Haluaisko kukaan muu pienten lasten äiti oman huoneen?

Mulla on buduaari. Nukun mieheni vieressa makuuhuoneessa mutta mulla on oma pieni pakopaikka jonne karkaan lukemaan, meditoimaan, joogaamaan, tekemään duunia etäpäivinä juomaan teetä tai viinia ajankohdasta ja mielialasta riippuen. Huone on teatraalisesti sisustettu ja ubernaisellinen, mies ja lapset tietävät ettei sinne ole asiaa ilman kutsua.

Olen aina tarvinnut paljon omaa aikaa eikä se muttunut avioliiton ja lasten myötä

Oman huoneen haluaisin minäkin. Ihan voi miehen vieressä nukkua ja lapsetkin saa kömpiä viereen, mutta oma tila omille jutuille mm. käsityöt, ompelukone, kirjat, lehdet jne. ilman että ne on tiellä ilman kunnon säilytyspaikkaa ja uteliaita pikku kätösiä.

Ai vitsit. Joo, täälläkin yks mude haaveilee ihan omasta tilasta. Lapsena mulla ei ollut ikinä omaa huonetta ja ehdin asua itsekseni vain 2 vuotta ennen kuin muutin mieheni kanssa yhteen. Siis mulla on elämästäni ollut vain 2 vuoden ajan omaa tilaa. Hirvee ajatus.

Mä ymmärrän oman huoneen kaipuun. Itse nukun makkarissa lähinnä lapsen kanssa, mies taas lapsen huoneessa (lähinnä siis tulevassa huoneessa) kun on niin herkkäuninen ja joutuu aamuisin viikolla herätä minua ja lasta aiemmin. Meillä on onneksi työhuone, joka on sekä minun että miehen käytössä. Pidän opiskelusta ja kirjoittamisesta ja lähinnä näihin tarvitsen omaa tilaa, lapsen kanssa nukun mielelläni ja myös mieheni kanssa tulevaisuudessa vaikka olemmekin vähän erirytmisiä ja eri makkareillekin olisi perusteita.

Jatkossa minusta olisi ideaalista jos huoneita voisi olla enemmän. Esim. olisi kiva jos voisi olla huone sekä minulle että miehelleni ja jonkinlainen vanhempien yhteinen huono mutta tämä on ihan utopiaa. Etsimme yhtä huonetta isompaa asuntoa, jotta saisimme tulevaisuudessa myös tulevalle lapselle oman huoneen ja pystyisimme pitämään työhuoneen mutta isompaan meillä ei taida olla mitään mahkuja.

Minä haluaisin ihan oman työhuoneen. Vaikka sitten palstailua varten, mutta muutenkin. Omat kirjat ympärillä, kynät ja paperit tallessa, oma kirjoitusrauha.

Mä nukun olohuoneessa, eli mulla ei ole mitään omaa tilaa tässä kämpässä.  :( Onneksi lapset menevät isälleen silloin tällöin, niin mulla on vähän yksityisyyttä. Haluaisin toki oman huoneen, mutta ei näillä vuokrilla ole varaa isompaan asuntoon, enkä lapsia (tyttö ja poika) voi laittaa samaan huoneeseenkaan.

Minulla on oma makuuhuone ja oma työhuone, samoin miehellä. Viimeksi kävin miehen huoneessa muistaakseni joulukuussa, joten huoneet ovat oikeasti omia eikä vain nimellisesti. Lapsillakin on omat huoneensa, miksi ei siis myös perheen aikuisilla? Olisi oikeasti kamalaa, jos joutuisi elämään jonkun toisen rytmissä: mies on meillä aamuvirkku, minä voin huoleti valvoa yli puolenyön, vaikka herätys on 6.15 (mies nousee jo 5.30).

Mulla on oma huone, tosi pieni. Virallisesti se oon komero, mutta on ikkuna kuitenkin. Oma huone on todella tärkeää. 

Monissa perheissä kodinhoitohuone on ainoa tila missä äiti saa olla rauhassa. 

En kaipaa omaa nukkumahuonetta, mutta työhuoneen. Tykkäännukkua kuorsaavam mieheni kanssa kosketusetäisydellä. Joskus kuorsaa niin, että siirryn sohvalle loppuyöksi -sellaisia hetkiä varten voisi olka työhuoneessa kyllä vierassänky.