Mua rasittaa nämä "olenko outo" -kyselyt
milloin mistäkin tuiki tavallisesta tai jonninjoutavasta asiasta, kun kysyjä ajattelee että "muut" tykkävät/ajattelevat/toimivat eritavalla. Olenko outo kun en ole kiinnostunut sisustamisesta/lapsista/musiikista? Olenko outo kun en tykkää valoisasta? Olenko outo kun en pelkää pimeää? Olenko outo kun en halunnut Helsinkiin opiskelemaan vaan anoin siirtoa Kuopioon? Olenko outo, olenko? Olet. Ärsyttävää.
Kommentit (5)
Itse aloitin tuon syksy-ketjun. En todellakaan hakeakseni hyväksyntää tms. Vaan ihan silkasta uteliaisuudesta.
Tuntuu, että tietyt asiat ovat niin kovin esille tuotuja nyky-yhteiskunnassa (vaikka olisi pieni ja turha asia), että väkisinkin sitä välillä kiinnittää huomiota siihen, että ajattelenkin jostain asiasta aivan eri tavalla kuin 99% muista ihmisistä.
Ei sen ihmeempää huomionhakemista :)
Nro 3 lisää vielä, että se on vain hauskaa ja mielenkiintoista olla erilainen kuin muut ja ajatella jostain jonnin joutavasta asiasta eri tavalla kuin suurin osa ihmisistä.
Kuten väsyä keväisin ja tykätä syksystä ;)
No joo, mä en tarkoituksella laittanut esimerkiksi "olennko outo kun tykkään syksystä", kun en halunnnut suoraan siihen viitata. Ja tarkkaan ottaen et kysynytkään "olenko outo..." vaan "onko outoa tykätä", ja se taas ei ole ollenkaan yhtä ärsyttävää :) Olenko outo kun ärsyynnyt tällaisesta? ;)
Eiköhän me kaikki olla omalla hauskalla tavallamme outoja! Antaa kaikkien oudoksua mitä haluavat, suvaitsevuutta sekin :)
Onko tämä nyt jotain hyväksynnän hakemista, jos tulee tunne että tykkääkin hiukan eri tavalla kuin enemmistö niin tulee epävarma olo ja pitää ruveta varmistelemaan että enhän ole vain outo ja poikkeava, ja onhan meitä muitankin?
Vai onko tämä jotain oman erikoislaatuisuuden korostamista?