+++++ENSIKOT TIISTAINA!+++++
Kommentit (27)
Täällä taas, edelleen kuitenkin aivan pihalla teidän asioista! Joten omaa napaa taas... sori!
Killa: No mä ainakin luulisin että tästä alkoi meidän tjottailu, jos edes se. Oli aika karmea ilta eilen, tuli sanottua kaikki mitä tossa työreissun lomassa on tullut pohdittua. Mielessä on ollu thyvinkin vahvasti ajatus, että onko tässä hommassa ylipäätään järkeä kun sitä ei molemmat sydämen pohjastaan halua?! Lasten kanssa kun teen työtä niin olen " huomannut" että on tosiaan niitäkin miehiä, jotka ihan oikeasti rakastavat lapsia ja haluavat niitä! Että näinkö haluan homman sitten omalta kohdaltani menevän, että vauva kenties tulisi, itse sitä toivoen mutta toiselle vähän niin kuin pakosta? Ehkäpä onkin ihan tarkoitettu, ettei meillä vielä ole tärppi käynyt, ehkä asioiden pitääkin mennä näin meidän kohdalla? Ja sitten vielä toinen asia, mikä ei ole pieni sekään... Tuli sitten päräytettyä miehelle eilen sellainenkin tosiasia, että mielestäni meidän suhteesta on niin sanottu intohimo täysin tipotiessään - ollut jo pitkän aikaa eikä nyt puhuta kuukausista! Poissaollessani huomasin, etten ole yhtään kaivannut miestäni tai kotiin, itse asiassa olen ihan mielelläni ollut poissa kotoa...
Että näin ihania ja keveitä asioita täällä pyörii päässä! Tiedä sitten pitäisikö koko vauvahomma jättää taakse ja muuttaa elämän suuntaa ihan totaalisesti?! Vauvan tahdon enemmän kuin mitään, mutta en ole enää varma haluanko " sitä" tähän tilanteeseen ja tällä tavoin...
[color=lime]Naksulle[/color] voimia ajatusten selvittämiseen!
[color=lime]Killa[/color], samanlaiset hetkittäiset epätoivoiset ajatukset pyörii täälläkin mielessä aina välillä. Koitetaan vielä jaksaa odottaa niitä omia plussia! Vaikka helppoa se ei aina olekaan. Ihania kesälomapäiviä sulle =).
Kp 18/34 ja jännityksellä odotan taas oviksen testaamista iltapäivällä! Muutaman päivän sisällä se vahva viiva pitäisi kaiken järjen mukaan tulla, ja toivottavasti tuleekin!
Emma
Terve!
ON: Kuuma toimisto. Ei muuta mun elämässä.
NAKSU: Onpa kurja kuulla, ettei asiat ole ihan mallillaan. Mulla ja miehellä oli myös tuollainen vaihe noin vuosi sitten, silloin kun alettiin suunnitella häitä. Mietin jo ihan tosissani, että koko homma loppuu nyt ja tähän. Enkä tullut siihen pisteeseen hetken mielijohteesta vaan hommat oli jo pitkään tuntuneet aika pahalta. Ja miehen mielestä kaikki oli hyvin. Päätin kuitenkin, että en luovuta vaan hommat ainakin yritetään korjata. Eihän se aina ollut/ole helppoa mutta ainakin meidän kohdalla avoin keskustelu (vaikka oli välillä uskomattoman vaikeaa!) toimi. Molemmat sanoi paljon asioita, miltä itsestä tuntuu jne. Ja kyllä me molemmat myös itkettiin. Tuntui pahalta ja sanottiin ääneen vaikeitakin asioita. Kun saatiin asioita selvitettyä ja yhteisymmärrys aikaan, päätettiin yhdessä tsempata parisuhteen eteen. Tiedän, aika klassinen ilmaus, mutta huomattiin että kyllä se vaan ihan oikeastikin on niin, että suhde vaatii työtä. Tehtiin paljon yhdessä, irrottauduttiin aina hetkeksi arjesta. Yhteisiä illanviettoja (picnicejä olohuoneessa kun ulkona satoi lunta :), käytiin lomalla jne. Ja nyt oon iloinen, etten päästänyt irti vaikka se silloin tuntui helpommalta vaihtoehdolta. Löysin sen miehen uudestaan johon rakastuin (ja hän minut..) ja nyt häiden jälkeen oon onnellisempi kuin koskaan.
Huh, olipa minäminä-tekstiä. Toivottavasti kuitenkin jollain tavalla auttoi. Viesti oli lähinnä se, että ainakin luulen tietäväni, mitä joudut käymään läpi ja että kannattaa miettiä enemmän kuin kaksi kertaa ennen kuin tekee päätöksiä suuntaan tai toiseen.
Nyt pitää jatkaa duunia.
Plussatuulia ja pupuiluintoa kaikille!
-KM-
Sitä piti vielä Naksulle sanomani, että varmasti suurin osa miehistä sulaa viimeistään sitten, kun pitää omaa vauvaa sylissään!
-KM-
Täälläkin yksi joka kuluttaa toimistossa hyvää työaikaa nettikirjoitteluun... Täytyy vähän olla varuillaan siltä varalta että jollain on jotain asiaa tänne mun huoneeseeni ;)
MaryRosen ja Sara-Marian hevostyttökerhoon yksi jäsen lisää! Nimimerkistäkin tämän voisi ehkä päätellä. Nuorempana tuli talleilla kulutettua kaikki vapaa-aika. Nykyään ei niin aktiivisesti, mutta silloin tällöin käyn kyllä tuttuja hepoja moikkaamassa.
Naksu oli aika vakavissa mietteissä. Onhan se tietysti aika perustavanlaatuinen ongelma, jos toinen haluaa kovasti vauvaa ja toinen taas ei oikein ole mukana. Tosin niin kuin Kesämorsiankin sanoi, aika monella miehellä se " innostus" kai herää tosissaan vasta siinä vaiheessa kun näkee sen oman vauvan. Toisaalta vauva-asiat ja etenkin se, että sitä ei heti ala kuulua, voi jäytää parisuhdetta, ja tehdä sänkyhommistakin enemmän työnmakuisia. Eli ehkäpä asian laitto hetkeksi syrjään voisi parantaa välejä? Toivotaan joka tapauksessa että asia selkiytyy.
Oma napa: noissa kahdessa ekassa yrityskierrossa olin tuntevinani vähän kaikenlaisia raskausoireita, jotka siis sitten olivatkin jotain muuta, ehkä pillereiden lopettamisesta johtuvia juttuja. Nyt ei ole mitään oireita, ei väsytä, ei ole erityisen nälkä (eikä aikaan kylmä :) eikä mahaa juili. Teen siis lyömättömällä logiikalla sen johtopäätöksen, että nyt ehkä olisi tärpännyt! :D No, itse asiassa se olisi kyllä aikamoista tuuria, koska peittoja on pöllytetty aika harvakseltaan tässä kuussa. Joka tapauksessa testauspäiväksi on myös täällä päätetty torstai, jos ei eukkoa näy ennen sitä.
Terkkuja kaikille muille piinailijoille! Ainakin MaryRose, Miauuu, Ninnuliina, TuiskuTiusku ja Sikurisokeri olivat muistaakseni jännissä päivissä. Ersullakin taisi olla ihan lupaavia oireita. Toivotaan parasta!! Myös EmmaAnnalle tsemppiä ovisbongailuun!
Meriheppa, kp30/31-38
... vai pitäisikös sitä jo päivää toivotella?!?
Naksu: Oli kurja lukea eilisestä illastasi. Toivon, että asiat selviytyvät. Jos ei vielä tänään, niin edes sitten vähän myöhemmin.
Jatkan Naksun aloittamaa aihetta, koska missäs sitä muualla ilmaista terapiaa saisi kuin täällä. Suoraan sanottuna elämä on välillä aikas syvältä -ainakin siltä itsestäni joskus tuntuu. Välillä tuntuu, ettei mikään ole sellaista, mitä itselleen toivoisi. Itse ainakin huomaan rasittuneeni tästä kuumeilusta ja joka kuukausittaisista pettymyksistä niin paljon, että se vaikuttaa jo kaikkeen muuhunkin, myös parisuhteeseen. Mieheni kantaa murhetta taas sitten siitä, että olen surullinen, pettynyt, vihainen ja ennen kaikkea siitä, ettei vauvahaaveni ole toteutunut. Lopputilanne on siis se, että molemmat ollaan väsyneitä, pettyneitä, surullisia ja huonoina hetkinä kinastellaan ihan tyhmistä asioista. Sunnuntainakin meinasti maapallo pyörähtää paikaltaan, kun polkupyöräni eturengas hajosi emmekä päässeet pyöräretkelle. Mieheni menetti totaalisesti hermonsa tästä asiasta, johon minä sitten totesin, että on meidän elämässämme suurempiakin murheita kun yksi eturengas. Ja taas sitä sitten itkettiin ja murehdittiin koko vapaapäivä. Mieheni tekee tällä hetkellä vielä ylipitkiä työpäiviä, joten yhteistä aikaa ei juurikaan ole. Ja sitten sekin vähä aika menee murjottamiseen, niin eipä elämä kovin leveästi hymyile.
MaryRose ja Meriheppa: Toivottavasti torstai tuo teille molemmille mukavia uutisia. bdbdbdbd!!!
Emmalle toivon ovisplussaa! Ja sitä isompaa plussaa sitten parin viikon päähän! Yritä saada vaikka Tappertin paidan helmasta kiinni...
Kesämorsian: Aurinkoista päivän jatkoa!
Aurinkoa ja lämmintä mieltä kaikille muillekin enskoille! Kirjoitelkaahan kuulumisianne, kun kiireiltänne ehditte.
-desejo
Heissan kaikenkarvaiset ystäväni!
Ikävähän teitä on ihan tullut! Nyt täytyy kyllä myöntää, etten ole ehtinyt varmaan pariin viikkoon lukemaan pinoja enkä nytkään ehtinyt uusimpia kahlata läpi, joten ei oo hajuakaan maailmanmenosta!
Mutta silti: kaikille plussanneille onnea! Ja Naksulle ((((HALI))))
Kesä on vierähtänyt aivan hirmuista vauhtia. Onneksi lomaa on vielä jonku verran jäljellä.
(.) pikkaisen: Täti tuli kylään, pakkas laukkunsa ja häipyi. Edellisen kierron pituudesta ei tietoa, eikä tämänhetkisistä kp:stäkään sen kooppis.
Päivän puheenaiheeseen palaten:
Kai sitä jotenkin väsyin siihen laskemiseen ja hermoilemiseen, että tajusin, etten halua pilata parisuhdettani sillä, että kierron puolivälissä hermoilen oviksen kanssa ja lopussa olemattomien oireideni kanssa. Olin aina pahalla päällä ja se tietysti heijastui niin töihin kuin suhteeseenkin. Ja heitin kerralla kaikki laskuopit nurkkaan ja arvaattekos mitä siitä syntyi?!?! Taas intohimoinen ja umpirakastunut pari, joka meni kihloihin! Nyt taidetaan jatkaa syksyllä samaa meininkiä; ovistikut jää kaappiin ja romantiikka ja intohimo peliin. Vauva tulee sitten, kun niin on tarkoitettu. Vauvakuume ei ole kadonnut mihinkään, mutta huomasin tajunneeni, että elämä jää elämättä, jos jokainen kuukausi vain ajattelen raskautumista.
Näin tänne. Palailen taas... viimeistään elokuun lopulla!
-A
Tänään testattu nega... pitänee ryhtyä kahvipöytää kattamaan tädin vierailua varten.
Pakenen peiton alle (vaikka onkin kova helle) ja vaivun itsesääliin. Sori, etten jaksa kommentoida.
Tuisku :(
Täällä oli paljon hyvää keskustelua..
Naksu: Taidan kompata Kesämorsianta ja muita tuosta keskustelusta ja yhteisen ajan ottamisesta/kivan yhteisen tekemisen tärkeydestä. Meillä 10-vuotis yhdessäolo päivä (tuleeko toi sanayhdistelmä putkeen vai erkseen?) lähestyy ja on tässä ehtiny useampaan otteeseen olla niitä vaikeitakin aikoja. Mutta asioista keskustelu (se avoin ja rakentava keskustelu on joo vaikeeta) ja tavoitteiden selvittäminen on tärkeää. Mutta oisko siis jotain muuta tuon miehen vastahakoisuuden takana vauvailun suhteen? Jos on alkanu pelkäämään yritysaikana, ettei vauvautuminen niin helposti onnistu ja siks torjuu sen välinpitämättömyydellä? Sorisori, taas keittiöpsykologi innostuu :) Mut toivottavasti asiat selviää! *hali* täältäkin
Desejolle myös *hali* Onko teillä miehen kanssa yhteistä lomaa vielä tulossa? Aina piristää, kun on yhteistä kivaa tiedossa, eikös juu?
Avecokselle onnea kihlautumisesta!! Jokos hääpäivä on suunnitteilla?
Tuiskutiuskulle pahoittelut negasta, mutta jospa se täti kuitenkin ymmärtäisi pysyä poissa bdbd
Plussasäteitä hurjasti kaikille piinailijoille ja kaikille muillekin, tietty!Vielä olisi paljon kommentoitavaa, mut täytynee nyt käydä keittiössä tankkaamassa, palailen taas!
[color=red]Ukkonen särki eilen multa modeemin *prkl!!!* ja kävin kurkkaamassa nyt teidän kuulumiset äidin koneelta, enkä tiedä millon pääsen taas omalle koneelle... Lupasivat kyllä lähettää laajakaistalta uuden modeemin, mutta sitä kun ei tiedä miten kauan menee. Mua alkaa epäilyttää kun mulle alkaa tulla samoja oireita kun viimeksi sillon ennen keskenmenoa... Siis raskausoireita: mieletön makeananälkä, väsymys, lämmöt koholla ja nännit kipeät... Voi tietysti enteillä tätiäkin, menkkakivuista tosin ei ole tietoakaan, mut ei kyllä haittais vaikka siellä olis masuasukkikin kyydissä! :) Palaan pinoilemaan heti kun taas pääsen.
Titi-uu kp 27/30[/color]
Täällä pinoillaan tänään niin laiskasti, että ajattelin kirjoittaa itse lisää :)
[color=blue][b]Tuiskutiusku[/b]:[/color] Jospa testasit vaan liian aikaisin? Ehkä se täti ymmärtää vaihtaa vierailuosoitteensa niiden luokse, jotka häntä kaipaavat! Jos niin onnekkaasti ei käy, niin pahoittelut negasta ja tsemppiä uuteen kierrokseen!
[color=red][b]Titi-uu[/b]:[/color] Tyhmä ukkonen! Henk.koht. pelkään, kammoan ja inhoan ukonilmaa. Mutta kyllähän se aina muistuttaa, mikä mahti luonnolla onkaan! Toivottavasti saat tämän virtuaalimaailman taas pian toimimaan.
[color=fuchsia][b]).( joka toivottavasti pian on (.)[/b][/color] Kp 12/30 ja risat joten eipä ole jännäilyä tiedossa vähään aikaan. Koko ajan hillitsen itseäni, etten käy ostamassa testejä valmiiksi. Huomaan näkeväni söpöpjä vauva-asioita joka puolella. Vaihdoin töissä koneelle taustakuvaksi sellaisen Anne Geddes -vauvakuvan. Tämä kuume selvästi pääsi täysmittaisesti vallalle, kun päätettiin alkaa yritys tuossa muutam viikko sitten. Eli eka yrityskierto meneillään ja mä olen jo ihan malttamaton! Koittakaa kestää...
[color=green][b]Onnellisia plussatuulia tasapuolisesti meille kaikille![/b][/color]
-KM-
Testasin Aconilla tänään puhtaan negan, joten siinä meni ne toiveet. Huomenna verikokeisiin ja sen jälkeen lääkärille. Aletaan selvittämään, että mitä kauheuksia mun sisuksiin käytkeytyy :(
Naksun teksti oli kuin suoraan meidän eilisestä illasta ja yöstä. Ei juuri tullut nukutta, kun tuli kans sanottua puolin ja toisin ja tultiin siihen tulokseen, ettei tähän parisuhteeseen ja tähän elämäntilanteeseen voi hankkia mitään vauvaa (tai minä tulin), vaikkei sitä näköjään tuliskaan, että eipä silti. Nyt on puntarissa jälleen kerran tulevaisuus ja molemmat tahoillaan miettivät mitä tahtovat. Miehen puolelta kaikki ok, vaan mulla sellainen tunne, että kaikki intohimo ja sähkö on loppunut meidän väliltä jo aikaa sitten. Yhteistä elämää takana kuitenkin jo 7 vuotta.
Jos tänään sitten " juhlistais" tätä hienoa fiilistä oikein siiderin kera. Viimeks oon ottanut alkoa 1.5. Jos ei muuta syytä keksi, niin ainakin noille kiertopäiville on jo syytä nostaa maljaa (62)
Eipä ole intoa kommentoida, eikä oikein muutakaan...
Pitää nyt katsoa liitynkö Julin *huiskutus* kans samaan rintamaan ja pidän lomaa täältä, jos ei yritys nyt sitten jatku.... *kyyneleitä*
Jaksuja Naksulle!!!!
Ja PLUSSAPÖLYÄ kaikille kivoille Enskoille!! Olette Ihania!!!
-- Surusilmä Yedo --
Nyt en ehtisi oikeestaan kirjoittamaan ollenkaan, mutta piti tulla Naksua moikkaamaan...
Voi sua [b]Naksu[]/b, teillähän on nyt ollut riitaisaa tänä kesänä! Kurjaa! :( Niin kuin täällä on kirjoiteltu, miehet useinkaan ei kuumeile niin kuin naiset. (Ja toisaalta on kovastikin kuumeilevia miehiä.) Uskoisin kuitenkin, että jos mies on kerran vauvalle antanut luvan tulla, niin hän on valmis sen vastaanottamaan ja varmasti raskauden aikana kasvaisi ajatukseen isäksi tulemisesta ja olisi myytyä miestä kun vauva syntyy. Näin ainakin toivon kun oma mies välillä irvistelee mun vauvatouhotusta...
Sulla on tosiaan nyt mietittävää, että mitä haluat. Tilanne ei varmasti ole helppo, mutta toivon kovasti että saisitte asiat selvitettyä parhain päin (mikä se sitten onkaan)!
Mutta sitten vähän pohdintaa siitä kenet haluaa lapsensa isäksi. Mikä on tärkeintä miestä (puolisoa) valitessa? Haluaako ensisijaisesti miehen itselleen vai isän lapsilleen, minkälaisen suhteen itse haluaa ja onko valmis tyytymään vähempään saadakseen perheen? Onko tosi tärkeä se asia, että miehen on kuumeiltava mukana täysillä vai onko valmis tyytymään siihen mitä on, jos mies on muuten se oikea?
Näitä asioita itse olen joutunut pohdiskelemaan, varsinkin jos joku muistaa että meillä oli aika kova yhteenotto alkukesällä. Riita johtui monista selvittämästtömistä syistä, joista yksi oli nämä kuumeiluasiat ja toinen intohimon puute suhteessa, puolin ja toisin. Itse olin jotenkin asiaan tottunut, mutta miehelle se otti tosi koville.
Varmasti hyvä, että olet saanut mietittyä asioita ja sanottua ne ääneen (itse olen tosi huono puhumaan omista ahdistuksista edes miehelle). Toivotaan, että saatte molemmat pohdittua mitä elämiltänne haluatte.
Voisin ehdottaa (tämä toimi ainakin meillä) että kirjoitatte ylös listan mitä hyviä asioita suhteessanne on ja mitä asioita haluatte muuttaa. Kirjoitetun tekstin perusteella on joskus helpompaa käydä asioita läpi, kun kaikki asiat on käsiteltävä. Tämän listan avulla pitäisi sitten yhdessä miettiä mitä on valmis tekemään, jotta toisen toiveet toteutuisivat.
Näistä asioista riidellessä on helppo sanoa " joo, joo" (nimim. kokemusta on) eikä tehdä kuitenkaan yhtään mitään millekään. Listan voi sitten laittaa vaikka jääkaapin oveen, ettei kummaltakaan pääse sovitut asiat unohtumaan. Itse ainakin olin valmis tekemään myönnytyksiä jotta saisimme miehen kanssa sen ihanan suhteen takaisin, joka meillä alussa oli. Hyväksyn jotkut asiat saadakseni toiset. Olin itse jo unohtanut, että suhdetta täytyy itsekin hoitaa...
Itse olen myös suhteissa käyttänyt apuna listaa, johon olen krjoittanut suhteen ja miehen plussat ja miinukset (kun niitä varmasti kaikissa ihmisissä on). Sitten näitä voi punnita keskenään: onko plussia enemmän kuin miinuksia, onko joku asia niin kamala, ettei sitä voi enää sietää, onko joku plussista niin iso asia, että voi sen avulla joitain kurjia puolia sietää jne...
Ja vielä pitää tähän kommentoida, että enpä minäkään aina miestä kaipaa, kun on reissuissaan. Joskus olen jopa helpottunut, että hän lähtee ja saan olla hetken ihan omassa rauhassani. Tämä voi kuulostaa kylmältä, mutta kuitenkin rakastan miestäni ihan valtavasti!
No niin, tuli pitkä pätkä taas tekstiä. Toivottavasti saat kiinni mun ajatuksista! Ja tietysti pitää tähän vielä sanoa, että en tietenkään voi tarkkaan tietää mitä teilä on menossa, kun tiedän vain mitä kirjoitit.
Toivotaan, että saat selville mitä elämältäsi haluat ja saatko sen nykyisen miehesi kanssa! Minä tietysti toivon, että saatte asiat sovittua niin, että jatkat kuumeilua täällä meidän kanssa! Vielä (((((((halaus)))))))) kivalle kuumeilukamulle! [color=deeppink]♥[/color]
Killa
Nyt on asiat sitten sillä mallilla että mies lähti kaverilleen yöksi ja minä lähden taas huomenna työn selkään. Joten eipä tässä sitten kai enää mitään puhuta... Kunpa asia olisikin niin helppo että se yhteisellä mukavalla ajalla ja keskustelulla paranisi. Mutta kun yksinkertaistettuna yksi pääpointeistani on se, että seksi kyllä maistuisi, muttei välttämättä oman miehen kanssa. Ja tämän asian sitten laukaisin myös miehelleni tänään... Sanoi kyllä arvanneensa. Mikä helvetti saa äijän olemaan hiljaa jos huomaa ettei naista vois vähempää sen härveli kiinnostaa?! Anteeksi vaan raju kielenkäyttö mutta en jaksa tässä tilanteessa enää kaunistella... Kuka hölmö vaan tyytyy kattelemaan ja odottelemaan mitä aika tuo tullessaan eikä ollenkaan toimi asian eteen?! Jos mulla ois tunne että miehen tekee mieli vierasta naista niin tekisin kaikkeni lisätäkseni erotiikkaa peliin - ainakin uskoisin niin!
Eli voimia sullekin Yedo, taidan liittyä seuraan ja kiskoa noita ukon Viron kaljoja tuolta sängyn alta! *hali*
Ja siis piti vielä muillekin vilkutella, että on se vaan hyvä, kun on tällainen paikka jossa voi tuntojaa purkaa ja aina saa kivoilta Enskoilta tsemppausta! :)
Vielä huomasin sun toisen viestin! Voisin liittyä seuraan, mutta samperi kun on sovittu menoa tänään ja myöhässä oon jo! Kovasti vaan sulle voimia tuohon tilanteeseen! Vitsit kun on ikävä juttu!!! Pääsetkö sä sitten koneen ääreen siellä reissuissas?
Argh! Pakko mennä! Halit!
huomasinpa vielä, että Yedolla samat fiilikset kun Naksullakin... Voimia vaan sinnekin ja (((((halaus))))))! Koittakaa tytöt jaksaa!
Mulla on kans sama " ongelma" eli joudun tekemään töitä, jotta saan itseni kiinnostumaan omasta miehestä. Vieras saa kyllä paikat märäksi hetkessä. Oma mies sen tietenkin huomaa ja on vielä mustis luonteeltaan, joten ei helppoa.. kai sitä vain kiusaa itseä ja toista, kun ei ota ja lähde. Menee elämä hukkaan.
Ajatus tähän vauvaan lähti, kun oli pitempään tasaista ja kaivattiin jotain yhteistä isompaa muutosta arkeen ja jotain konkreettista, joka veisi suhdetta eteenpäin. Olen impulsiivinen ihminen ja kyllästyn helposti niinkin tärkeisiin asioihin, kuten työ. Uudet asiat aina houkuttaa ja saa minut toimimaan todella tehokkaasti. Olenkin miettinyt, että päättyisikö kaikki ihmissuhteet kohdallani tähän tottumiseen ja tylsistymiseen. Mies on kyllä ihana, kaikin puolin ok. Sen olen kuullut niin monilta ystäviltä ja sukulaisilta.
En ole ikinä voinut oikein todella puhua mieheni kanssa mistään vakavista asioista. Sekin on asia, joka todella aiheuttaa ongelmia. Mies kyllä puhuu. Miks se onkin sille niin helppoa??? Pitäis varmaan käydä puhuun jollekin ammattilaiselle. Sitä se mies mulle yhtenään ehdottaa, kun oon niin sulkeutunut..
Ei ole helppoa tämä elämä ei!!!
^KIPPIS^
Naksu: just samat fiilikset ollu mulla jo jonkin aikaa..jotenkin en vaan oo miehelle vielä avautunut noista tunnoista. Sama vika et ei paljoa ikävä vaivaa jos ollaan erossa..saattaa hyvinkin johtua meillä siitä et mies on tosi paljon poissa kotoa työnsä takia. Noi sun sanat on ihan kuin mun omia kirjoittamia..et ei tässä paljoa ole lisättävää :( et kyllä se seksikin todella kiinnostais mut toi oma ei paljoa tällä erää sytytä...et lisäännyppä siinä sitten :/ Jotenkin on niin tyhjä pää et ei keksi sanoja enempää, sanalla sanoen suhteestamme on mun mielestä (en tiedä ukosta, eipä ole tullut kysyttyä) tullut tylsä. Ja jos juttelemaan rupean (siis yksin ku tuo mies ei paljon korvaansa lotkauta mun keskustelulle) tiedän jo etukäteen et siitä seuraa riitaa ja pahaamieltä... Varasin kyllä jo ens viikolle hotellireissun et jospa sieltä jotain kipinää löytyis kun ei olla täällä kotinurkissa...
Voimia naksutukselle :)
Titi-uu84, mä olen aivan samaa mieltä. mun vanhemmat pelkää just sitä että ehtii perustaa perheen jne, ja sitten erotaan (sillä mun isoveljelle kävi näin). mun mielestä just ku ei voi varmaks sitä tietää, niin mieluummin elää täysillä ja luottaa päätöksiinsä... Heh, mäkin oon miettinyt että pitäis olla mieluummin varmaan toi ( . ) :DDD
desejo, kiits tsempityksestä! Kyllä tämä tästä :) Ja kuule, mä en ainakaan ole lomariennoissa klo7-16, koska palstailen töissä koko päivän :)
cerbera, jaahas...sinäkin nuori? :) kiva! Tämän isukki myös lellittelee välillä sellasilla nimityksillä, mitä ei mun mielestä enää pitäis käyttää tarkoittaessaan mua :) mutta ne on niin sellasia ettei voi uskoa että oma pikkunen ei ookaan enää pieni... Sama täällä, meitin anoppi on ihan täpinöissä haluumassa mummoks jne... toivoisin samaa mun vanhemmilta... Niin ja nettisivut, mistä kysyit... Löysin joskus sellaiset, voisin koittaa nostaa sellaista pinoa tuolta palstojen syvyyksistä, missä luki tuommoisia eri raskautumisvinkkejä.. :)
Sara-Maria: Sinäkin ratsastat! Tai enhän minä enää, mutta ikuinen heppatyttö oon...se oli niin pirun kallista! Pois se pelko perseen alta ku ukkostaa, mä RAKASTAN ukkosenilmaa! :) Niin, ja kyllä tulen varmasti kertomaan sitten että mitä se testi näyttää (Hui, eka raskaustesti ikinä mitä mä teen!).
ninnuliina87: täällä ei kp:t vielä ihan samanlaiset, mutta 24/28 mennään..piina-aikaa siis täälläkin, mutta sullahan on siis todella jännät paikat! millos aattelit testailla?
peipposka, siellähän sinä olet! olen ihmetellytkin että missä sitä ollaan :) kiva kun pääset mökkeilemään, täällä toimiston halogeeni-valojen alla on vähän ikävä yrittää mökkeillä :) Ja suuri kiitos tsempistä!
EmmaAnna, kyllä se viiva siitä vahvistuu! ovis-plussia toivottelen! :)
-Naksu-: On tullut mietittyä samaa, että mitäs iloa on siitä sitten että piinaa ja piinaa ja taas tippuu korkealta... ja ainainen huoli siitä että mitä jos ei nyt tärppää. toisaalta tähän hommaan on just asennoiduttava silleen rennosti, eikä kuin suorittamiseen... kaikki aikanaan :)
Anskuliini82: Hyvä päätös! :) onnea siitä!
Tuiskutiuskullahan on menossa jännät päivät! bdbdbdbdbdbd
sikurisokerille myös plussapölyä ja bdbdbddbbddbdd!!!
Killa, hymyä huuleen. ahkeruus aina palkitaan ja jokaisen aika tulee joskus! siispä toivotan paljon iloista mieltä, bdbdbdbdbdbd!
miauu, joo tää \o on vilkutus, tää \o/ on sellanen " hurraa" :)
Oma ( . ) ;)
KAIKKI mun keksimät raskausoireet totaalisesti kadonneet. ei siis yhtään mitään. toisaalta luulen, että ne menkat sieltä tulee, koska naama alkanut kukkimaan :/ teen silti sen testin torstaina ja kattelen mitä käy...
Tästä tämä aamu aina nykyisin alkaa, pinon pystyttämisestä ja isosta stoorista.
HYVÄÄ TIISTAITA ENSIKOILLE JA PLUSSAPÖLYÄ!+++++++++++
-Mary kp24/28