2-vuotias tyttäremme nukkuu vierelläni joka yö!

Meilläkin kaikki kolme nukkuu vieressä, ihan omasta tahdostani. Mies nukkukoot sohvalla!

Sama juttu, mutta 1v 10kk ikäisenä tyttö vaan halusi omaan sänkyyn. Oli nukkunut vieressä reilun vuoden. Ei kuitenkaan syntymästä alkaen.

Me heräämme aamulla ja välistä löytyyy 8v tyttö ja 11v poika, ahdasta on. Vuorotellen tulevat jo illalla viereen.

So? Noin pieni lapsi. Jos kaikki nukkuvat hyvin, ratkaisu on mitä parhain.

[quote author="Vierailija" time="20.04.2013 klo 08:38"]

Me heräämme aamulla ja välistä löytyyy 8v tyttö ja 11v poika, ahdasta on. Vuorotellen tulevat jo illalla viereen.

[/quote]

Jos tämä en ole provo niin huhhuh...

Mun 10 -vuotiaalla on nyt vieressänukkumiskausi.

Tuli tästä ketjusta mieleen, että suomalaiset rakastavat sääntöjä. On tärkeää tietää, mikä on joka asiaan liittyvä Sääntö, jonka mukaan Kuuluu toimia. Sitten kun ollaan varmoja siitä, mikä on oikea Sääntö sitä voidaan puolustaa intohimoisesti ja haukkua maan rakoon ne, jotka rikkovat Sääntöä. Näissä pienten lasten hoitoasioissa näitä Sääntöjä on paljon. Tässäkin ketjussa haetaan sitä, että koska alkaa verinen tappelu omaan sänkyyn versus vieressä. Kumpi on Oikea Sääntö.

Paremmin menisi ja kaikki olisivat onnellisempia, kun otettaisiin vain rennommin ja tehtäisiin siten kuin omien lasten ja koko perheen kannalta parhaalta tuntuu. Rakastettaisiin enemmän, hymyiltäisiin enemmän ja stressattaisiin vähemmän Säännöistä :)

Mun lapsi 3v2kk nukkui mun vieressä vielä viimeviikolla. Nyt löysin kirpparilta kivan lastensängyn  ja laitoin sen olkkariin (mulla vaan kaksio). Lapselle sanoin, että nyt sulla on ihan ikioma sänky. Toi ikioma jotenkin kolahti mun lapseen ja nyt hän haluaa ehdottomasti nukkua omassa sängyssää. Mutta mulla on ikävä ja onneksi lapsi tulee yöllä aina viereen ja haluaa käpertyä kainaloon :D

Mun 5 v nukkuu vieressä, oma sänky kyllä on. Ollaan erottu ja aina kun tulee isältään (on siellä viikon kerralla) niin molemmilla kova ikävä. Ihanaa ku saa olla lähellä. Sänky on leveä niin mahtuu hyvin. Ihanaa illalla jutella ja lukea satuja ja molemmat siihen nukahdetaan.

Välillä koen että moni kauhistuisi jos tietäisi, mut mitä pahaa siinä on? Itse muistan vieläkin kun yöllä heräsin lapsena ja olin yksin ja vanhempien viereen ei saanut mennä. Pelkäsin ja yritin olla reipas. Näin paljon painajaisia lapsena ja pelkäsin yöllä, oli ahdistavaa... Muutenkaan äiti ja isä ei halaillut tms. Olen -76 syntynyt, ei silloin kai lapsia niin halailtu tai näytetty tunteita. Haluan että tyttö saa läheisyyttä ja rakkautta ja kerronkin hänelle joka päivä miten tärkeä on mulle ja rakastan häntä.

Nuorin nukkuin mun vieressä siihen asti kun meni eskaan.

Mukavaahan se oli molemmista :)

Mulla lapset saa tulla yöllä viereen ihan just niin paljon kuin haluavat, ovat 8 ja 11. Toisinaan tulevat jo illalla viereen nukkumaan. Mikäpä siinä, kun kerran kelpaan seuraksi. Nukutaanhan sitä vierekkäin siskonpeteissäkin reissuilla. MIten kotiolot siitä kauheasti eroaa? Tosin joka yö en päästä illalla heti viereen, sillä haluan joskus tehdä omia työhommia iltaisin lasten mentyä nukkumaan. Työpisteeni on makuuhuoneessani. Mutta toisinaan haluan mennä aikaisin sänkyyn lukemaan, silloin voi tulla heti viereen. Tosin vain yksi lapsi kerrallaan, tilaa on rajoitetusti. Sairaana nukkuvat myös aina vieressä.

meillä 2v6kk nukkuu vieressä. aina, tosin olosuhteiden pakosta mutta kuitenkin

Meillä nukkui molemmat lapset vieressäni. Kuopuksen kohdalla kun oli ihan pieni niin välillä vauva nukkui vieressä ja välillä isompi. Mutta aika äkkiä se meni siihen että nukuimme poikittain 150cm leveässä sängyssä molemmat reunoilla ja mukavasti meni kun esikoinen 1,5 vuotias osasi olla niin hienosti.

Isompi meni omaan sänkyynsä 2,5vuotiaana ja pienempi vajaa kaksivuotiaana, kun on pikkusisar tulossa lokakuussa. Noiden iässä oli helppo opettaa omiin sänkyihin ja varsinkin nuoremmalla oli helppoa. Äiti joutuu vaan nyt pakottaa isin omaan sänkyyn unikaveriksi. Vieläkin vaikea saada yksin nukuttua vaikka nuorempi on nukkunut jo kuukauden omassa sängyssä.

Meidän kohta 4 v tulee yöllä joka yö meidän sänkyyn.. ja..? Nukahtaa ensin omaaan sänkyyn ja yöllä tulee sitten meidän viereen..

Jos tuo on ihan ok teidän puolestanne, niin eipä siinä mitään. Jos taas ette tykkää, kukaan ei nuku, sänky on liian kapea tms., niin sitten uhraatte pari viikkoa siihen, että totutatte lapsen omaan sänkyynsä lempeän päättäväisesti.

Minun kohta 5-v tyttäreni nukkuu minun vieressäni. Olemme isänsä kanssa eronneet, ja minun viikoillani typy on vieressä. Ei se minua häiritse, on oikeastaan aika suloinen. Ja eiköhän se sieltä joskus siirry omaan sänkyyn kuitenkin. 

Meillä 3v nukkuu omassa sängyssään, omassa huoneeseen. Kömpii viereen vaan jos on kipeänä tai näkee pahaa unta. Nukahtaa meidän väliin ja viedään sitten takaisin omaan sänkyyn. Meistä ei kumpikaan saisi nukuttua, jos lapsi nukkuisi meidän välissä. Eikä onneksi edes lapsikaan herää, kuin tuon kerran yöllä ja sekin on tooooooooooooooooooooooosi harvoin. Ehkä max 3-4 kertaa vuodessa herää yöllä. Nukkunut hyvin yönsä jo ihan pienestä :)

Vaikka se omaan sänkyyn opettaminen tuntuu ikuisuus operaatiolta niin se ei oikeasti kestä kuin sen pari viikkoa. Opetin 2v 4kk omaan sänkyyn, koska en saanut enää nukuttua lapsi vieressä. Oli aikamoista tappelua ja huutoa ja välillä nukahdin lapsen viereen lapsen sänkyyn. Lopulta päätin etten ole nukkumispelleilyssä mukana ja menin alakertaan, kun poistui sängystä komensin takaisin. Siinä ei mennyt, kuin viikko ja sen jälkeen on nukahtanut sänkyyn 0,30-10min välillä. Tätä ollut puoli vuotta.

Jokainen tekee niin, kuin itsestä parhaalta tuntuu. Kuitenkin tuohon, että kyllä ne siitä joskus pois siirtyy voin kertoa, että yhden kaverin lapsi nukkui 7v asti vieressä ja toisen vieressä nukkuu edelleen 13v lapsi.

Yhdeksän lisää, ettei jättänyt lasta itkemään paniikki itkua vaan lapsi itki väkisin väännettyä tekoitkua, että saisi huomiota. Eli todellista hätää ei ollut, kun jäi yksin sänkyyn. Lisäksi hänelle laitettiin pehmolelu kaveriksi.

[quote author="Vierailija" time="19.04.2013 klo 09:19"]

Minun kohta 5-v tyttäreni nukkuu minun vieressäni. Olemme isänsä kanssa eronneet, ja minun viikoillani typy on vieressä. Ei se minua häiritse, on oikeastaan aika suloinen. Ja eiköhän se sieltä joskus siirry omaan sänkyyn kuitenkin. 

[/quote]

Ihanaa!