Asiat, jotka ottavat/ottivat päähän työelämässä!
>Suomimis- ja mielistelykulttuuri.
>Nepotismi.
>Ihmiset, jotka olivat jämähtäneet henkisesti yläasteelle.
>Epäoikeudenmukaisuus ja suoranainen kiusaaminen.
Työnteko on mielekästä, mutta ihmiset pilaavat työpaikat. Kummallinen ilmiö, että toiset palkataan tekemään töitä ja heistä puristetaan kaikki mehut irti kunnes (lopputili, burnout, sairastuminen) siirtää heidät reserviin. Sitten on työntekijöitä, jotka on palkittu nauttimaan palkkaa. Työtehtävät lähinnä näennäisiä. Jos tarvitsee rahaa, niin voi tulla viikonlopuksi ylitöihin (vaikka ei ole mitään töitä). Ei ole kiva tehdä päivittäin kolmen ihmisen edestä töitä ja seurata vierestä vuosien ajan, kun samassa asemassa oleva ei joudu tekemään yhtään mitään ja saa silti saman palkan. Puhumattakaan muista eduista.
Se paskanpuhumisen määrä ja toisten kiusaaminen/piinaaminen on uskomatonta joillain työpaikoilla. Kai se on jokin primitiivinen tapa säilyttää se oma työpaikkansa ja kerätä irtopisteitä.
Sukulaisten suosiminen on uskomaton ilmiö ja olen todistanut sen jossain muodossa jokaisella työpaikalla missä olen työskennellyt. Suomessahan ei ole korruptiota, on vain maan tapa.
Moni työpaikka muistuttaa rakenteeltaan enemmän höntsäjoukkuetta tai marttakerhoa, kuin tuotantotehokasta organisaatiota, jonka tarkoitus olisi toimia mahdollisimman tehokkaasti. Tärkeintä on, että puheissa onnistuu kaikki, vaikka todellisuudessa mikään ei onnistuisi.
Unelmien työpaikka olisi sellainen, jossa saisi työskennellä täysin itsenäisesti mahdollisimman vähällä ihmiskontaktilla.
Kommentit (12)
Eniten tällä hetkellä pännii työkavereiden välinpitämättömyys. Laitteet eivät ole koskaan niiden omilla paikoilla, jolloin niitä joutuu etsimään ympäri toimistoa tai soittelemaan perään, jos niitä on lainattu kotiin. Kahvinkeittimelle saa raivata tiensä läpi tiskivuoren, ja vieressä oleva tiskikone on täynnä puhtaita astioita. Tuntuu, että meidän firmaan tarvittaisiin Äiti.
Minkä takia joillekin osuu kohdalle kerta toisensa jälkeen huonot työpaikat, ikävät työkaverit ja kamalat asiakkaat huonon palkan lisäksi? Isäni joskus opasti, että jos kaikki ympärillä tuntuvat hulluilta, kannattaa mennä lääkäriin.
Omalla kohdalla voin todeta että ihan kaikki. Työelämässä ei minusta ole mikään oikeasti hyvin ja tosi moni asia olisi korjattavissa melkoisen pienilläkin jutuilla, joita siis ei ole mitkään TyKy- tai virkistäytymispäivät saati kehityskeskustelut tai muut "spektaakkelit" kuten pikkujoulut..
Minusta koko työelämä on jotenkin perziillään Suomessa tätä nykyä. Olen siis ollut töissä ysärin laman aikanakin ja minusta nyt asiat on huonommin kuin silloin.
Sellainen yltiöpositiivisuus ja hymyileminen ja ihmisten kanssa olo. Pitää feikata omaa fiilistään iloiseksi vaikka olisi hirveä päivä/aamu takana.
Muutenkin töiden jälkeen kaipaa omaa rauhaa. Hirveää on olla 8 tuntia putkeen sosiaalinen:d yliarvostettua.
Se ettei osata käyttäytyä asiallisesti työkavereita kohtaan, puhuvatko kiusaajat muillekin vieraille ihmisille kuin työkavereille yhtä ikävään sävyyn? Ja sisäiselle kellolleni luonnottomat aamuherätykset syövyttävät sieluni pala palalta! Lotto on vetämässä...
Vierailija kirjoitti:
Minusta koko työelämä on jotenkin perziillään Suomessa tätä nykyä. Olen siis ollut töissä ysärin laman aikanakin ja minusta nyt asiat on huonommin kuin silloin.
Puhut vähän, mutta asiaa.
Kaikki pännii. Ei jaksais kuunnella akkojen turhaa paskan jauhantaa. Onneksi voi olla nyt etänä.
Turhat palaverit. Korona on tuonut kaivattua helpotusta tähän koska voi olla palaverissa ja samalla pelata empiresiä.
Päällepäsmäri työkaverit, rasittavat asiakkaat, huonot lomat.