Lue keskustelun säännöt.
Elittekö te kaikki jo valmiiksi "lapsiperhe-elämää" ennen ensimmäisen syntymää?!
22.04.2013 |
Tosi monessa ketjussa puhutaan siitä, että ei se lapsi nyt elämää kauheasti muuta. Siis hetkinen, millaista elämää te elitte ennen lasta!?
Tässä minun ja mieheni peruspäivä viikolla:
8:30 herätyskello soi, torkutaan tunti
10:00 töihin
19:00 töistä suoraan salille, jumppaan, tai kodin kautta lenkille tms.
20:30 ruokakauppaan
21:30 illallinen valmis
1:00 nukkumaan
Viikonloppu on tällainen:
9:00 herätys ja ylös
10:00 yhdessä salille
12:00 kaupungille, lounaalle ja kauppaan
15:00 kotiin päiväunille
16-20 kotiaskareet, oleilua, pelaamista, lukemista jne.
20-22 kokkailua ja illallinen (vaihtoehtoisesti kavereille tai ulos syömään)
22-02 joko hengailua kotona tai jatketaan ulkona
Lomat vietetään ulkomailla, lasketellen, sukellellen, suurkaupungeissa kierrellen jne.
Eikö tämä ole sellaista normaalia lapsettomien elämää? Miten niin se ei muuttuisi lasten myötä?
Kommentit (123)
No mites ne lapset nyt pistäis tuota sun aikataulua sekaisin? Tietty arkipäivän aikatauluas joutuisit ehkä vähän aikaistamaan, koska puol kymmeneltä syöminen ja yhdeltä nukkumaan on lapsille kyllä liian myöhään. Mut se, että menee töiden jälkeen suoraan kotiin tekemään ruokaa ja vasta sen jälkeen jumppiin ja salille, ei ole mielestäni olennaisen suuri muutos siihen, että ennen meni töistä salille ja vasta sen jälkeen kotiin tekemään ruokaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.04.2013 klo 10:57"]
No mites ne lapset nyt pistäis tuota sun aikataulua sekaisin? Tietty arkipäivän aikatauluas joutuisit ehkä vähän aikaistamaan, koska puol kymmeneltä syöminen ja yhdeltä nukkumaan on lapsille kyllä liian myöhään. Mut se, että menee töiden jälkeen suoraan kotiin tekemään ruokaa ja vasta sen jälkeen jumppiin ja salille, ei ole mielestäni olennaisen suuri muutos siihen, että ennen meni töistä salille ja vasta sen jälkeen kotiin tekemään ruokaa.
[/quote]
Mihin me se lapsi laitetaan, kun mennään miehen kanssa yhtä aikaa treenaamaan?
No me ollaan herätty kuudelta viimeinen vuosi. 10 vuoteen en oo nukkunut 8 tuntia putkeen. Heräilen useita kertoja öisin. Illalla mennään nukkumaan klo 22, usein myös viikonloppuisin. Lomaillaan kyllä kiipeillen ja sukeltaen. Baarissa en oo käyny varmaan vuoteen, kännissä olen ollut viimelsi uv 2012. Töissä ollaan 8-10 h/arkipv. Arkisin sitten harrastetaan välillä, välillä ollaan vaan kotona. Viimeinen vuosi on harrastettu miehen kans arkisin vuorotellen kun otettiin koira eikä sitä halua jättää yksin enää työpäivän jälkeen. Kohta syntyy lapsi. En tiedä miten se arki tästä sen kummemmin muuttuu, vaikka kyllähän se jonkin verran varmasti muuttuu. Syyskuussa kuitenkin lähdemme jälleen aktiivilomalle, ei vauva sitä estä.
Lapsellisille kaikki on aina niin kätevää ja helppoa. En aio kokeilla ;)
Monilla saleilla on lapsiparkkeja, jos ei löydy hoitajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.04.2013 klo 10:59"]
[quote author="Vierailija" time="22.04.2013 klo 10:57"]
No mites ne lapset nyt pistäis tuota sun aikataulua sekaisin? Tietty arkipäivän aikatauluas joutuisit ehkä vähän aikaistamaan, koska puol kymmeneltä syöminen ja yhdeltä nukkumaan on lapsille kyllä liian myöhään. Mut se, että menee töiden jälkeen suoraan kotiin tekemään ruokaa ja vasta sen jälkeen jumppiin ja salille, ei ole mielestäni olennaisen suuri muutos siihen, että ennen meni töistä salille ja vasta sen jälkeen kotiin tekemään ruokaa.
[/quote]
Mihin me se lapsi laitetaan, kun mennään miehen kanssa yhtä aikaa treenaamaan?
[/quote]
Eli tämä on sellainen järisyttävä muutos sulle? :D Meillä on lasten ollessa ihan pieniä käyty vuorotellen. Ja kun olin äitiyslomalla niin 3kk ikäinen nukkua tuhisi salilla vaunuissa kun mamma treenasi. Mies kävi sitten illalla. Ja nyt kun ovat isompia niin päästään kahdestaankin treenaaman kun lapset ovat kavereillaan/ulkona/harrastuksissa.
Kyllä se muuttuu. Älä tee lapsia ennen kuin olet vlmis muuttamaan rytmejäsi vauvan mukaan. Senhän sä halusit kuulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.04.2013 klo 11:03"]
Monilla saleilla on lapsiparkkeja, jos ei löydy hoitajia.
[/quote]
Eli lapset ensin pitkän päivän hoidossa ja illalla salille lapsiparkkiin. Just tommoiseksi vanhemmaksi EN halua. ap
Ei eletty ja kyllä se elämä muuttuu väkisinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei meidän elämä ollut tuollaista ennen lapsia. Samalla tavalla elettiin kuin nytkin paitsi, että käytiin koulua ja viikonloppuisin nukuttiin yhteentoista. Lapset ei muuttaneet meidän arkea kyllä mitenkään, kun se koulukin ehti loppua ennen esikoisen syntymää.
[quote author="Vierailija" time="22.04.2013 klo 11:05"]
Kyllä se muuttuu. Älä tee lapsia ennen kuin olet vlmis muuttamaan rytmejäsi vauvan mukaan. Senhän sä halusit kuulla.
[/quote]
Kiitos rehellisyydestä. Huvittavaa lukea näitä, joiden mielestä ei se meidänkään elämä muka juuri muuttuisi. Paitsi mitä nyt rytmi pitäisi kääntää, harrastuksia vähentää ja vuorotella miehen kanssa ennen yhdessä vietettyä aikaa. Tai vaihtiehtoisesti kavatettais muksut saliln lapsiparkissa. Vielä kun joku kertoisi, mihin me se lapsi laitetaan, kun lähdetään hiihtovaellukselle Alpeille? Isovanhemmille hoitoon?
Eli eihän se elämä kauheesti vissiin muutukaan, jos hoidetaan vanhemmuus vasemmalla kädellä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muuttuu ja ei muutu. Lapsettomana ne muutokset ehkä kuvittelee erilaisiksi kuin mitä ne oikeasti ovat. Tyyliin emme voi sitten matkustella. Kyllä me olemme matkustaneet lasten kanssakin, mutta erilaisiin kohteisiin ehkä ja eri asenteella. Samoin ennen lapsia kuvittelin, etten saa enää nukkua kuin joku 2h yössä, ainakaan vauva-aikana. Tämä kuvitelma oli tietysti absurdi, koska eihän kukaan vauvan vanhempi pysyisi hengissä, jollei myös nukkuisi...Tai ettemme voi enää käydä ravintolassa... ravintoloissa syömme edelleen, mutta vähän eri paikoissa ehkä. Tai ettei enää näe koskaan ystäviä. Mutta yllätys yllätys, ne ystävätkin perustavat perheitä ja sitten nähdään perheinä...
Kaikkea voi tehdä, mutta suurin muutos oikeasti on henkinen: lasten myötä olet jatkuvasti vähän huolissasi lapsista, vahdit heitä, ajattelet heitä silloinkin kun he ovat hoidossa, aina pitää hoitaa tai järjestää se hoito, joka sekunniksi (siihen asti kunnes kasvavat koululaisiksi). sellainen valppaus ja lasten kannattelu mielessä koko ajan, se on iso muutos, ei niinkään mitkään konkreettiset asiat. En minä ainakaan ole muuttunut aamunvirkuksi, en ole ruvennut valmistamaan mitään kello 17 ateriaa (vaan edelleen ilta-ateriamme on kello 19-20, ja maistuu muksuille oikein hyvin) jne...
[quote author="Vierailija" time="22.04.2013 klo 11:09"]
[quote author="Vierailija" time="22.04.2013 klo 11:05"]
Kyllä se muuttuu. Älä tee lapsia ennen kuin olet vlmis muuttamaan rytmejäsi vauvan mukaan. Senhän sä halusit kuulla.
[/quote]
Kiitos rehellisyydestä. Huvittavaa lukea näitä, joiden mielestä ei se meidänkään elämä muka juuri muuttuisi. Paitsi mitä nyt rytmi pitäisi kääntää, harrastuksia vähentää ja vuorotella miehen kanssa ennen yhdessä vietettyä aikaa. Tai vaihtiehtoisesti kavatettais muksut saliln lapsiparkissa. Vielä kun joku kertoisi, mihin me se lapsi laitetaan, kun lähdetään hiihtovaellukselle Alpeille? Isovanhemmille hoitoon?
Eli eihän se elämä kauheesti vissiin muutukaan, jos hoidetaan vanhemmuus vasemmalla kädellä :)
[/quote]
Eivät kaikki käy hiihtovaelluksella joten ei se meillä ole muuttunutkaan mihinkään. Ja jos ei ole ennenkään ollut pakkoa päästä salille miehen kanssa niin mihin se muuttuisi? JA kun lapsia tekee niin silloinhan haluaakin elämän muuttuvan joiltain osin, eikö? Harrastukset, shoppailut ja ystävien tapaamiset onnistuvat kyllä jos halua on, ne ovat vain järjestelykysymyksiä. Matkustelua lapset eivät estä. Kaupoissa pyöriminen ja baareissa käyminen on jäänyt ihan muutenkin vähemmälle, on tullut muita kiinnostavia juttuja tilalle, lienee osaltaan jo ikäkysymyksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se elämä muuttuu vähän kivemmaksi. En tosin elänyt tuollaista monotonista liukuhihnaelämää kuten Ap ennen lapsiakaan. En todellakaan käy kaupassa joka päivä klo 20.30 yök. Pari kertaa viikossa riittää, niin aikaa jää muuhunkin. Jumpassa ei ole mitään järkeä käydä samanaikaisesti. Tuskine te siellä rinnakkain "reenaatte". Lenkillä voi teoriassa käydä, lapsi vaan kärryyn. Itse tykkään juosta yksin tai naispuolisen tutun kanssa. Mieheni juoksee lujempaa, niin en pysy perässä.
Muuten tahti ei ole muuttunut. Nukkumaan mennään yhden jälkeen, ja ylös noustaan klo 8 tienoilla, lapset tarhaan yhdeksältä ja itse sen jälkeen töihin. Yleensä viemiset vuorotellaan, sillä pidän siitä että käyn pari kertaa viikossa kahvilassa aamupalalla:)
[quote author="Vierailija" time="22.04.2013 klo 11:09"]
[quote author="Vierailija" time="22.04.2013 klo 11:05"]
Kyllä se muuttuu. Älä tee lapsia ennen kuin olet vlmis muuttamaan rytmejäsi vauvan mukaan. Senhän sä halusit kuulla.
[/quote]
Kiitos rehellisyydestä. Huvittavaa lukea näitä, joiden mielestä ei se meidänkään elämä muka juuri muuttuisi. Paitsi mitä nyt rytmi pitäisi kääntää, harrastuksia vähentää ja vuorotella miehen kanssa ennen yhdessä vietettyä aikaa. Tai vaihtiehtoisesti kavatettais muksut saliln lapsiparkissa. Vielä kun joku kertoisi, mihin me se lapsi laitetaan, kun lähdetään hiihtovaellukselle Alpeille? Isovanhemmille hoitoon?
Eli eihän se elämä kauheesti vissiin muutukaan, jos hoidetaan vanhemmuus vasemmalla kädellä :)
[/quote]
Voi kauheaa, kun joutuisitte muuttamaan jotain tylsässä elämässänne. Mitenkähän te selviätte vaikka liikenteen myöhästelyistä tai kuntosalin väliaikaisesta sulkemisesta; varmaan menee hermot heti...
Kuten moni sanoi, elämän rytmi oli ennen lapsiakin suht' samanlaista eli ei se juurikaan siitä muuttunut. Ja kyllä normaali ihminen kestää elämässään muutoksiakin.
Kyllä. Tuo huolehtiminen. Ap:llä ei ole mitään käsitystä siitä, mistä puhuu. Elämänmuutos ei ole joku salikäynnin ajankohta, vaan se, että olet niin kiintynyt siihen lapseesi, että olet jatkuvasti vähän huolissasi ja toivot sille parasta.
Heheh! Ai tyypillistä lapsiperheen elämää tuollainen, mitä aloituksissa kuvailit :D Mulla ei ole lapsia, joten siksi ainoastaan työ ja harrastukset ovat sellaisia asioita jotka päiviäni rytmittävät. Kaupassa käyn silloin kun jaksan, ehdin tarvitsen jotain, kotona teen kotitöitä silloin kun ehdin, ja jumpassa, salilla, lenkillä käyn silloin kun huvittaa. Enemmän tuo teidän nykyinen elämänne kuulostaa lapsiperheen elämältä kuin lapsettoman elämältä; kaikki tapahtuu kovin rutinoidusti ja tietyn aikataulun mukaan.
Enemmän aikaa nyt tulee vietettyä puolison kanssa kun silloin ennen lapsia.. :)
[quote author="Vierailija" time="22.04.2013 klo 11:15"]
Se elämä muuttuu vähän kivemmaksi. En tosin elänyt tuollaista monotonista liukuhihnaelämää kuten Ap ennen lapsiakaan. En todellakaan käy kaupassa joka päivä klo 20.30 yök. Pari kertaa viikossa riittää, niin aikaa jää muuhunkin. Jumpassa ei ole mitään järkeä käydä samanaikaisesti. Tuskine te siellä rinnakkain "reenaatte". Lenkillä voi teoriassa käydä, lapsi vaan kärryyn. Itse tykkään juosta yksin tai naispuolisen tutun kanssa. Mieheni juoksee lujempaa, niin en pysy perässä.
Muuten tahti ei ole muuttunut. Nukkumaan mennään yhden jälkeen, ja ylös noustaan klo 8 tienoilla, lapset tarhaan yhdeksältä ja itse sen jälkeen töihin. Yleensä viemiset vuorotellaan, sillä pidän siitä että käyn pari kertaa viikossa kahvilassa aamupalalla:)
[/quote]
Itseasiassa usein me treenataan ihan rinnakkain! Vaikkapa kahvakuulaillaan tai käydään spinningissä (niitä on vain tiettyinä aikoina päivästä) tai juoksemassa tai maastopyörälenkeillä. Ihan yhdessä vierekkäin - tai peräkkäin. Tämä on toki vaikea uskoa, jos itse ei harrasta samoja lajeja miehensä kanssa.
Ja mitä tuohon monotonisuuteen tulee, niin laitoin esimerkiksi vain tyypillisen päivän. Toki meille tulee extemporejuttuja, mutta ajattelin säästää teitä yksityiskohtaiselta listalta. Ja kaupassa käydään mieluummin joa päivä, jotta saamme tuoretta leipää ja voimme ostaa sitä ruokaa, mitä juuri sinä iltana tekee mieli. Kerran viikossa marketissa - elämä olis meistä ihan kamalaa, koska se vaatisi niin paljon ennakkosuunnittelua ja pitäisi etukäteen päättää, motä ruokaa tiistaina syödään.
No mä ensinnäkin olen aina ollut töissä jossa on toki liukuma mutta menen töihin kahdeksaksi. Lähden töistä kolmen pintaan ja kotona vielä teen jotain hommia. Teen ruoan, lapset syövät ja heitän heidät harkkoihin ja menen itse tai miehen kanssa salille. Sitten iltatouhuja ja nukkumana viimeistään kymmeneltä (ei ole muuttunut lasten myötä mihinkään). Viikonloppuisin nähdään ystäviä, käydään shoppailemassa, ulkona syömässä tai kokkaillaan itse parempaa ruokaa, kesäisin golfataan ja talvisin lasketellaan (mökki hiihtokeskuksessa) ja hiihdetään. Matkustellaan aika paljon, ollaan matkusteltu kaukomaita myöten siitä lähtien kun lapset ovat olleet 6kk.
Ihan normaalia perhe-elämää enkä ymmärrä miten tämä nyt niin oleellisesti teidän elämästä eroaa.