Miten jaksaa rasittavaa työkaveria?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi et voi valittaa omalle esimiehellesi tästä naisesta?

Olen vienyt asian eteenpäin esimiehelleni jo kauan sitten ja asiaa on puitu työpaikalla johdon kanssa. Vedotaan siihen, että nainen on haastava tapaus, jolla on ollut näitä ongelmia ennenkin ja kyse on myös henkilökemioiden kohtaamattomuudesta. Esimies on kehottanut olemaan välittämättä naisen puheista ja vedonnut siihen, että nainen kateuden takia käyttäytyy ikävästi. Koen, ettei johdon tasolta puututa riittävän selvästi asiaan. Olen pyytänyt, että työyhteisössä määriteltäisiin selkeästi paperille minun työtehtäväni ja vastuuni ja se, onko naisella sananvaltaa näihin asioihin. Haluaisin vain tehdä työni rauhassa.

Ap

Nyt sinulle on määritelty työtehtävä joka on tämän naisen vastuulla?

Edeltäjäni antoi päätäntävallan työstään tuolle naiselle, koska häntä itseään ei kiinnostanut päättää asioista ja pääsi helpommalla, kun antoi naisen päättää. Valta ko. työtehtävistä ei kuitenkaan kuulu naiselle ja ongelmaksi on muodostunut se, että haluan kantaa vallan ja vastuun työtehtävistäni. Nainen ei pidä tästä, kun on ennen saanut päättää toisen puolesta. Työnantaja on sanonut naiselle, että vastuu työkokonaisuudestani on minulla ja viime kädessä omalla esimiehelläni, mutta nainen ei usko asiaa. Jokaisen päätöksen kohdalla kysyy, eikö kuitenkin voitaisi tehdä hänen haluamallaan tavalla.

Ap

Tuttu juttu noi matalammin koulutetut, jotka korostavat olevansa parempia kuin muut. Jokaisella on oma koulutustaustansa ja osaamisensa eikä kukaan ole toista parempi, vaan jokaisella on omat vahvuutensa. Työskentelin aikoinaan nuorisotyötä tekevien kanssa ja nämä nuokkarit kuvittelivat moniammatillisessa tiimissä olevansa ainoita, jotka ymmärtävät nuoria ja ovat ammattilaisia heidän kanssaan. Esimerkiksi keski-ikäinen kahden teinin äiti ei heistä voi ymmärtää nuorten sielunelämää, jos ei ole itse nuokkari. Huoh.

Musta kuulostaa siltä ettei työkaverillesi ole ihan selvää, mikä kuuluu sinun vastuulle ja mikä hänen? Olipa voimakastahtoinen tapaus tai ei, jos joku asia on sinun vastuullasi, ei se ole hänen päätettävissään. Eihän sairaalassakaan silmälääkäri kerro gynekologille, kuinka hänen tulisi työnsä hoitaa.

Olet vienyt asian eteenpäin esimiehellesi/esimiehillesi ja silti tilanne ei ole helpottanut? Vetäisin tuosta omat johtopäätökseni ja lähtisin. Pahimmillaan huono työyhteisö vie ammatillisen itsetuntosi ja ilon työstä.

Itseään ei kannata uhrata v-mäisen työkaverin takia, kokemusta on.

Ihmisillä on syvä tarve päteä. Muiden kustannuksella.

Että mulla korpeaa nämä työyhteisön V*ttumaiset-Valpurit ja Kiukuttelija-Kaisat. Kun on joskus vakivirkaan päässyt, saa hamaan tappiin asti olla kiusaamassa ihmisiä. Samaan aikaan nuoret, fiksut ja osaavat ihmiset odottavat sitä ensimmäistä vakityöpaikkaa. Voi, kun tällaisista päästäisiin eroon ja saataisiin nuoria tilalle. <3

Tunnistan tämän tyypin, melkein voin kuvitella mikä työpaikka ja kuka on kyseessä. Ei taida tässä tapauksessa olla hoitoala. Narsistista käytöstä. Näille on vielä ominaista, että jos neuvot ihan mitättömästä pikkuasiasta, saattavat suuttua, vaikka kuinka ystävällinen olisit. Asia voi olla vaikka sellainen, että tämä ottaa viimeisenä kahvia, pannu on tyhjä, ja jättää mokkamasterin päälle. Joku sanoo, että muistitko sammuttaa keittimen niin alkaa tästä raivota, että hänen tehtäviinsä se ei kuulu ja siitä tulee minuutin raivoaminen, kuinka kahvinkeitto on sen ja sen tehtävä.

Vierailija kirjoitti:

Että mulla korpeaa nämä työyhteisön V*ttumaiset-Valpurit ja Kiukuttelija-Kaisat. Kun on joskus vakivirkaan päässyt, saa hamaan tappiin asti olla kiusaamassa ihmisiä. Samaan aikaan nuoret, fiksut ja osaavat ihmiset odottavat sitä ensimmäistä vakityöpaikkaa. Voi, kun tällaisista päästäisiin eroon ja saataisiin nuoria tilalle. <3

Ei se katso ikää, tällaisia tyyppejä on kaikenikäisissä.

Mulla samanlainen työkaveri. Sähköposteja on joka kerta yhtä "hauska" lukea, kun saa taas miettiä mistä se tällä kertaa avautuu. Koskaan mikään ei ole hänen mieleensä ja kuvittelee olevansa ainoa, joka osaa tehdä järkeviä ratkaisuja. Menee asiat tunteella ja oman fiiliksen mukaan, ei kykene tekemään järkiratkaisuja, joissa mietitään koko organisaation etua. 

Ei varmaan tarvitse sanoa, että nyt poikkeuskeväänä tämä tapaus itkeskeli jatkuvasti kuinka vaikeaa on, kun työtä ei voi tehdä normaalisti. Ei millään suostunut ottamaan käskyjä vastaan ylemmältä taholta.

Vierailija kirjoitti:

Tuttu juttu noi matalammin koulutetut, jotka korostavat olevansa parempia kuin muut. Jokaisella on oma koulutustaustansa ja osaamisensa eikä kukaan ole toista parempi, vaan jokaisella on omat vahvuutensa. Työskentelin aikoinaan nuorisotyötä tekevien kanssa ja nämä nuokkarit kuvittelivat moniammatillisessa tiimissä olevansa ainoita, jotka ymmärtävät nuoria ja ovat ammattilaisia heidän kanssaan. Esimerkiksi keski-ikäinen kahden teinin äiti ei heistä voi ymmärtää nuorten sielunelämää, jos ei ole itse nuokkari. Huoh.

Ollaankohan oltu samassa työpaikassa? :D

Tuntemani nuokkarit olivat juuri tuollaisia. Lisäksi käyttäytyvät itsekin kuin teinit, riitelivät, kuppikuntailivat, joivat limuja ja polttivat koko ajan. Ei tarvitse käyttäytyä kuin teini ymmärtääkseen teinejä.

Ollaankohan me ap:n kanssa duunikavereita 😁? Kuulostaa niiiiiiiin tutulta. Mulla on auttanut se, että annan juttujen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Sekin on auttanut, että kuvittelen mielessäni ko. tyypin pieneksi ja mitättömäksi. Kun hänen kanssaan joudun olemaan tekemisissä, niin käyttäydyn korostetun asiallisesti ja rauhallisesti. Ajattelen samalla, että (siis tämä henkilö) : "Sä olet vain typerä pikku ***kiainen , joka purkaa oman pahan olonsa muihin. Minua et pelota, eikä sinulla ole minuun mitään valtaa / otetta. Minulle et mahda mitään". Työniloa ja jaksamista ap:lle kaikesta huolimatta!

Vierailija kirjoitti:

Ollaankohan me ap:n kanssa duunikavereita 😁? Kuulostaa niiiiiiiin tutulta. Mulla on auttanut se, että annan juttujen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Sekin on auttanut, että kuvittelen mielessäni ko. tyypin pieneksi ja mitättömäksi. Kun hänen kanssaan joudun olemaan tekemisissä, niin käyttäydyn korostetun asiallisesti ja rauhallisesti. Ajattelen samalla, että (siis tämä henkilö) : "Sä olet vain typerä pikku ***kiainen , joka purkaa oman pahan olonsa muihin. Minua et pelota, eikä sinulla ole minuun mitään valtaa / otetta. Minulle et mahda mitään". Työniloa ja jaksamista ap:lle kaikesta huolimatta!

Kiitos :D Yritän kasvattaa kärsivällisyyttäni tämän ihmisen kanssa ja käyttäytyä mahdollisimman asiallisesti. Onneksi olen ollut muissakin työpaikoissa ja tiedän, etteivät kaikki ole tällaisia. :D

Ap

Irtisanoudu, työkaverisikin haluaisi susta varmasti eroon

Minä täällä alapeukuttelen 😁

T. Työkaverisi

Jos pääset toiseen työpaikkaan suht pian, niin yritä sinnitellä. Jos näyttää, ettei uutta työtä löydy, niin voisitko ottaa pienen irtioton työstäsi muuten? Opiskella yms.

Onko hän iältään 40 -50 välistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi et voi valittaa omalle esimiehellesi tästä naisesta?

Olen vienyt asian eteenpäin esimiehelleni jo kauan sitten ja asiaa on puitu työpaikalla johdon kanssa. Vedotaan siihen, että nainen on haastava tapaus, jolla on ollut näitä ongelmia ennenkin ja kyse on myös henkilökemioiden kohtaamattomuudesta. Esimies on kehottanut olemaan välittämättä naisen puheista ja vedonnut siihen, että nainen kateuden takia käyttäytyy ikävästi. Koen, ettei johdon tasolta puututa riittävän selvästi asiaan. Olen pyytänyt, että työyhteisössä määriteltäisiin selkeästi paperille minun työtehtäväni ja vastuuni ja se, onko naisella sananvaltaa näihin asioihin. Haluaisin vain tehdä työni rauhassa.

Ap

Hienoa, kun olet vienyt asian eteenpäin! Asiatonta käytöstä ei kuulu sietää. Kommenteistasi päätellen esimiehesi eivät ota tilannetta riittävän vakavasti. Tuo nainenhan hidastaa työntekoa ja pahimmillaan energia menee työn sijaan tuon naisen kanssa "keskusteluun" eli asioiden setvimiseen.

Oletko ajatellut, että olisit itse se vaikea työkaveri? Ehkä ongelma ei ole työkaverissasi vaan sinussa.

Tunnistan ihmistyypin ja olen ratkaissut ongelman olemalla asiallinen, mutta lyhytsanainen. Pelkkä "ei" riittää vastaukseksi. Harva jaksaa jankuttaa yksikseen. Mikäli ei tyydy vastaukseen, voi ohjata keskustelemaan asiasta oman esimiehesi kanssa. Työtehtävien määrittely ei kuulu sinulle, se on esimiehesi vastuulla. Omassa työyhteisössä helpottanut jonkin verran tuota venkoilua kun hankala kollega ei kehtaa esimiestasolle viedä ihan joka purnausta :) 

Vierailija kirjoitti:

Tunnistan ihmistyypin ja olen ratkaissut ongelman olemalla asiallinen, mutta lyhytsanainen. Pelkkä "ei" riittää vastaukseksi. Harva jaksaa jankuttaa yksikseen. Mikäli ei tyydy vastaukseen, voi ohjata keskustelemaan asiasta oman esimiehesi kanssa. Työtehtävien määrittely ei kuulu sinulle, se on esimiehesi vastuulla. Omassa työyhteisössä helpottanut jonkin verran tuota venkoilua kun hankala kollega ei kehtaa esimiestasolle viedä ihan joka purnausta :) 

Meillä oli tällainen tapaus, joka kyllä meni esimiehen puheille aina, kun häntä ei lopputulos miellyttänyt.