Keskustellaanko tutkimuksen tekemisestä?

Miltä tämä kuulostaisi: Tutkimus 1800- ja 1900-lukujen vaihteen suomalaisesta maalaiselämästä ja renki-identiteetistä N.N elämäkerrassa narratiivis-elämäkerrallista tutkimusotetta metodologisena ratkaisuna käyttäen. ap

Ei sittenkään, unohtakaa äskeinen. ap

[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 18:43"]

Miltä tämä kuulostaisi: Tutkimus 1800- ja 1900-lukujen vaihteen suomalaisesta maalaiselämästä ja renki-identiteetistä N.N elämäkerrassa narratiivis-elämäkerrallista tutkimusotetta metodologisena ratkaisuna käyttäen. ap

[/quote]

No toi on paljon parempi. Tollasiahan ne tutkimuskysykset väkisinkin on, siis tosi pientä aihetta käsitteleviä, kun et mihkään graduun voi loppuelämääs käyttää. Mut edelleen tietysti joudut siihen aikaisempaan tutkimukseen perehtymään. Tolla lausekkeella sun ei vaan enää tarvi välttämättä hassata aikaa siihen, ett miten tota metodia on aiemmin vastaavissa tutkimuksissa käytetty. Tietty siitä aina saa lisäpisteitä jos hassaat, mut näin sun ei oo pakko.

Ehkä voisit kuitenkin harkita keskittyväs enemmän siihen renki-identiteettiin ja jättää sen elämänmenon ko. aikaan käsittelyn vähemmälle. Siitä on niin tuhottomasti tutkimusta ett on taas turhan laaja aihe. Jos keskityt pääasiallisesti siihen renki-identiteettiin niin sulle riittää kun jossain luvussa kerrot pääasiat ko. ajankohdan elinkeinorakenteesta.

Katopas esimerkiksi tämän gradun rakenne:
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/12140/G0000357.pdf?sequence=1

Tuossa tutkimuskysymyksenä on vanhenemisen kokemus, aineistona päiväkirjat ja kirjeenvaihto, kontekstina sekä ajanjaksoon liittyvä että yleinen tutkimustieto vanhenemisesta.

Kuinka laaja päiväkirja-aineistosi muuten on? 

[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 17:43"]

26 Ehkä ennen renki sanaa oli käytössä orja sana kuvaamaan kuitenkin periaatteessa samaa asiaa? Vuosipalkasta puhuu. ap

[/quote]

Sun täytyy ap olla hyvin tarkkana, kun teet johtopäätöksiä tuon aineiston pohjalta. Mikä on subjektiivinen näkemys ja mikä on ns. totuus, mikä on kuvaannollista ja mikä faktista...

Juu, tästä tehdään tutkimuksellista historiaa käyttäen sosiaalista mediaa apuna tutkimuksen tekemisessä. Ei mennä ihan perinteiseen kaavaan.

Entä se renki-identiteetti? Hän jäi orvoksi ja hänestä tuli orja eli renki maalaiskylässä pappilaan.Mutta onpa kysymykset sitten vaikka miten päin muokkailtu ja kirjoitettu vaikka kiinan kielellä, niin eihän tässä nyt kovin paljoa tule vastauksiin vaikuttamaan, koska näkökulmana on kuitenkin tuo tietty vinkkeli, josta aineistoa tarkastellaan. Vai kuinka? ap

MItä sä teet? Opinnäytettä? AMKiin vai yo:lle? Mikä taso, kandi? Maisteri?

22 Ap:llä on ihan oma tutkimuksensa menossa, jota tekee täällä vauvapalstalaisten avustamana. :)

Eikä kyseessä ole mikään opinnäyte, kun ap ei ole edes kirjoilla missään oppilaitoksessa. Hän tekee huippututkimusta ihan itsenäisesti av:n avulla. Av:lle on jopa luvattu kiitokset työssä! Kyllä on laadukasta. Huomaahan sen näistä ketjuistakin.

No miltä tämä lause kuulostaisi: Narratiivis-elämäkerrallinen tutkimusote metodologisena ratkaisuna tutkittaessa 1800- ja 1900 lukujen vaihteen maalaiselämää ja renki-identiteettiä käyttäen aineistona elämäkertaa. ap

Renki on aivan eri asia kuin orja. Renki saa työstään palkkaa, orja saa vain ruokaa ja piiskaa.

26 Ehkä ennen renki sanaa oli käytössä orja sana kuvaamaan kuitenkin periaatteessa samaa asiaa? Vuosipalkasta puhuu. ap

[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 17:36"]

No miltä tämä lause kuulostaisi: Narratiivis-elämäkerrallinen tutkimusote metodologisena ratkaisuna tutkittaessa 1800- ja 1900 lukujen vaihteen maalaiselämää ja renki-identiteettiä käyttäen aineistona elämäkertaa. ap

[/quote]

No tuolla lausekkeella sä sitten tutkit narratiivis-elämänkerrallista tutkimusotetta metodina. Eli tutustut ensin kaikkeen aikaisempaan tutkimukseen jossa sitä on metodina käytetty. Sit tutkit sopiiko metodi myös sun aineistoon. Ja sit hoksaat ett 1800-/1900-lukujen vaihteesta on jo niin paljon tutkimusta että sulla menee loppuelämä siihen tutustuessa. Lisäksi sun täytyy tietysti tutustua aiempaan palkollisia käsittelevään tutkimukseen. Melkonen duuni.

Mutta se olisi aineistoon mielekkäin ja toimivin valinta. ap

Ja ei kai nyt sentään ihan kaikkeen aikaisempaan tutkimukseen tarvitse tutustua. ap

ei ole orja koskaan sama kuin renki! Ota ensin selvää puhutaanko aineistossasi maaorjuudesta vai rengeistä!!!

[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 17:58"]

Ja ei kai nyt sentään ihan kaikkeen aikaisempaan tutkimukseen tarvitse tutustua. ap

[/quote]

No ei kaikkeen mutta niin pitkälle että saavutat saturaatiopisteen. Tietysti jos olis olemassa samalla metodilla tehtyä tutkimusta saman ajankohdan palkollisista niin sen lukeminen ja vertailukohtana käyttäminen varmaan riittäis. Mut onko sun sit enää samaa järkeä tutkia?

Mun pointti ny lähinnä oli se, että tolla sun lausekkeella sun täytyy tutkia ensin sitä metodin sopivuutta elämänkerta aineiston tutkimiseen. Se on sun eka tutkimuskysymys. Toinen on sit vaikka se renki-identiteetti, miten se ilmenee aikaisemmassa tutkimuksessa vs. sun aineistossa. Ja sit sun tarvii vielä osata esittää se vuosisadan vaihteen yhteiskunta niin kuin se aikaisemmassa tutkimuksessa ja sun aineistossa näyttäytyy, eli onko ne yhteneväisiä keskenään. Jos tota renki-identiteettiä tmv. vastaavassa asemassa olleiden ko. aikaan eläneiden identiteettiä ei ole aiemmin tutkittu niin sun tutkimus vaan sillä yhdellä elämänkerralla ei ole riittävän laaja. Sit sun lausekkeen po. erään rengin identiteetti.

[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 17:57"]

Mutta se olisi aineistoon mielekkäin ja toimivin valinta. ap

[/quote]

Et tainnut ymmärtää 28:n pointtia. Lue se lauseesi uudestaan. Siinähän kirjoitat, että narratiivis-elämänkerrallinen tutkimusote on tutkimuskohteesi, ei enää metodisi. Ja jos jotain metodia haluat tosiaan tutkia, kyllä se aika laajaa tutustumista aikaisempaan tutkimukseen vaatisi.

Siis hän käyttää kirjoittamassaan tekstissä sanaa orja. Myöhemmin sanaa renki. ap