Poikani haluaa rekkamieheksi. Pelkään stereotypioita!

Tyypilliset akateemisuudella leijuvat itsekkäät vanhemmat: "Me ollaan INSINÖÖREJÄ ja MEIDÄN pojastakin pitää tulla akateeminen!!"

[quote author="Vierailija" time="29.04.2013 klo 23:14"][quote author="Vierailija" time="29.04.2013 klo 23:11"]

mieheni on rekkakuski ja tienaa noin kolme kertaa sen verran kuin minä suht.tavallinen konttorirotta. (tämä riippuu tietysti ihan lisistä, ylitöistä yms.). En tiedä missä asut ja minkälaisissa piireissä liikut, mutta minulle tulee sinusta AP mieleen pahimmanlaatuinen nousukas, sori vaan. Meillä suvussa rahaa (ja paljon), kaikki ansiattu perusduunarityötä tekemällä. Siskoni on maisteri ja miehensä ei ole läpäissyt edes lukiota.

Ehkäpä sinun pitäisi hieman avartaa maalilnmankuvaasi ja antaa poikaisi tehdä sitä mitä itse haluaa. Eikä sitä mikä olisi mamman mielestä soveliasta.

[/quote]

Tahdonkin antaa pojan tehdä sitä mistä nauttii! Olen nähnyt liian vaativasta työstä johtuvia loppuunpalamisia tarpeeksi, joten annan kyllä arvoa työn nautittavuudelle. Ehkä sitten olen liian suojelevainen ihminen, mutta en halua että kukaan, KUKAAN pääsee ilkkumaan sillä että poika on "vain" autokuski ammatiltaan. Tiedän että tällaista aliarviointia kuitenkin tapahtuu ja paljon.

-aloittaja
[/quote]
Mitä sillä on väliä, mitä muut sanovat, jos poikanne on itse onnellinen?

[quote author="Vierailija" time="29.04.2013 klo 21:52"]

Poikani (21-vuotias) on tehnyt jo muutamia vuosia kuljetusalan töitä, ajanut kuorma-autoa eri yritysten palveluksessa. Armeijasta hän hankki pätevyyden ajaa rekkaa, ja aikoo nyt aloittaa rekkamiehen uran. Mitään muuta hän ei kuulemma koskaan haluakaan tehdä. Tai ainakin vielä on sitä mieltä.

Minä haluaisin että poika menisi ammattikorkeakouluun tai yliopistoon ja hankkisi vähän korkeamman koulutuksen :( Noissa töissä hänen palkkansa pysyisi varmasti suhteellisen pienenä ikuisesti. Lisäksi myönnän pelkääväni, millaisia stereotypioita häneen tullaan ehkä ammattivalinnan takia liittämään. Mielestäni rekkakuskeja ei arvosteta ollenkaan niin paljon kuin pitäisi, vaan ajatellaan että sitä hommaa tekevät tyhmemmän puoleiset ja kouluttamattomat ihmiset. Pojallani olisi kykyjä ja älliä vaikka mihin, tuo nyt vain sattuu olemaan unelma-ammatti hänelle. Hänen tyttöystävänsä opiskelee "hienoa" alaa yliopistossa. Miten mahtaa hienon akateemisen uran hankkinut korkeapalkkainen nainen tulevaisuudessa nähdä rekkakuskimiehensä? Minä ja pojan isä olemme insinöörejä, mutta lukuinnostus ei ole pojalle periytynyt.

Toivottavasti ette pidä murheitani täysin älyttöminä. Poikaa en ole painostanut mihinkään, ja tehtäväni tietysti on tukea häntä jos hän tuollaista uraa oikeasti haluaa. Mutta mitä te olette mieltä, onko murheillani mitään totuuspohjaa?

[/quote]  onhan se ikävää jos on älliä päästä yliopistoon , poika on niin nuori, viisastuu vanhetessaan

up

Mieheni on rekkakuski. Palkka nettona 4500-5000/kk. Toki tuo pitää sisällään aika paljon ylityötunteja. 8-16 työtä todella harva kuski pystyy tekemään.

tapaan töiden puolesta myös paljon kuskeja. On loppuunpalaneita "kehäraakkeja", tolvanoita, ulkomaalaisia ja huipputyyppejä. Joistain kuskeista tullut jopa ystäviä. Eli valtavasti erilaisia ihmisiä, kuten missä tahansa ammattiryhmässä. Heitä yhdistää tietynlainen "lonely rider" luonteenpiirre. Ammattina hyvä, mutta ei ehkä loppuelämän työ. Vuosikymmen tai pari ja sitten viimeistään toivon mieheni vaihtavan alaa tai jäävän eläkkeelle. En halua hänen polttavan itseään kehäraakkikuntoon :)

moro. ite olen 26 vuotias rekkakuski, ajan kokoajan euroopassa joten suomessa ei kämppää tarvi. Tottakai työ on yksinäistä, mutta on myös paljon hyviä puolia, esin kun joudut pitämään lakisääteisen 45 tunnin tauon jossain vanhassa kylässä vaikkapa ranskassa. Haet kaupasta pullon viiniä ja änget patongin suuhun, tapaat uusia ihmisiä näet eri kulttuureita, ei niitä minkään pöydän takaa pääse kokemaan,.., ja mitä palkkaan tulee niin voin häpeilemättä pistää tiliotteen pöydälle vaikka talossa olisi mitä maistereita tahansa.

Turvallisia kilometrejä AP:lle

Vierailija kirjoitti:

Kyllä rekkakuskin ammatista rahaa repii. Työajat sitten ovatkin vaan vähän erilaiset. Ja opiskella ehtii vanhemmallakin iällä. 

U

Kunhan SSS-hallituksen ministeri Berner saa vapautettua kuljetukset EU:n kilpailulle, niin taitaa olla suomalaiset rekkakuskit harvassa ja taitaa SKAL-jäsenten määräkin romahtaa.

Vaikka sinänsä kilpailu onkin hyvästä, niin alkaa olla meininki olla sellaista nykyään että kuka uskaltaa enää ottaa asuntolainaa. Työpaikat katoaa, palkat laskee, lomat lyhenee ja eläkeikiä nostetaan. Ei koske poliitikkoja.

Rekkakuskin työt ovat niitä ihan oikeita töitä. Siinä ei ole mitään hävettävää, päinvastoin. Enemmän ihmiset oikeita töitä arvostavat, jos se siitä on sinulle kiinni. M34

Vierailija kirjoitti:

Rekkakuskin ammatti on omasta mielestäni hieno ja arvostettu, mutta ikävä kyllä tulee katoamaan seuraavien vuosikymmenien aikana täysin, koska robotisaatio ja automaatio syö ensimmäisenä kuljettajat, pörssimeklarit ja kaupan kassat vain muutamia ensimmäiseksi katovia ammatteja mainitakseni.

Muista syistä en olisi huolissani.

Rekkakuskin ammatti tulee katoamaan Suomesta täysin, koska puolaiset, bulgarialaiset ja romanialaiset vievät alan työpaikat. Sen sijaan tulee kestämään ainakin 100 vuotta, ennen kuin automaatio on niin pitkällä ettei rekkakuskeja enää tarvita.

Jos osaisin niin piirtäisin tähän ap:lle keskisormen!

On suoraan sanottuna oksettavaa kuinka akateemiset vanhemmat ajattelee omasta lapsestaan. Hävetkää, katsokaa peiliin ja antakaa lapsenne tehdä mitä haluaa!

kunhan hänestä tulee aito rekkakuski, eli täysperävaunullisen yhdistelmän kuljettaja. Mikäli hän taas haluaa ajaa niillä valkoisilla pikku kenkälaatikoilla jotka tukkii kaikki pikkutiet, puhu järkeä hänen päähänsä!

vaimoni on insinööri kk.tulot 2800 e itse ajan rekkaa 3800 e kuussa vaikka yötyötä.en pidä itseäni tyhmänä.ja mun rekka ei ole ainakaan vielä tappanut ketään...

Vierailija kirjoitti:

En käsitä, miksi tavallisia duunariammatteja pitäisi hävetä. Miksi ajatellaan, että duunari vain tyytyisi johonkin huonompaan, vaikka kyse voi olla, kuten ap:n pojalla, unelma-ammatista?

Miksi jokin sellainen ammatti olisi muka unelma ammatti, joka ei vaadi kovinkaan kummoisia koulujenkäyntejä tai älynlahjoja, ja kaiken lisäksi on vielä aivan alipalkattu ja raskas? Jos ihminen olisi tarpeeksi älykäs hän kyllä valitsisi ammattinsa mielekkäämmin, eikä tyytyisi johonkin sellaiseen jota voisi tehdä melkeinpä ihan kuka tahansa.

Duunareita toki tarvitaan, mutta kyllä se kertoo ihmisestä jo ihan tarpeeksi paljon jos väittää duunariammattiaan unelma-ammatiksi eikä edes yritä parempaa. On ihan okei olla tilapäisesti duunariammatissa, mutta että jos meinaa loppuelämän kituuttaa samassa ammatissa samalla huonolla palkalla, en ymmärrä sellaista ajatusmaailmaa yhtään.

Heh. Poikani on älykäs ja me vanhemmat yliopiston käyneitä. Silti hänen unelma-ammattinsa on rekkakuski tms. kuljetusalan ammattilainen. Itse olen vain onnellinen, että hän on löytänyt jotain mitä tavoitella. Koulu ei kiinnosta häntä pätkääkään. Poika on nyt ysiluokalla ja nyt jo on tullut kyselyjä, että mitähän hän aikoo lukion jälkeen :D

Taas tää sama tyyppi.