Mitä tekisit, jos heräisit vuonna 1980, mutta tietäisit sen kaiken, mitä tiedät nykyään?

Sekoaisin. Ajattelisin etten selviä kaikesta mitä elämässä tulee eteen.

Siinä vaiheessa ei vielä ollut mitään hätää, olin 13. Surisin lastani joka jäisi syntymättä, koska kiertäisin hänen isänsä kaukaa tällä kierroksella.

Jättäisin kaikki poikaystävät seurustelematta kunnes pääsisin opiskelemaan vuonna 1986.

Tällä kertaa tietäisin miten opiskella, olisi itsetuntoakin, ja tähtäisin paljon korkeammalle heti. Lähtisin opiskelemaan saman tutkinnon mutta Helsingissä, jossa työtä oli paljon enemmän ja helpommin, ja josta kannattaisi ostaa ensiasunto.

Tietäisin miten päästä vakitöihin ennen vuotta 1989, ja laman tullen ostaisin perinnöllä ensiasunnon halvalla.

Etsisin käsiini nykyisen mieheni joka silloin oli ujo nörtti :)

Näillä eväillä ei olisi niin väliksi jos ei niitä Nokian osakkeitakaan olisi vara ostaa, mutta ostaisin silti.

Ketjussa onkin jo mainittu monia tapoja tienata rahaa. Kartuttaisin riittävän suuren omaisuuden rahaa ja perustaisin turvallisuusalan yrityksen, josta lähtisi kaikkiin isompiin kouluihin henkilökuntaa valvomaan kurittomia ja kiusaavia kakaroita. Tavoitteena olisi luoda kaikille oppilaille turvallinen kouluympäristö ilman kiusaamista. Selkäsauna ei olisi vaihtoehto vaan velvollisuus, ja tarvittaessa se vietäisiin häirikön kotiin asti, koska sieltä se on usein lähtöisin. Karttakepeillä saisi taas motata sormille jos ei ole hiljaa oppitunnilla, ja pitemmällä aikavälillä opettajien auktoriteetti ja oikeudet kasvaisivat. Pitäisin huolen, että sitä ne olisivat tänäkin päivänä.

Lisäksi estäisin Suomea liittymästä EU:hun.

Vierailija kirjoitti:

Syyttäisin äitiäni valehtelijaksi, kun kertoi tuolloin lapselleen, miten Lähi-itä on niin kaukana sotineen, ettei meillä Suomessa tule olemaan mitään ongelmia heidän kanssaan.

Kylläpä on äitisi sanat sua katkeroittaneet, kun et mitään muuta keksi kuin sanoa äitiäsi valehtelijaksi. Siitähän sitten saa! Toivottavasti ymmärtää katua ja pyydellä katkeralta lapseltaan anteeksi.

-80 olin kahdeksan vuotias, ettei mulla olisi rahaa sijoitella. Joten ostan varmaan jotain lottojuttuja ja toivoisin, että muistaisin edes jonkun rivin oikein. Vai pitäskö alkaa nukkumaan pari voittanutta riviä taskussa aina, jos näin sattuu käymään.

Vai jos sitä heräis silloin 48 vuotiaana? En mä halua. Mahtais porukat ihmetellä, että mihin se tokaluokkalainen hävis ja kuka tää läski ämmä sen lapsen sängyssä on. :D

Ap pisti pahan, tätähän pitää pohtia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te kaikki osakkeiden ostajat, jaksaisitteko odottaa 20 vuotta rikastumista? Eikö olisi nopeampaa tapaa rikastua vuonna 1980?

Miksi itussa rikastua?

Mikä rikastumisessa on niin itun siistiä?

Eikö parempi olisi vain veikata silloin tällöin että saa sen päivittäisen 20mk?

Ei ihminen enempää tarvitse.

Mikäli olisit riittävän rikas voisit halutessasi edistää semmoisia asioita, joita pidät tärkeinä olipa se sitten eläintensuojelu, urheiluseuratoiminta, elokuvien tekeminen tms. Ei rikastumisen tarvitse merkitä vain sitä että ostaa loputtomasti uusia autoja ja asuntoja. Ne 1980 hankitut Microsoftin ja Applen osakeet tuottaisivat edelleen osinkotuloja vuonna 2020.

Vierailija kirjoitti:

Yrittäisitkö rikastua? Ryhtyisitkö ennustajaksi tai pörssianalyytikoksi? Tai "säveltäjäksi"?

Ei minun ennustuksiani kukaan kuitenkaan uskoisi.

Mutta joo, hoitaisin opintoni toisin. Tietäisin mihin yliopistossa keskittyisin ja mikä on tarpeetonta hömppää. Ymmärtäisin, että tulossa on tulevaisuus jolloin tutkinto ei riitä siihen että saa töitä (kuten vielä 1980 näytti). Luultavasti työurani olisi sillä tavoin paljon parempi kuin mitä se nyt oli, minkä ansiosta myös jonkin verran rikastuisin verrattuna nykyiseen.

En selviäisi, olisin aivan pas...kana. Joutuisin katsomaan kaiken uusintana, ihan helvetimoinen rangaistus.

Hankkisin äkkiä vakituisen työpaikan julkiselta sektorilta ja ostaisin omakotitalon, jonka lainaan hankkisin niin pitkäksi aikaa kiinteän koron kuin vaan pystyy. Ostaisin osakkeita ainakin Microsoftilta ja Applelta.

Keikat on rakkaita joten harratusta pitäisin yllä tuolloinkin. Monet poisnukkuneet olis vielä katsastettavissa. Badding, Irwin, Juice esim. Mitähän tuumisivat vaan jos keikan jälkeen olisivat tavattavissa ja nimmarin ohella pyytäis selfien. Varmaan ihmettelevät kun kaivaisin lätkän taskusta jos vain älypuhelimeni tuossa ajassa olisi mukana ja käytettävissä. Samalla voi hypätä viisi vuotta eteenpäin jos Dingon katsastais vuonna -85. Neumann voisi sanoa, että tua noi, mikäs se o? Jos selfietä hänenkin kanssaan pyytäisi. 

Osakkeita ja sijoittamista.Lottoamista.Ehkä yrittäisin päästä ohjailemaan tärkeiltä paikoilta ihmisiä,jotta saisin maailman paremmaksi paikaksi/enemmän mun näköisen nykyisyyden,kuin nyt.

No ainakin heittäisin sen aikaisen poikakaverin menemään. Sitten nostaisin koko opintolainan ja sijoittaisin pörssiin. Ja velkarahalla ostaisin vielä jonkun kivan Ferrarin.

Sijoittaisin rahat Applen osakkeisiin ja muuttaisin jonnekin ulkomaille myöhemmin.

Tietäisin narsisteista ja siitä ettei seksuaalista ahdistelua tarvi sietää.

Muuttaisin ulkomaille ainakin että oppisin jotain kieltä hyvin.

Tunsin olevani aikaani edellä jo 80-luvulla tai ajattelin eri tavalla. Ongelma olikin silloisessa ympäristössä.

Myös niiden muiden olisi pitänyt tietää samaa. Muuten oli väärinymmärretty kylähullu tai altavastaaja.

Tällaisen ajatusleikin myötä voidaan pohtia, että yksilö toimii aina kyseisen hetken kontekstissa.

Jälkeenpäin on turha jossitella, mutta silloin oli niinkuin silloin oli.

Ja nyt on eri lailla.

Pitäisin puoleni ja sanoisin suorat sanat esikoulukiusaajalleni Tiina Teelle

Menisin tapaamaan isovanhempiani. He kun kuolivat ennen syntymääni. Esittäytyisin jonain hyvin kaukaisena sukulaisena.

Vituttaisi. Tietotekniikan insinöörille ei varmaan ole hirveesti hommaa 1980-luvulla. Saati sitten että olisi mitään henkkaria tai koulutodistusta. Varmaan heivattais maahanmuuttajana jonnekkin siperiaan, koska ei ole mitään todistusta siitä, että olisi edes suomen kansalainen. Ainoa kortti on esittää muistinsa menetettänyttä ja toivoa, että sijoitetaan johonkin.

Varmaan jotain ojan kaivuu hommaa saisi sitten jostain. Sekin pimeänä ja paskalla palkalla. Ei siitä riittäisi rahaa nokian osakkeisiin.. Ja jos riittäisi, niin tarvis varmaan jotkut henkkarit että vois mitään ostaa. Saati sitten että onkohan enää hengissä silloin kun pitäs myydä niitä 20-vuotta myöhemmin.

Sukulaisiahan ei ole, koska kuka täysjärkinen ottaa sun tarinan todesta? Vai meinaatteko, että jos joku 30-60 -vuotias tulee teille selittämään olevansa teidän poika/tyttö tulevaisuudesta, niin otatte sen saman tien teidän kotiin asumaan?!? Syötätte ja juotatte ja vippaatte samalla vähän rahaa?

Telkkarissa pyörisi Ritariässä ja Bill Cosby show, joten turha mitään telkkaria edes hommata. Kanavia löytyisi putkitöllöstä varmaan 2 tai 3. Varmaan ratkeis ryyppäämään, koska kaikki kiva tulee vasta 30-40 vuoden päästä. Viina nyt olisi varmaan vähän halvempaa kuitenkin.

Vituttaisi koska tietäs asioita, mutta niistä ei ole juuri hyötyä. Samoin menettäisi osan tulevaisuuden odottelusta. Tietää mitä paskaa teknologiaa sieltä tulee 40-vuoden aikana ja mitä on turha odottaa. Kaikki leffatkin nähty. Pornotkin pitää hakea VHS:nä.

Ei vois edes suoltaa someen pahaa oloaan vaan pitäs kirjoitella kirjeillä jonnekkin lehden keskustelupalstalle. Sitten pitäs vielä ostaa se paskalehti, missä on 30-vuotta vanhat uutiset. No kunhan 20-vuotta jaksaa niin irc-galleria aukeaa...

Vaikka tiedetään mihin suuntaan yhteiskunta on menossa, siltikään ei välitetä.

Olisi aika helppo rikastua, kun tietäisi talouden suuret linjat kymmeniä vuosia etukäteen. Sen jälkeen ei haittaisi, vaikka joutuisi katsomaan välillä vanhoja leffoja. 🙂