää aiheesta ja sitten saada myös jonkun toisen näkemys asiasta.Täällä AV:lla voi kertoa mitä vaan ja saada sympatiat puolelleen. Siksi tämä asia pitäisi selvittää jossain muualla missä on edes hitusen parempi mahdollisuus saada puolueetonta ietoa.
6:lle seuraavaa.
Olen itse pomon vaimo ja töissä yrityksessämme. Olemme itse perustaneet yrityksen melkein 20 vuotta sitten. Pomon vaimona ei ole helppo olla töissä. Kuvitellaan että saan kaiken ilmaiseksi. Todellisuudessa tein pyöreitä päiviä ja paikkasin muiden jälkiä. Meillä oli eräs työntekijä joka ärsyyntyi olemassaolostani täydellisesti. Hän keräsi joukon työntekijöitä ympärilleen ja alkoi painostaa minua asioissa jotka eivät hänelle kuuluneet. Tämä henkilö ei työskennellyt alaisuudessani. Omiin alaisiini hän vaikutti tauoilla ja vapaa-aikana.Hän pyysi raportteja alaisiltani jotka he toimittivat hänelle. Ruokatauolla oli kuulemma yhdessä päätetty että tekemiäni uudistuksia ei toteuteta. Tämä kyseinen henkilö oli laatinut omat uudistuksensa joita alaiseni alkoivat toteuttaa. Tämä johti kurinpitotoimiin osastollani jonka johdosta henki huononi useiksi vuosiksi. Alettiin hiljaiseen lakkoon ja laitettiin kiviä rattaisiin. Jouduin tekemään suuren osan alaisteni työstä. Vasta kun yt:ssä jouduimme heikon taloudellisen tilanteen vuoksi irtisanomaan henkilön monen muun ohessa alkoi tilanne pikkuhiljaa parantua.Tätä henkilöä ei siis irtisanottu huonon käytöksen vuoksi vaan siksi että hänen vetämänsä osaston toiminta oli hiipunut murto-osaan entisestä. Pomona hän sai lähteä ensin. Nyt henki on hyvä osastollani. Henkilöstökyselyssä kukaan ei ole ilmoittanut haluaan vaihtaa työpaikkaa osastollani.
Minustakin on ollut netissä maininta että olen psykopaatti ja luonnehäiriöinen, on jopa laitettu kuva jota on "hieman muokattu".Oli aika jolloin suuri osa henkilökuntaa halusi että lähden ja vaihdan työpaikkaa. Tämä kaikki oli mustamaalauksen tulosta. Nyt samat henkilöt pelkäävät että lähden koska joku "idiootti" voi tulla tilalle. Suunnitelmissani on vaihtaa työpaikkaa parin vuoden sisällä. Jotenkin on loppuun palanut olo.Rahallisesti en suuria häviäisi jos lähtisin.Yrityksillä ei mene kovin hyvin nykyään.
Voihan olla toki niinkin, että ap:lla on jonkinlainen itkupillisyndrooma (varmaan sillekin löytyisi joku hieno diagnoosi), kun hän rupeaa itkemään sen sijaan että puolustaisi itseään ja lohkaisi jotain napakkaa takaisin tuolle työkaverille. Haluaisin kuulla esimerkkejä tuon toisen kommenteista ennen kuin liittyisin hänet puhkianalysoivien kyökkisykolokien kuoroon.
[quote author="Vierailija" time="09.05.2013 klo 05:52"]
6:lle seuraavaa.
Olen itse pomon vaimo ja töissä yrityksessämme. Olemme itse perustaneet yrityksen melkein 20 vuotta sitten. Pomon vaimona ei ole helppo olla töissä. Kuvitellaan että saan kaiken ilmaiseksi. Todellisuudessa tein pyöreitä päiviä ja paikkasin muiden jälkiä. Meillä oli eräs työntekijä joka ärsyyntyi olemassaolostani täydellisesti. Hän keräsi joukon työntekijöitä ympärilleen ja alkoi painostaa minua asioissa jotka eivät hänelle kuuluneet. Tämä henkilö ei työskennellyt alaisuudessani. Omiin alaisiini hän vaikutti tauoilla ja vapaa-aikana.Hän pyysi raportteja alaisiltani jotka he toimittivat hänelle. Ruokatauolla oli kuulemma yhdessä päätetty että tekemiäni uudistuksia ei toteuteta. Tämä kyseinen henkilö oli laatinut omat uudistuksensa joita alaiseni alkoivat toteuttaa. Tämä johti kurinpitotoimiin osastollani jonka johdosta henki huononi useiksi vuosiksi. Alettiin hiljaiseen lakkoon ja laitettiin kiviä rattaisiin. Jouduin tekemään suuren osan alaisteni työstä. Vasta kun yt:ssä jouduimme heikon taloudellisen tilanteen vuoksi irtisanomaan henkilön monen muun ohessa alkoi tilanne pikkuhiljaa parantua.Tätä henkilöä ei siis irtisanottu huonon käytöksen vuoksi vaan siksi että hänen vetämänsä osaston toiminta oli hiipunut murto-osaan entisestä. Pomona hän sai lähteä ensin. Nyt henki on hyvä osastollani. Henkilöstökyselyssä kukaan ei ole ilmoittanut haluaan vaihtaa työpaikkaa osastollani.
Minustakin on ollut netissä maininta että olen psykopaatti ja luonnehäiriöinen, on jopa laitettu kuva jota on "hieman muokattu".Oli aika jolloin suuri osa henkilökuntaa halusi että lähden ja vaihdan työpaikkaa. Tämä kaikki oli mustamaalauksen tulosta. Nyt samat henkilöt pelkäävät että lähden koska joku "idiootti" voi tulla tilalle. Suunnitelmissani on vaihtaa työpaikkaa parin vuoden sisällä. Jotenkin on loppuun palanut olo.Rahallisesti en suuria häviäisi jos lähtisin.Yrityksillä ei mene kovin hyvin nykyään.
[/quote]
6 tässä. Joo tilanne on sulla ihan täysin eri kuin sukulaisen työpaikan tapauksessa. Tämä noita mistä puhuin ei ollut missään johtavassa asemassa, ja rajana oli se, ettei hän pystynyt pomottamaan muita siinä mielessä, että olisi pystynyt sanomaan mitä nämä työssään tekevät. Hänen miehensä piti hänet kurissa sillä tavoin. Mutta hän pelasi narsistisia pelejään niissä puitteissa missä pystyi, ja se riitti pilaamaan monen ihmisen työilmapiirin käytännössä kymmenien vuosien ajaksi. Todistin itse hänen käytöstään ihan riittävästi tietääkseni miten rasittava hän oli. Hän ei sinällään mielestäni ollut siis koko aikaa laskelmoiva, että olisi tahallaan käyttäytynyt niin kuin teki, mutta tuntui, että hän ei vain välittänyt siitä, että oli ikävä narttu. Siinä mielessä hän oli kyllä tietoinen mistä oli kyse, ja olisi voinut itseään muuttaa.
Ja toisin kuin sinulla tällä naisella oikeasti oli jokin persoonallisuushäiriö, ja se saneli hänen käytöstään sekä töissä että sen ulkopuolella. Hän joutui lopulta kohtaamaan käytöksensä seuraukset ollessaan mahdollisesti/todennäköisesti/ehkä/osittain syypää erään ihmisen kuolemaan.