Lue keskustelun säännöt.
Onko lapsuuden perheessäsi neljä tai viisi lasta?
27.04.2013 |
Minkälaiset on välit vanhempiisi ? Entä sisaruksiin ja heidän lapsiinsa? Onko teitä liian monta, että ette ole kaikkien kanssa tekemisissä? Miten vietätte joulut Ja juhannukset? Mahtuuko vanhemmatkin mukaanne vai oletteko vain sisarusten kesken?
Kommentit (38)
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 15:51"]
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 10:50"]
Ap, mitä haet noilla kysymyksilläsi?
[/quote]
Halusin tietää millaiset välit on suurten perheiden lapsilla sisaruksiin ja vanhempiin. Sain selville että neljä tai viisi lasta on liikaa, koska lapset saatuaan perheet eivät kaikki mahdu yhden katon alle.lisäksi liian moneen sisarukseen ei ainakaan näistä vastauksista päätellen pysty luomaan läheistä suhdetta. suuri perhe on ihana mutta olisi ihanaa kun välit pysyisi läheisinä myös aikuisina- kaikkiin. Mä olen kolmen lapsen perheestä ja me vietetään kaikki joulut , juhannukset , synttärit ym . yhdessä. Kaikkien lapset, mummot, vaarit, ja vielä vanhempienkin sisarukset lapsineen mahtuu mukaan. Jos kaikkien perheessä olisi kolme lasta tämä ei onnistuisi , mutta kun ei ole niin onnistuu. (Toki vanhempieni iso maalaistalo järven rannalla on tänkin edellytys. ) Tulen tästä siihen tulokseen , että pienempi perhe onkin rikkaus pidemmällä aikavälillä. Meille ei siis tule kolmatta enempää.
[/quote]
Minulla on 4 sisarusta, siskojen lapsia on nyt 5 yhteensä, itselläni on 4 lasta. Siihen päälle vanhemmat, isovanhemmat ja jopa isoisovanhemmat, mahdumme hyvin viettämään juhlapyhiä samassa paikassa :)
Ensi kuussa juhlat tiedossa, meidän luonamme. Talossa on 100 neliötä, pieni piha, tänne tulee äkkiseltään laskettuna 15 lasta ja 20 aikuista :) Kaikki eivät pääse :/
En siis ymmärrä miksi lukumäärä olisi este sukutapaamisille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.04.2013 klo 16:48"]
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 15:51"]
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 10:50"]
Ap, mitä haet noilla kysymyksilläsi?
[/quote]
Halusin tietää millaiset välit on suurten perheiden lapsilla sisaruksiin ja vanhempiin. Sain selville että neljä tai viisi lasta on liikaa, koska lapset saatuaan perheet eivät kaikki mahdu yhden katon alle.lisäksi liian moneen sisarukseen ei ainakaan näistä vastauksista päätellen pysty luomaan läheistä suhdetta. suuri perhe on ihana mutta olisi ihanaa kun välit pysyisi läheisinä myös aikuisina- kaikkiin. Mä olen kolmen lapsen perheestä ja me vietetään kaikki joulut , juhannukset , synttärit ym . yhdessä. Kaikkien lapset, mummot, vaarit, ja vielä vanhempienkin sisarukset lapsineen mahtuu mukaan. Jos kaikkien perheessä olisi kolme lasta tämä ei onnistuisi , mutta kun ei ole niin onnistuu. (Toki vanhempieni iso maalaistalo järven rannalla on tänkin edellytys. ) Tulen tästä siihen tulokseen , että pienempi perhe onkin rikkaus pidemmällä aikavälillä. Meille ei siis tule kolmatta enempää.
[/quote]
Minulla on 4 sisarusta, siskojen lapsia on nyt 5 yhteensä, itselläni on 4 lasta. Siihen päälle vanhemmat, isovanhemmat ja jopa isoisovanhemmat, mahdumme hyvin viettämään juhlapyhiä samassa paikassa :)
Ensi kuussa juhlat tiedossa, meidän luonamme. Talossa on 100 neliötä, pieni piha, tänne tulee äkkiseltään laskettuna 15 lasta ja 20 aikuista :) Kaikki eivät pääse :/
En siis ymmärrä miksi lukumäärä olisi este sukutapaamisille?
[/quote]
Entäs jos sun sisaruksille tulee kaikille neljä . Kun lapset on aikuisia noin 25 vuoden päästä ette enää mahdu saman katon alle ,koska todennäköisesti näillä lapsilla on sitten jo kumppanit ja joillain ehkä lapsiakin. Eli 4*4 =16 ja puolisot on 20...
Jos elät vanhaksi et voi antaa lapsenlapsenlapsillesi edes joulu- ja synttärilahjoja -jos tekevät kanssa neljä ja aloittavat yhtä aikaisin kun sinä ( päätellen että isoisovanhempasi elävät) ellet sitten ole kroisos:)
sulla voi olla lapsenlapsia 25 - 30v v kuluttua 16 kpl ja kun olet isoisoäiti eli 80-90v voi perillisiä olla jo 64 kpl. Sitten ei varmaan isoisomummu tulekaan kaikkien juhliin... Tohon vielä kaikkien puolisot päälle. Tulee aikamoinen sakki:)
ei AP
on 4 lasta minun perheessä ja 5 lasta miehen perheessä
- minun perheessä suhteet ok- miehen sisarukset eivät tapaa toisiaan
Osan kanssa ollaan enenmpi tekemisissä, osan vähempi, yksi on töissä ulkomailla, mutta hänen lastaan näen paljon, joulut meidän perhe on usein äitimme luona (isä on kuollut), ja siskoni on perhe on myös usein siellä. Viime jouluna siskoni tahtoi järjestää joulun heillä, joten me , perheemme kuopus ja äitimme olimme siellä
Äidilläni on ihana paikka järven rannnalla, joten juhannukset, vaput jne, ollaan usein siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 09:46"]
Osan kanssa ollaan enenmpi tekemisissä, osan vähempi, yksi on töissä ulkomailla, mutta hänen lastaan näen paljon, joulut meidän perhe on usein äitimme luona (isä on kuollut), ja siskoni on perhe on myös usein siellä. Viime jouluna siskoni tahtoi järjestää joulun heillä, joten me , perheemme kuopus ja äitimme olimme siellä
Äidilläni on ihana paikka järven rannnalla, joten juhannukset, vaput jne, ollaan usein siellä.
[/quote]
Meitä on siis viisi.
Meitä oli viisi, ja olemme yhä yhtä läheiset kuin lapsuudessakin. Käytännössä toistemme parhaat ystävät. Isä on kuollut, mutta joulut, juhannukset, pääsiäiset jne. vietämme äidin luona niin, että sinne menee vuorotellen pari perhettä kerrallaan (kaikki eivät yhtä aikaa mahdu). "Ylijäävät" saattavat viettää pyhät sitten yhdessä.
Tykkäämme myös matkustella yhdessä. Muutaman kerran olemme olleet reissussa kaikki viisi perhettä, mutta useimmiten kaksi, kolme perhettä yhdessä.
Olen yhä sitä mieltä, että parasta lapsuudessani oli tuo tiivis sisaruusyhteys. Minulle olisi ollut kamalaa kasvaa ainoana lapsena, ja elämä nykyään olisi huomattavasti tyhjempää, jos ei olisi sisaruksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meitä on elossa kolme, yksi veli kuollut. Emme juurikaan tapaile. Nään sisaruksiani 1-2 kertaa vuodessa, vanhempiani 2-3 kertaa vuodessa. Meillä on omat elämät, ei juurikaan yhteistä. Äidillä alzheimer ja hän hermostuu jos on liikaa menoa ja meininkiä. Käydään harvoin, että isällä olisi helpompaa, äidin voinnin tasaisuus on tärkeää.
Ei ne sisarukset ole niin tärkeitä, kuin jotkut täälläkin hehkuttaa.
välit vanhempiin ovat etäiset, me sisarukset olemme aika etäisiä myös. kun olimme lapsia/nuoria perheemme elämän tyyli oli hyvin riitelevä ja tappeleva. ei ole hyviä muistoja.
niin valitettavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 09:33"]
Minkälaiset on välit vanhempiisi ? Entä sisaruksiin ja heidän lapsiinsa? Onko teitä liian monta, että ette ole kaikkien kanssa tekemisissä? Miten vietätte joulut Ja juhannukset? Mahtuuko vanhemmatkin mukaanne vai oletteko vain sisarusten kesken?
[/quote]
Kotona oli viisi lasta. Välit kaikkiin ovat yhä lämpimät ja sisarustenlapset viettävät paljon aikaa perheeni luona. Joulut ja juhannukset vietämme kotonamme , useimmiten lasteni ja lastenlasteni, vanhempieni ja appivanhempieni kanssa. Joskus jussit kaveriporukalla jolloin omat lapset hoidossa joko vanhemmillani, appivanhemmillani tai jollain sisaruksellani.
Meitä on viisi sisarusta. Vanhempiimme on kaikilla hyvät välit, vaikka turhan harvoin kuitenkin nähdään. Kaikilla sisaruksilla on myös lämpimät välit keskenään. Me jotka asumme samalla paikkakunnalla tapaamme useamman kerran kuukaudessa, muiden kanssa näemme muutaman kerran vuodessa. Äitien-, ja isänpäivänä, sekä jouluna olemme kaikki saman katon alla vanhempiemme luona.
Lapsia meistä on kolmella sisaruksella ja olemme toistemme lasten kummeja. Toivon sydämestäni, että serkut pysyvät aina läheisinä toisilleen.
Meillä oli köyhä lapsuus (varsinkin 90-luvun lama koetteli isän jouduttua työttömäksi), mutta vanhempamme koittivat aina tehdä parhaansa perheemme eteen. Emme saaneet samoja asioita kuin kaverimme, ja joskus se herätti pientä katkeruutta, vaikka en sitä koskaan ääneen sanonut lapsena.
Ehkä juuri taustamme vaikuttaa siihen, että arvostamme toisiamme niin paljon tänäkin päivänä. Meillä ei lapsena pahemmin ollut materiaa, meillä oli kuitenkin toisemme. Aina ystävä lähellä, jonka kanssa leikkiä - tai riidellä. Se kuuluu sisaruuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 10:12"]
Ei ne sisarukset ole niin tärkeitä, kuin jotkut täälläkin hehkuttaa.
[/quote]
Vaikka sinä olet epäonnistunut elämäsi pisimmässä ihmissuhteessa, se ei tarkoita että KAIKKI epäonnistuisivat. Itselleni suhteet sisaruksiin ovat hyvin tärkeitä, yhä, vaikka olemme jo myöhäiskeski-ikäisiä kaikki.
Minulla opn 3 siskoa ja veli. Äiti on ollut leskenä yli 20 vuotta ja asuu yksin. Äidin ja siskojeni kanssa soittelemme harva se päivä, veljeni on "erakoitunut" meistä eikä pidä oma-aloitteisesti meihin yhteyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, mitä haet noilla kysymyksilläsi?
Vastaan vaikka olenkin itse ainoa lapsi. Kummallakin vanhemmallani on 8 sisarusta. Isän puolella on kaikenlaisia sisarusten välisiä riitoja ja vanhoja kaunoja, kaikki eivät tule toimeen keskenään. Äitini puolella pitävät yhtä, asuvat melkein kaikki samalla paikkakunnalla ja tekevät paljon asioita yhdessä (ikää kaikilla alkaa olla jo päälle 50v), sukujuhlat siellä ovat aivan älyttömän hauskoja ja meitä serkuksiakin on 15 ja hauskaa on.
Minusta olisi ihanaa jos olisi sisaruksia mutta onneksi on edes iso joukko ystäviä.
Meitä oli neljä, yksi veljistäni on kuollut.
Välit vanhempiin ihan OK, nähdään ehkä kerran kuukaudessa (välimatkaa 150 km). Välit sisaruksiin ja lapsiinsa myös OK, yksi siskoistani asuu 15 km päässä, häntä ja perhettään tapaan useammin kuin veljeä, joka asuu perheineen vanhempien naapurissa. Joulut ja juhannukset vietetään omien perheiden kanssa paitsi tämä veli, jonka luona vanhempani ovat juhlapyhät. Tai siis eivät ole vaan käyvät esim. jouluaattoiltana yhdessä syömässä ja palaavat sitten kotiin. Pääsiäisenä koko suku kerääntyy mummolaan, samoin äitienpäivänä.
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 10:33"]
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 10:12"]
Ei ne sisarukset ole niin tärkeitä, kuin jotkut täälläkin hehkuttaa.
[/quote]
Vaikka sinä olet epäonnistunut elämäsi pisimmässä ihmissuhteessa, se ei tarkoita että KAIKKI epäonnistuisivat. Itselleni suhteet sisaruksiin ovat hyvin tärkeitä, yhä, vaikka olemme jo myöhäiskeski-ikäisiä kaikki.
[/quote]
En mä ole epäonnistunut :D Meillä ei vain ole juurikaan mitään yhteistä, eletään omaa elämää. Mun mielestä me ollaan onnistuttu kasvuun liittyvissä kehitystehtävissä oikein loistavasti. Ei olla riippuvaisia menneestä.
Lapsuudenkoti oli hyvä, salliva ja turvallinen. Saatiin hyvät eväät omaan itsenäiseen elämään. Ikävää, että suurimmalla osalla niin ei ole, vaan jonkinlainen napanuora ei salli ihmisten itsenäistyä.
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 10:58"]
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 10:33"]
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 10:12"]
Ei ne sisarukset ole niin tärkeitä, kuin jotkut täälläkin hehkuttaa.
[/quote]
Vaikka sinä olet epäonnistunut elämäsi pisimmässä ihmissuhteessa, se ei tarkoita että KAIKKI epäonnistuisivat. Itselleni suhteet sisaruksiin ovat hyvin tärkeitä, yhä, vaikka olemme jo myöhäiskeski-ikäisiä kaikki.
[/quote]
En mä ole epäonnistunut :D Meillä ei vain ole juurikaan mitään yhteistä, eletään omaa elämää. Mun mielestä me ollaan onnistuttu kasvuun liittyvissä kehitystehtävissä oikein loistavasti. Ei olla riippuvaisia menneestä.
Lapsuudenkoti oli hyvä, salliva ja turvallinen. Saatiin hyvät eväät omaan itsenäiseen elämään. Ikävää, että suurimmalla osalla niin ei ole, vaan jonkinlainen napanuora ei salli ihmisten itsenäistyä.
[/quote]
Onko sinusta sisaruksiin ja vanhempiin yhteyden pitäminen ja ajanvietto yhdessä jotenkin riippuvaista? Mä en ymmärrä tällaista ajatusmallia ollenkaan. Minusta on ihanaa viettää aikaa omien vanhempien kanssa, käydään lomilla yhdessä, harrastetaan jne. Miksi pitäisi elää jotain erillistä elämää?
Meitä on neljä lasta. Hyvät välit kaikkiin. Meitä ei todellakaan ole liian monta. Meidän perhe (siis minun ja mieheni) viettää joulut oman perheen kesken koska meillä on iso perhe ja asumme sen verran kaukana muista että teimme joskus periaatepäätöksen viettää joulumme oman perheen kesken. Joskus miehen äiti (miehen perheessä myös 4 lasta) tulee meille jouluksi. Omista sisaruksistani yksi, joka on perheetön viettää joulunsa aina vanhempieni kanssa ja kaksi muuta silloin tällöin. Vähän vaihtelee. Kuten juhannuksetkin.
Muuten saatamme keksiä jotain kissanristiäisiä sisarusten kesken, vanhemmat pyydetään aina mukaan jos kaikki me lapsetkin.
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 15:51"]
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 10:50"]
Ap, mitä haet noilla kysymyksilläsi?
[/quote]
Halusin tietää millaiset välit on suurten perheiden lapsilla sisaruksiin ja vanhempiin. Sain selville että neljä tai viisi lasta on liikaa, koska lapset saatuaan perheet eivät kaikki mahdu yhden katon alle.lisäksi liian moneen sisarukseen ei ainakaan näistä vastauksista päätellen pysty luomaan läheistä suhdetta. suuri perhe on ihana mutta olisi ihanaa kun välit pysyisi läheisinä myös aikuisina- kaikkiin. Mä olen kolmen lapsen perheestä ja me vietetään kaikki joulut , juhannukset , synttärit ym . yhdessä. Kaikkien lapset, mummot, vaarit, ja vielä vanhempienkin sisarukset lapsineen mahtuu mukaan. Jos kaikkien perheessä olisi kolme lasta tämä ei onnistuisi , mutta kun ei ole niin onnistuu. (Toki vanhempieni iso maalaistalo järven rannalla on tänkin edellytys. ) Tulen tästä siihen tulokseen , että pienempi perhe onkin rikkaus pidemmällä aikavälillä. Meille ei siis tule kolmatta enempää.
[/quote]
samaa mieltä