Useamman lapsen väitelleet äidit!

3 lasta, väittelin vasta aikuisena eli olin työelämässä, tein väikkäriä ja lapset oli päivät hoidossa, illat kotona. Työelämä ja väitös eivät olleet missään yhteydessä toisiinsa eli väikkärin tein vapaa-ajalla.

Haaveilen sapattivuodesta pihatöissä.

Miten väittelemällä lasten saaminen onnistuu? Mä olen saanut niitä vain sillä perinteisellä tavalla.

2 lasta. Apurahoilla ja tutkijakoulupaikalla. Äitiyslomilla en tehnyt muuta kuin äitislomailin, enkä olisi kyennytkään. 

Haaveilen mielekkäästä työelämästä tulevaisuudessa, tietyistä remonteista ja perheen yhteisestä sapattivapaasta. 

En yleensä väittele

Ai niin, ja lapset tarhassa. Ei pitkiä päiviä ihan pieninä, myöhemmin pitenivät.

Lapsia on 9. Väittelin ensimmäisen kerran kun olin 36 (mies oli päätkukija).

Nyt 49-vuotiaana mietin että teenkö lisurin uudelta alalta vai suoran väitöksen.

Sori. Mies siis oli päätukija.

Mulla kaksi lasta. Tein väikkärin työn ohessa, en siis apurahoilla tutkijana. Olen ehkä tavallista energisempi ja olen vain niin tottunut siihen että koko ajan on proggiksia menossa, väikkärin teko ei siis tuntunut raskaalta, vaan oikein innostavalta varsinkin kun aihe oli omasta mielestäni superkiinnostava. Lapset oli jo kouluiässä ja heillä myös omia harrastuksia iltaisin, lisäksi ammattini on sellainen että hyvin pitkälle pystyn sanelemaan omat työaikani ja tekemään paljon myös etätöitä. Miehestäni oli tietysti paljon apua, kovin paljon tukiverkkoja meillä ei ole kotikaupungissamme. Käytännössä tein väikkäriä ja töitä päivisin klo 7-16, olin lasten kanssa illan ja tein töitä taas illalla 21-24. Näin suunnilleen, tietysti hiukan vaihteli päivittäin. Myös viikonloppuisin tein jonkin verran töitä. Parisuhteelle miehen kanssa ei tällä systeemillä jäänyt juurikaan aikaa, mutta toisaalta olemme olleet aika itsenäisiä ja tehneet tahoillamme paljon töitä koko suhteemme ajan.

Aloitin väikkärin teon kun palasin äitiyslomalta toisesta lapsesta. Teen sitä osana työtä enkä pidä sitä elämää suurempana projektina. Se on työtäni siinä missä muutkin projektit. Lapset ovat hoidossa ihan tavallisesti ja minulla normaalit työajat. En juurikaan tee vapaa-ajalla töitä. Olin kartuttanut tutkijan ammattitaitoa melkein kymmenen vuotta ennen väikkäriä eli työkalut olivat kunnossa. Ei tarvinnut siis ihan nollasta aloittaa ja oppia liian montaa asiaa kantapään kautta. Väikkärin teko ei ole juurikaan näkynyt kotona (valtavana stressinä, fyysisenä tai henkisenä poissaolona tms). Ajoittaista väsymystä tai stressiä kun olisi mistä tahansa työstä. Suurin osa väikkärintekoajasta on ollut kuitenkin äärimmäisen mielenkiintoista, haastavaa, mieltä piristävää ja hauskaa :)

kaksi lasta täälläkin. Tein väikkärin apurahalla ja Akatemian rahalla, ihan normaalina päivätyönä. Lapsi päiväkodissa. Lopussa oli vähän tiukkaa, kun väittelin, kun kuopus oli vasta 4 kk.