Kenestä tasavallan presidentti 2024?

Kaikki tuntetavat sinun huijari paperisi AT ja EAT

Näyttötutkinto

Toistat sanaa Näyttötutkinto kuin vammainen.

Näyttötutkinto on erityisesti vaikeasti vammaisille suunniteltu joustava ammatillisen tutkinnon suorittamistapa.

Mieti itse nolaat itsesi ihan itse.

Näyttötutkinto sankari.

Saiko vaikeasti vammainen Näyttötutkinnon.

Hienoa kaikki on voittajia meno.

Laita diplomi kehyksiin. Sitten minullakin on Näyttötutkinto

Onko Näyttötutkinto mukana puhelimessakin.

Älyllinen kehitysvammaisuus (jäljempänä usein kehitysvammaisuus) on oirediagnoosi.

ICD-10:n määritelmän mukaan se on tila, jossa mielen kehitys on pysähtynyt tai epätäydellinen - erityisesti kognitiivisten, kielellisten, motoristen ja sosiaalisten kykyjen alueella.

Kehitysvammaisen toimintakykyä voidaan kuntouttaa terapian avulla, mutta siitä ei voi parantua.

Kuntoutuslääkäri Raija Kerätär näkee, että yleensä lievästi kehitysvammaiselle työkyvyttömyyseläke on paras vaihtoehto.

ei presidenttillä ole väliä enää, presidentti ei päätä asioista vaan eu:n elitisti

Voit saada työkyvyttömyyseläkettä, jos olet 16 vuotias ja sinulla on sairaus tai vamma, joka estää sinua tekemästä töitä.

Ammattilukio kesken aina vakava Asia.

https://www.kela.fi/web/selkosuomi/tyokyvyttomyyselake

Niin paha vamma ei amis opiskelu edes onnistu 15-18 vuotiaana SE on tosi huono juttu.

"Nyt käytävällä ja kuuden vuoden takaisella presidentinvaalilla on myös vahva poliittinen yhteys. Tämä käy selvästi ilmi, kun verrataan tänään ilmestynyttä MT:n liitettä silloin julkaistuun.

Vuoden 2018 presidentinvaaleissa Sauli Niinistö haki itselleen jatkokautta. 

Aluksi aioin tukea Niinistön uudelleenvalintaa, ja ilmoitin tästä myös julkisuudessa. 

Kesään 2017 mennessä oli kuitenkin käynyt selvästi ilmi, että Niinistö ajoi Suomen sotilaallista liittoutumista joko suoran Nato-jäsenyyden kautta tai muuttamalla Euroopan unioni sotilasliitoksi ja Naton eurooppalaiseksi pilariksi.  

Puolueet asettivat vaaleihin myötäehdokkaita, jotka eivät tarjonneet todellista vaihtoehtoa Niinistölle.

Suostuin kansanliikkeen ehdokkaaksi. Vaalissa voitin sekä Keskustan että SDP:n ehdokkaan.

Vuoden 2024 presidentinvaalien lähestyessä kävi ilmi, että kaikki näköpiirissä olleet varteenotettavat ehdokkaat edustavat samaa poliittista linjaa. 

Gallup-tutkimusten kärkikaartiin kuuluvat painottavat voimakkaasti sotilaalliseen turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Niitä käsitellään hyvin yksipuolisesti.    

Kaikki ovat maailmanlaajuista yhdentymistä kannattavia globalisteja ja ylikansallista Euroopan unionia rakentavia federalisteja. 

Tässä tilanteessa uskolliset kannattajani toivoivat, että olisin käytettävissä presidenttiehdokkaaksi. Mukaan haluttiin ehdokas, joka puolustaa tiukasti Suomen itsenäisyyttä, kansallisia etuja ja perinteisiä suomalaisia arvoja.

Annoin suostumukseni Keskustan sääntöjen mukaiseen sisäiseen esivaaliin. Kun Olli Rehn ei ollut siihen valmis, esivaalin toimeenpanosta luovuttiin.

Näin jouduin jälleen suostumaan kansanliikkeen ehdokkaaksi."

https://www.paavovayrynen.fi/2023/11/10/meno-muuttuu-kun-jutta-ja-paavo-paasevat-kehiin/ 

Vierailija kirjoitti:

 

"Nyt käytävällä ja kuuden vuoden takaisella presidentinvaalilla on myös vahva poliittinen yhteys. Tämä käy selvästi ilmi, kun verrataan tänään ilmestynyttä MT:n liitettä silloin julkaistuun.

Vuoden 2018 presidentinvaaleissa Sauli Niinistö haki itselleen jatkokautta. 

Aluksi aioin tukea Niinistön uudelleenvalintaa, ja ilmoitin tästä myös julkisuudessa. 

Kesään 2017 mennessä oli kuitenkin käynyt selvästi ilmi, että Niinistö ajoi Suomen sotilaallista liittoutumista joko suoran Nato-jäsenyyden kautta tai muuttamalla Euroopan unioni sotilasliitoksi ja Naton eurooppalaiseksi pilariksi.  

Puolueet asettivat vaaleihin myötäehdokkaita, jotka eivät tarjonneet todellista vaihtoehtoa Niinistölle.

Suostuin kansanliikkeen ehdokkaaksi. Vaalissa voitin sekä Keskustan että SDP:n ehdokkaan.

Vuoden 2024 presidentinvaalien lähestyessä kävi ilmi, että kaikki näköpiiriss

Suomen presidentti vuonna 2024: PAAVO VÄYRYNEN

Työikäisiä dementiaa sairastavia henkilöitä on Suomessa 6 0007 000. Tässä ikäryhmässä dementoivien sairauksien kirjo on osin erilainen kuin vanhemmilla potilailla.

Erityisesti otsalohkoja vaurioittavia sairauksia esiintyy enemmän.

Lisäksi alle 65 vuoden iässä alkava dementoiva sairaus on keskimääräistä useammin perinnöllinen.

Dementia ei ole vain vanhusten sairaus, vaan siihen voi sairastua myös nuorena tai keski-ikäisenä. Työikäisistä (30-65-vuotiaista) dementiaa sairastaa 0,25 % eli yksi neljästäsadasta (Sulkava ym. 1985). Tämän mukaan Suomessa olisi noin 6 0007 000 työikäistä dementiapotilasta. Työikäisten osuus kaikista dementiaa sairastavista on 8 %.

Työikäiset sairastuvat pääosin samoihin dementoiviin sairauksiin kuin iäkkäämmät ihmiset, mutta eri sairauksien esiintyvyyksien suhteet ovat jonkin verran erilaiset.

Alzheimerin tauti on tässäkin ikäryhmässä yleisin dementian muoto, mutta esimerkiksi otsalohkodementioita esiintyy suhteellisesti selvästi enemmän.

On arvioitu, että alle 65-vuotiaista dementiapotilaista jopa 20 % sairastaisi frontaalista dementiaa.

Toisinaan Alzheimerin tauti alkaa salakavalasti hiipien eikä potilas tunnista varsinaisia muistihäiriöitä.

Työ vaikeutuu, työtehtäviin ja asioiden tarkistamiseen kuluu aikaa, potilas uupuu ja masentuu ja hänen toimintakykynsä heikkenee.

Alkava dementoiva sairaus peittyy masennuksen ja työuupumuksen taakse.

Toisinaan vasta pitempi seuranta paljastaa sairauden todellisen laadun.

Muiden kuin Alzheimerin taudin osalta dementoivien sairauksien diagnoosi viivästyy yleensä työikäisilläkin siihen vaiheeseen, jolloin sairaudesta ovat jo seuranneet toimintakyvyn selvä heikkeneminen ja monenlaiset käytösoireet.

Hyvin varhaisessa vaiheessa diagnosoiduilla potilailla sairaudentunto on usein tallella.

He tiedostavat tilanteensa ja kykenevät osin kompensoimaan kognitiivisia puutteitaan muistilapuilla, sähköisillä kalentereilla tai pinnistelemällä ja tarkistelemalla asioita.

Psyykkisesti tilanne on kuitenkin usein hyvin raskas. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on väistämättä edessä ja tulevaisuudensuunnitelmat romahtavat.

Työstä luopuminen

Työstä luopuminen on nuorelle dementiaan sairastuvalle usein kaikkein vaikein asia.

Työ on suomalaiselle itsetunnon kannalta erittäin tärkeä asia, ja työelämän jättämisestä seuraa yleensä myös ero työtovereista.

Työiässä sairastuvat viettävät yleensä myös muuten aktiivista elämää, osallistuvat ja harrastavat paljon.

Osa harrastuksista voi tietysti jatkua vielä pitkään (liikunta, matkustaminen perheen kanssa, kulttuuririennot), mutta osasta (erityisesti henkisiä kykyjä vaativista, kuten erilaisista luottamustehtävistä) joutuu luopumaan.

Autolla ajo

Eräs erityisongelma on autolla ajo. Monet dementiaan sairastuneet ovat ajaneet autoa pitkään ja kokevat sen edelleen tarpeelliseksi mm. sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä ja mökkimatkoilla, vaikkei työmatkoja enää olisikaan.

Alzheimerin taudin diagnoosi tehdään työikäisille monesti niin varhain, että tässä vaiheessa potilas vielä kykenee tavanomaiseen ajosuoritukseen, koska rutiinit ovat tallella.

Ongelmana on, että jo varhaisdementiassa voi esiintyä sellaisia toimintakyvyn puutteita, jotka heikentävät kykyä nopeaan reagointiin vaaratilanteissa, esimerkiksi renkaan puhjetessa tai jonkun muun tehdessä ajovirheen.