Lue keskustelun säännöt.
Energiahoidoista on hyötyä, kaikki ei ole huuhaata
Noita_akka
09.07.2020 |
Tämän päivän Iltalehdessä on toimittaja Sanna Ukkolan vahva kannanotto mm. vaihtoehtohoitoihin, horoskooppeihin, enkeleihin ym. liittyen. Oma kokemukseni on erilainen. Olen sitä mieltä, että osalla ihmisistä on sellainen herkkyys jotta vaistoavat asioita ja pystyvät vastaanottamaan myös herkemmin esim. energiahoitoa. Olen käynyt aiemmin vuosia vyöhyketerapiassa, aivan ihana hoitomuoto. Olen myös käynyt energiahoitajalla ja saanut hyvän kokemuksen. Joka ilta rukoilen läheisilleni suojelusenkeliä seuraavaan päivään. Mitä pahaa näissä on ? Se on eri juttu, että Astral-tv (johon myös jutussa viitataan) on kallis jos sinne soittelee pitkiä puheluita. Onhan tietty ihmisillä valinnan vapaus, tässä maailmassa on nykyään liikaa pahaa, joten tämmöiset "keventävät" asiat eivät ole niin vaarallisia. Onko kokemuksia hyvistä / huonoista vaihtoehtohoidoista?
Kommentit (31)
Jos nämä toimisivat, nämä myös parantaisivat. Mutta kun eivät. Eli höpöhöpöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielellä on suuri voima:
https://www.medicalnewstoday.com/articles/306437
Fast facts on placebos
-The placebo effect has been measured in thousands of medical experiments, and many doctors admit to regularly prescribing placebos.
-Drug companies must show that their new drugs work better than a placebo before the drugs are approved.
- Placebos have been shown to affect a range of health conditions.
-The color of a tablet can alter the strength of its placebo effect, and larger pills induce a stronger effect than smaller pills.
-Some believe the self-healing properties of the placebo effect can be explained by evolutionary biology.
Kivaa lukea näistä, kun ei itselläni ole kokemusta ko hoidoista. Täytyy joskus kokeilla.
"Mäkin vedän energiaa luonnosta ja etenkin maasta. Pitäisi varmaan alunperinkin "toimenpiteen" aikana vetää energiaa myös muualta, ettei itselle tule vajetta."
Joo tuo on totta. Näin kun harrastaa näitä juttuja vain salaa ja harvoin, ei ole tullut opeteltua systemaattisia tapoja tuollaisiin asioihin, joten kuluttaa liikaa itseään helposti. Itse käytän mieluiten juuri maata oman energiani lisäksi, koska se on neutraali. Joskus olen kokenut että myös jonkinlainen henkiolento, sanoisiko sitä nyt vaikka luonnon- tai elementaalihengeksi (ei siis kenenkään kuolleen henki, ei myös enkeli tai demoni), olisi ollut käytettävissäni tuollaisessa tilanteessa, mutta en halua sekaantua vieraisiin tietoisiin olentoihin sillä tavalla, en uskalla kun en ole tarpeeksi oppinut niiden suhteen että mikä mikin on ja voiko osa niistä neutraalilta/hyvältä vaikuttaviltakin olla pahantahtoisia jos ne päästää sisäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse aistinut energioita lapsesta asti. Niin ihmisten, eläinten, kasvien kuin ns. henkiolentojenkin. Olen myös käyttänyt omaa elämänenergiaani muiden hoitamiseen. Koska minulla on luonnontieteellinen koulutus, enkä halua "hörhön" mainetta, olen tehnyt tämän aina puhumatta mitään energioista, hoidettavan edes tietämättä koko jutusta.
Viimeksi käytin kykyäni kyyn puremaan koiraan. Olin vieraana mökillä, kun pihassa koiraa puri kyy. Kaikki olivat nauttineet jo juomia, ja lähin päivystävä eläinlääkäri yli 100 km päässä, joten tuli hätä että miten tästä nyt eläinlääkäriin päästään. Koiran omistaja meinasi, että josko tuo menisi ilmankin, ei viitsi juhannuksena taksilla alkaa lähteä toiseen kaupunkiin eläinlääkäriin. No, se ei mennyt kovin hyvin. Koira alkoi oksentaa, ja aika pian vain makasi kyljellään erittäin hitaasti hengittäen, puremakohdasta levisi turvotus laajemmalle ja hengityskin alkoi vaikeutua. Siinä vaiheessa sitten vasta alkoi koiran omistaja miettiä että täytyy saada selvä kuski viemään eläinlääkäriin. Pelkäsin ettei ehdi, joten päätin kokeilla koiraan oman elämänenergiani antamista. Sanoin meneväni koiran kanssa rauhalliseen makuuhuoneeseen, ja odotellaan siellä kyytiä. Otin koiraa tassusta kiinni ja annoin energioidemme sekoittua. Tunsin koiran olon itsessäni ja sen miten minä heikkenin kun käytin voimaani vaurioiden parantamiseen. Tiesin tuosta "energian lähtemisen" tunteesta, että jotain tapahtui, mutta en olisi itsekään uskonut miten paljon vaikutti. Nimittäin sen lisäksi, että korissut hengitys tasoittui ja koira näytti nyt nukkuvan rauhalliisesti, niin sitten kun kyytipoika tuli mökille, koira juoksi iloisena ja pirteänä tätä vastaan. Kuin ei olisi ollut mitään. Eläinlääkäriiin lähdettiin toki silti ja ell totesi pureman etujalkojen välissä. Mutta koira ei enää oksentanut, oireillut kipua, ei ollut väsynyt tai mitään kuten ennen hömppähoitoani. Itseäni kyllä oksetti ja oli pakko istua pitkään hiljaa luonnossa imien energiaa takaisin maasta.
Vitŧu mitä paskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
" Onhan tietty ihmisillä valinnan vapaus"
No tuo on juuri se ongelma, että näitä aletaan tarjota vaihtoehtona länsimaalaiselle lääketieteelle ja uskotellaan sairaalle ihmiselle että kyllä vaihtoehtohoidot toimii.
Seurasin yhtä rintasyöpää sairastavaa vloggaajaa joka kieltäytyi hoidoista ja alkoi sivelemään jotain luonnonmukaista tököttiä sairaaseen rintaansa. Kun lopulta tajusi että oli huono valinta, rinta oli jo kivunnut kainaloon ja kiinnittynyt muihin rakenteisiin eikä voinut enää leikata. Menehtyi parissa kuukaudessa.
En ymmärrä pointtiasi. Jos itse sairastuisin syöpään, kieltäytyisin virallisista hoidoista ja omalla riskilläni hoitaisin itseäni vaikka kyseisellä salvalla tai kävisin energiahoidossa, niin mitä se kenellekään kuuluu? Ymmärrän, että eri asia olisi, mikäli olisin mieleltäni todettu sairaaksi ja olisin holhouksen alainen, mutta muussa tapauksessa jokainen ihminen saa omilla rahoillaan tehdä itselleen ihan mitä huvittaa. Se ei kuulu sinulle eikä valtiolle. kuulu hyysätä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Mäkin vedän energiaa luonnosta ja etenkin maasta. Pitäisi varmaan alunperinkin "toimenpiteen" aikana vetää energiaa myös muualta, ettei itselle tule vajetta."
Joo tuo on totta. Näin kun harrastaa näitä juttuja vain salaa ja harvoin, ei ole tullut opeteltua systemaattisia tapoja tuollaisiin asioihin, joten kuluttaa liikaa itseään helposti. Itse käytän mieluiten juuri maata oman energiani lisäksi, koska se on neutraali. Joskus olen kokenut että myös jonkinlainen henkiolento, sanoisiko sitä nyt vaikka luonnon- tai elementaalihengeksi (ei siis kenenkään kuolleen henki, ei myös enkeli tai demoni), olisi ollut käytettävissäni tuollaisessa tilanteessa, mutta en halua sekaantua vieraisiin tietoisiin olentoihin sillä tavalla, en uskalla kun en ole tarpeeksi oppinut niiden suhteen että mikä mikin on ja voiko osa niistä neutraalilta/hyvältä vaikuttaviltakin olla pahantahtoisia jos ne päästää sisäänsä.
Aika jännää, miten samanlaisia meidän kokemukset on. Mäkin olen törmännyt tällaisiin "apureihin". En tosiaan oikein tiedä, mitä ne on. Luonnonhenki taitaa olla aika kuvaava ilmaisu. Olen käyttänytkin niitä tutustuttuani niihin hiukan ensin. Jokaiseen ei tosiaan voi luottaa, vaikka eivät ne pahoja ole. Niillä on omat motiivinsa. Joskus taitavat olla vaan uteliaita.
Ikäviinkin olentoihin on tullut tutustuttua. Osaan hoitaa ne pois, joten en niin enää pelkää näitä asioita. Nuorempana tosin oli aika suurtakin ahdistusta ja pelkäsin ihan älyttömästi kaikkea tällaista. Eikä oikein kenellekään voinut puhua. Päädyin myös opiskelemaan luonnontieteitä, joten eihän mun pitäisi miettiä tällaista "hömppää".
Opetusta olisi tosi vaikea hakea, kun en pidä tämän alan "guruja" kovin luotettavina. Ihmisiä on niin helppo huijata ja rahastaa. Monilla uskonto myös luo jotenkin liian tiukat raamit asioille, eikä itse saisi ollenkaan tutkia asioita. Varmaa tietoa ei kuitenkaan koskaan ole. Olen hyväksynyt senkin, että saatan olla vaan hullu.
Ja parhaat opettajat taitaa muutenkin olla tuolla "toisella puolella".
Ex anoppi oli tuollainen energiahoitaja ja puhui aina niistä enkeleistään. Kumma kyllä ei voinut lahjoja käyttää poikansa ongelmien helpottamiseen vaikka tämä tavallisilla lääkäreillä joutui ramppaamaan pari vuotta eikä lääketiede (somaattinen tai psykiatrinen) voinut tässä auttaa.
No, leskeksi jäin lopulta (itseaiheutetusti, kun fyysiset vaivat olivat niin rankkoja kantaa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ex anoppi oli tuollainen energiahoitaja ja puhui aina niistä enkeleistään. Kumma kyllä ei voinut lahjoja käyttää poikansa ongelmien helpottamiseen vaikka tämä tavallisilla lääkäreillä joutui ramppaamaan pari vuotta eikä lääketiede (somaattinen tai psykiatrinen) voinut tässä auttaa.
No, leskeksi jäin lopulta (itseaiheutetusti, kun fyysiset vaivat olivat niin rankkoja kantaa).
Itse olen tätä paljonkin miettinyt, miksi joskus auttaa ja joskus ei. Olen huomannut, että varmiten vaikuttaa kasveihin, eläimiin ja pieniin lapsiin, joilla ei ole vielä uskomuksia siitä, mikä sairaus tai ongelma niillä on ja paraneeko se vai, eikä uskoa eikä epäilystä "parantajaa" kohtaan. Ei silloinkaan toki aina toimi, paljon rajoittaa energiaparantajan oman uskon määräkin varsinkin sellaisissa tapauksissa joissa ongelma on ns. parantumaton. Aikuisten ihmisten kanssa tulee vastaan se että he osin manifestoivat omaa todellisuuttaan omilla paitsi tietoisilla, myös piilotajuisilla uskomuksillaan, ja joku niistä uskomuksista voi olla parantumista estävä, esim. "energiaparannus on hömppää" tai "ei tämä sairaus parane muuta kuin lääkärin hoidolla jos sittenkään". Tällaisessa tapauksessa parantajakin tuntee, että energia ei jotenkin mene perille, sille on blokki vastassa. Mutta ei kuitenkaan toki pääse toisen ajatuksia lukemaan eikä alitajuntaa penkomaan joten jää mysteeriksi mikä se blokki on. JOten lopulta joutuu vaan toteamaan, että selvää ja varmaa on, ettei energiaparannus ole mikään takuuvarma keino mihinkään, ja on mahdollista ettei hoidettava parane. Toisaalta sen verran paljon on hyviä kokemuksia, ettei tätä keinoa halua jättää kokeilematta, koska se ei kuitenkaan missään tilanteessa myös vahingoita ketään.
Tosiaan ap ei ole puhunut/kirjoittanut noista aiheista siten, että ne olisivat jotenkin vaihtoehto oikealle lääketieteelle. Nehän ovat sellaisia elämänlaadun nostattajia. Minä näin hoidon aikana myös oikean näyn joutsenista. Siinä isä tuli noutamaan äitiä. Noin vertauskuvallisesti, tätä sanotaan myös henkiseksi kehitykseksi. Äiti oli hiljattain kuollut ja isä tuli näyssä häntä vastaan joutsenen hahmossa. Siinä he kelluivat mustassa virrassa. Eikä siinä kaikki, kerroin energiahoitajalle näystä, johon hän totesi " sinähän olet jo pitkällä henkisten asioiden suhteen".