Te joilla on paniikki/ahdistuneisuushäiriö

[quote author="Vierailija" time="03.05.2013 klo 13:59"]

Neurolepteihin tulee muuten myös addiktio. Samoin mielialalääkkeisiin. Ei ne sen turvallisempia ole. Se on vaan mietittävä, että mikä riski mihinkin vaivaan ja siihen saatavaan helpotukseen nähden on itse kunkin kohdalla hyväksyttävä.

[/quote]

Neurolepteihin ei tule fyysistä addiktiota, koska vaikuttava aine poistuu yleensä elimistöstä nopeasti. Neuroleptien vaikutus pysyy myös aina samana,samasta syystä. Henkinen addiktio nyt voi tulla mihin vaan.

En ole käyttänyt lääkkeitä. Aikaa myöten tilanne on helpottunut. Paniikkikohtaus tulee useimmiten kotona enkä aina osaa heti sanoa mikä sen saa aikaan. Myöhemmin syyn tajuaa selkeästi. Joskus se voi olla vaan niin että mies on vaikka lähtenyt työmatkalle (normaalisti ei aiheuta ongelmia) ja huomaan illalla heti lasten nukkumaanmenon jälkeen että kohtaus on tulossa. Jos tajuan asian ajoissa, juon vettä niin paljon kuin jaksan ja painun lämpimään suihkuun pimeään kylppäriin. Jos kohtaus ehtii kunnolla alkaa niin sille on vaikea tehdä mitään. 

Tällä hetkellä meillä on jännittävät ajat menossa ja illalla kuulemme miten meidän elämä muuttuu. Olen monta päivää taistellut paniikkia vastaan mutta turpoan silti ja mun pää ei vain tunnu tottelevan. Se on kummallinen tunne kun yrittää vakuuttaa itseään ettei tässä nyt tarvitse panikoida mutta kroppa ei kuuntele vaan paniikki iskee silti vaikka asian tajuaa itse.

Niin olen yrittänyt, mutta kohtaus ei mene hetkessä ohi vaan ahdistus/vapina/puutuilu/sydämentykytys yms kestää tuntitolkulla jopa päivän kaksi. Kerran kokeilin ottaa vanhan kaappiin jääneen alproxin ja kohtaus laukesi sillä.. mutta en mielellään niitä söisi ollenkaan. Tosin mene ja tiedä olisiko ahdistus sillä kerralla muutenkin helpottanut nopeasti. Eikä minulla ole mitään tiettyä mikä se  laukaisee, tulee ihan tyhjästä joten sillä laillakaan en voi niitä ennakoida.. Paitsi alkoholi/kahvi liikaa nautittuna. No täytyy kysellä lääkäriltä mitä on mieltä..

[quote author="Vierailija" time="03.05.2013 klo 13:54"]

[quote author="Vierailija" time="03.05.2013 klo 12:40"]

Mulla on myös auttanut se, että altistaa itsensä kaikille niille tilanteille, jotka aiheuttaa paniikkioireilua. Useissa tilanteissa huomaakin, ettei tässä nyt ollutkaan mitään. Olen käyttänyt myös käänteistä psykologiaa niissä tilanteissa, joissa jännitän. Alan hokemaan itselleni kuinka pelottava ja ahdistava tilanne onkaan, kuinka sydämenpulssi senkun nousee ja käteni vatkaavat kauhusta. Se oikeasti toimii, mulle eräs logoterapeutti antoi tällaisen vinkin.

[/quote]

Minusta tuntuu, että toisinaan nuo terapeutit eivät tiedä yhtään mistä puhuvat. Liika altistaminen tekee elämästä yhtä h***iä. Ei sitä yksinkertaisesti vain kestä.

[/quote]

Tuossa altistamisessa on hyvä kuunnella omia rajoja ja sietokyvyn rajoissa mennä, pikku hiljaa, näin olen itse kokenut hyväksi.

Up

On olemassa muutamia neuroleptejä, joita käytetään yleisesti masennuksen ja ahdistuksen hoitoon. Näistä käytetään yleensä nimitystä pienannosneuroleptit, johtuen siitä, että niitä käytetään paljon pienempinä annoksina em. sairauksiin kuin skitsofreniaan. Näillä pienillä annoksilla, jotka yleensä ovat jopa kymmeniä kertoja pienempiä kuin skitsofreniassa, ovat sivuvaikutukset hyvin harvinaisia ja lieviä. Älkää ihmessä lukeko sivuvaikutusjuttuja mistäään amatööripalstoilta. Niissä luetellaan kaikki mahdollinen skitsofrenian hoitoon tarkoitettujen jättiannoksien mahdollisesti aiheuttamista sivuvaikutuksista. Esim. yllämainitun Fluanxolin päiväannos on 0,5-3 mg masennukseen ja ahdistukseen, kun taas skitsofreniassa annos on 40-150mg/vrk. Vaikutukset johtuen suuresta annoskoon erosta ovat aivan erilaiset. Pienillä annoksilla F vaikuttaa piristävästi, kun taas suurilla rauhoittavasti. Pienillä annoksilla ei esim. ole vaikutusta autonajokykyyn tms. Fluanxol on hyvä lääke ja sopii monille masentuneille ja ahdistuneille paljon paremmin kuin suurella rahalla lääkäreille tyrkytetyt SSRI:t. Toinen hyvä lääke samaan tarkoitukseen on Suprium. Ranskassa paljon käytetty lääke, joka on suomalaislääkäreille lähes tuntematon. Johtuen siitä, että se vanha ja halpa lääke, jota ei millään lapinmatkoilla tuputeta määräämään. Pelko näitä pienannosneuroleptejä kohtaan on täysin turha. Ne vaikuttavat masennukseen paljon nopeammin kuin SSRI:t ja niillä on vähemmän sivuvaikutuksia. Lukekaa vaikka Pharmaca Fennican lääkäripainoksesta, jos saatte sitä mistään käsiinne. Lääkärikunta varjelee tietojaan maallikoilta varsin sitkeästi, mutta netti on tullut heille kauhistukseksi. Itse sain SSRI-lääkkeistä vain pahoja sivuvaikutuksia, esim ahdistuksen lisääntymistä ja kauhean voimakkaan paniikkikohtauksen. Fluanxol helpotti parissa päivässä, mutta viikon päästä sain lievää jäsenlevottomuutta, jonka takia lääke vaihdettin samantapaiseen Supriumiin, joka auttoi myös ja ilman sivuvaikutuksia. Olen käyttänyt sitä hyvällä menestyksellä monta vuotta tavallaan estolääkityksenä, koska tauti on nykyään jo poissa (100 mg/d).

Otan tarvittaessa Xanorin. Aika harvoin sitä tarvitsee.

Itsellä läheiset käy kaupassa puolestani, kaikki neuroleptit ja ssri:t kokeiltu, mutta bentsoja ei määrätä. Ketipinoria syön jo eikä auta.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="03.05.2013 klo 12:23"]

Huh, antipsykootti jota käytetään yleensä skitsofrenian hoitoon, aika kova aina ahdistukseen :-o Tiedän kyllä että nykyään ne helpostikin noita tarjoaa, eivätkä helposti anna bentsoja joita voisi käyttää vain tarvittaessa ja vähemmillä haitoilla.[/quote]

Luulisin, että bentsoista on huomattavasti enemmän haittaa, kuin neurolepteistä. Bentsoihin jää koukkuun helposti, ja niiden väärinkäyttö on myös yleistä. Tuo fluanxol on siitä hyvä, että se antaa myös paljon lisäenergiaa, joka useille masentuneille on todellakin tarpeen. Itse ainakin haukottelen ja tuntuu että pitäisi mennä takaisin nukkumaan jo parin tunnin hereillä olon jälkeen, juuri masennuksen vuoksi. Fluanxol auttaa siihen. 

Se pitää paikkansa, että neuroleptejä on alettu käyttämään paljon laajemmin, kuin mikä niiden alkuperäinen tarkoitus on (skitsofrenia). Seroqueliakin

Bentsoilla ei ole enempää haittoja kuin neurolepteillä! Päin vastoin, kaikilla neurolepteillä on tunnetusti todella suuret haitat (paljon suuremmat kuin muilla psykiatriassa käytetyillä lääkkeillä!). Bentsoja ei haluta määrätä siksi, että ne voivat aiheuttaa riippuvuutta. Neuroleptitkin usein aiheuttavat lopetusoireita, mutta niihin ei muodostu samankaltaista riippuvuutta kuin benzoihin. Bentsot ovat spesifisempiä lääkkeitä kuin neuroleptit, koska neuroleptit vaikuttavat todella suuren lukumäärään eri reseptoreita (toisin kuin masennuslääkkeet yleensä ja bentsot). Oman kokemukseni perusteella suosittelen että neuroleptit jätetään viimeiseksi vaihtoehdoksi!