Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miten sietää anoppia paremmin? Ahdistaa...
11.04.2013 |
Miten ihmeessä oppisin sietämään anoppiani paremmin? Anoppi on monessa suhteessa ihan mukava ihminen, ainakin kunhan tapaamisia on maksimissaan kerran kuussa. Muuten yritän pitää tapaamiset mahdollisimman vähinä, mutta kesällä se ei onnistu. Meillä on mökki anopin mökin naapuritontilla niin, että pihapiiri on käytännössä yhteinen. Ja ilmeisesti anopin mielestä myös mökkikin on yhteinen, vaikka olemme sen miehen kanssa itse rakentaneet, koska anoppi saapastelee meidänkin mökkiin sisälle ihan milloin huvittaa. Olen sanonut asiasta, mihin anoppi vastasi että ilman muuta on samaa mieltä siitä, että perheenkin kesken pitää saada olla rauhassa, mutta sama meininki jatkui kuitenkin heti seuraavana päivänä. Saattaa myös poissaollessamme mennä vara-avaimella sisään ja lainata tavaroita, jotka tietenkin unohtaa palauttaa.
Minua ahdistaa ja tuntuu, ettei mökillä saa koskaan olla rauhassa, kun koska tahansa toinen saattaa tulla sisälle ja juuttua sinne vaikka kuinka pitkäksi aikaa jollain tekosyyllä. Olen asiasta todella stressaantunut, ja yleensä meillä on miehen kanssa viimeistään kesäloman puolessavälissä iso riita, joka johtuu ihan täysin minun stressistäni. Mies ymmärtää ongelman, mutta ei oikein osaa tehdä asialle mitään, kun anoppi ei kumminkaan sanomista usko. Ja toisaalta miehen mielestä minun pitäisi olla niin aikuinen, että osaan hoitaa itse välini muihin ihmisiin, joten ei halua sotkeutua meidän väleihimme. Miestäkin tuo jatkuva ramppaaminen ärsyttää, mutta ei yhtä paljon kuin minua.
Ihan pelkästään vika ei taida olla omassa asenteessani, koska esim. miehen veljen perhe hankki tarkoituksella mökin toiselta puolelta Suomea. Asuvat kuitenkin lähellä anoppia, ja kuulemma kotona anoppi sotkeutuu heidän elämäänsä jatkuvasti. Anopilla on minusta myös ikävä tapa tahallaan ärsyttää ihmisiä, esimerkiksi joskus on naureskellen kertonut, miten toinen miniä oli ollut tosi hapan, kun anoppi oli mennyt heille etukäteen ilmoittamatta (vara-avaimella tietenkin, olivat poissa kotoa) ja pessyt siellä omia pyykkejään. Lapsiinkin mielestäni suhtautuu ikävästi, vaikkapa noista toisen poikansa lapsista on valinnut toisen suosikiksi ja toisesta sitten ei kuulemma pidä (tämän on sanonut minulle ihan suoraan). Suosikkia tietenkin aina lellitään, mutta kun toinen lapsi, eskari-ikäinen tyttö, oli esimerkiksi kokeillut ensimmäisen kerran meikkejä, anoppi oli sanonut lopputuloksesta niin ilkeästi, että tyttö alkoi itkeä. Ja taas anoppi kertoi tämän jutun minulle kuin hyvän vitsin tytölle naureskellen...
Miehen mielestä anoppi on narsisti/asperger/jotenkin muuten luonnehäiriöinen, minusta taas vain itsekeskeinen ja huonotapainen ihminen. Mitä mieltä olette, voiko tällaisen ihmisen kanssa päästä mihinkään yhteisymmärrykseen, vai onko ainoa vaihtoehto olla käymättä mökillä. Mies menee sinne joka tapauksessa, ja olisi kyllä kivaviettää lomaa yhdessäkin. Anoppi vaan on siellä mökillä koko kesän, kun on eläkkeellä. Minäkin viihtyisin mökillä vaikka kuinka hyvin, mutta en anopin seurassa :/
Kiitos, jos jaksoit lukea tämän vuodatuksen loppuun asti :)
Kommentit (36)
MInä en tarkoittanutkaan mitään shokkihoitoa, vaan yksinkertaisesti sitä, että sinä teet mitä huvittaa anopin läsnäolosta huolimatta. Silloin hän ei saa teihin (sinuun) mitään valtaa, eikä pysty pilaamaan sinun lomaasi ja aikaasi - vaikka jatkaisikin omaa toimintaansa. Sinä voit tehdä ja jättää tekemättä mitä huvittaa.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 11:43"]
Tuo varmaan on ihan totta, että anoppi laskee kuuluvansa perheeseen ja siksi ajattelee, että voi tulla ja mennä miten huvittaa. Mikään shokkihoito tai huomioimatta jättäminen ei kuitenkaan toimi, koska ainakin miehen veljen perheessä kaikki tuollaiset on kuulemma kokeiltu, ja anoppi on vain innostunut. Nykyään on jo sitä mieltä, että saa päättää heidän lastensa kasvatuksesta, ja toinen miniä tietenkin tekee ihan kaiken väärin... Anoppi itse asiassa itse on sellainen, että keikkuu mökillä puolialasti, mikä taas minusta on vähän outoa. Itse en hengaile edes miehen ja lasten kanssa kotona pelkissä alusvaatteissa, anoppi taas saattaa mökillä tehdä pihatöitä ilman paitaa.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 11:32"]
Ap, Anoppisi ei ymmärrä että kun sanot perheellä olevan oikeus olla keskenään, hän ei kuulu perheeseen. Omasta mielestään hän kuuluu teidän perheeseenne - eikä hän välttämättä ole siinä väärässä. Perhe voidaan määritellä ja kokea niin monin eri tavoin. Hän kokee kuuluvansa samaan perheeseen teidän kanssanne ja käyttäytyy sen mukaan.
Mitäpä jos sinäkin alkaisit käyttäytyä sen mukaan? Et kohtele anoppia kuin vierasta teillä kylässä, et passaa, et tarjoa kahvia, ei juttele, et vältä kahdenkeskisiä eleitä miehesi kanssa, et pukeudu nätimmin. Istut vaan mökkiverkkareissa riippumatonnurkassa lukemassa, nyökkäät lyhyesti sisään tulevalle anopille - ja jatkat lukemista. Katselet telkkaria jalat pöydällä. Keität kahvia mutta kaadat vain itsellesi ja anoppi ja muut preheenjäsenet ottakoon itse niin kuin kotona kuuluukin. Kun alkaa kuherruttaa miehen kanssa, kaulailette kaikessa rauhassa.
ANoppisi saattaa kokea tämän kiusalliseksi ja huomata, että haluaakin pysyä poissa, mutta jos niin ei käy, hän ei silti kumminkaan enää pysty viemään sinulta sitä, mitä sinä lomaltasi haluat. Paras tilannehan on se, missä kaikki saavat haluamansa...
[/quote]
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän tilanteesi, minun entinen anoppini on juuri tuollainen. Suosikkijärjestelmät ja juoruilu, puuttuminen toisten asioihin. Erotilanteesta (kun mieheni halusi erota) teinkin selväksi, etten halua olla koko suvun kanssa tekemisissä. Ihan kieroutunutta porukkaa, olipa jotakin hyötyä erostakin.
En tiedä, mitä sinun tilanteessasi voi tehdä. Ensi kesänä mökki vuokralle ja ulkomaille lomalle?
Tosiaan, se shokkihoitojuttu oli tarkoitettu edelliselle kommentoijalle.
Tämä voisi ehkä toimia niin, että aina etukäteen miettisi, mitä milloinkin tekee etukäteen. Anopilla on vähän sellainen tyyli, että tulee meidän aamiaispöytään istumaan ja kertoo, mitä tänään tehdään. Sanoo vielä asiat niin, että kertoo vaikka suoraan lapselle että "mummi vie sinut aamiaisen jälkeen uimaan" kysymättä ollenkaan meiltä vanhemmilta, sopiiko se. Yleensä en ole aamuisin vielä niin skarppi, että jaksaisin alkaa vääntämään kättä, eli pitäisi kai olla joku selkeä päivähjelma jo valmiiksi, että anoppi luopuisi omastaan. Miehellä on yleensä mökillä ihan omat projektinsa, eikä välitä anopin suunnitelmista, mutta minun on tosi vaikea sanoa vastaan, jos en ole oikein erityisesti tekemässä jotain.
ap
[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 12:04"]
MInä en tarkoittanutkaan mitään shokkihoitoa, vaan yksinkertaisesti sitä, että sinä teet mitä huvittaa anopin läsnäolosta huolimatta. Silloin hän ei saa teihin (sinuun) mitään valtaa, eikä pysty pilaamaan sinun lomaasi ja aikaasi - vaikka jatkaisikin omaa toimintaansa. Sinä voit tehdä ja jättää tekemättä mitä huvittaa.
[/quote]
Otan ap osaa, olet kyllä pääsemättömissä tilanteesta kunnes anoppi esim. sairastuu niin pahasti ettei voi olla mökillä, tai kunnes hän kuolee. itse kuolisin tuohon stressiin, tulisin ihan kahjoksi, jättäisin mieluummin vaikka loman pitämättä. Jos mökki on miehelle tosi tärkeä, onnistuisiko jos sinä lähtisit vaikka ystäväsi kanssa viikoksi lolmamatkalle? Saisit vähän oikeaakin lomaa ja pääsisit irti mökiltä. Yhdellä ystävälläni on aika samantyylinen tilanne, on ihan nalkissa appivanhempiensa kanssa koko kesän koska he olettavat, että mökiltä käydään kesällä myös töissä ja mies - vanhempiensa ainoa lapsi - tekee just niin kuin mamma määrää.
Tuttua! Tosin meillä se on appiukko, joka tunkee kylään 3-4 kertaa viikossa pyytämättä, ilmoittamatta ja soittamatta ovikelloa (jos ovi sattuu olemaan auki). Minä olen tilanteesta ahdistunut, koska koen, ettei minulla ole lainkaan kotirauhaa, koska appiukko voi tulla koska vain. Viikonloput menevät pelätessä, koska miehen vanhemmat ilmestyvät kylään.
Vihjailu ei auta, eikä miehellä ole munaa sanoa vanhemmilleen suoraan. Joten I feel your pain!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttua! Tosin meillä se on appiukko, joka tunkee kylään 3-4 kertaa viikossa pyytämättä, ilmoittamatta ja soittamatta ovikelloa (jos ovi sattuu olemaan auki). Minä olen tilanteesta ahdistunut, koska koen, ettei minulla ole lainkaan kotirauhaa, koska appiukko voi tulla koska vain. Viikonloput menevät pelätessä, koska miehen vanhemmat ilmestyvät kylään.
Vihjailu ei auta, eikä miehellä ole munaa sanoa vanhemmilleen suoraan. Joten I feel your pain!
Oivoi ollaan ap samassa veneessä. En usko, että meidän anopeille mitään voi, mutta miehen kanssa täytyy käydä vakava keskustelu. Meilläkin tähän on mennyt monta vuotta, mutta nykyään mies ymmärtää, että meidän mökkeily ei ole mitään lomaa minulle. Ruuat, tiskit, siivous, lapset, pihatyöt, saunanlämmitys jne. ja bonuksena hankala ihminen, jonka kanssa pitää neuvotella ja miettiä, että mitkä taistelut on pakko käydä. Jatkuvasti tulee eteen asioita, joissa on erimieltä, mutta joutuu miettimään kannattaisiko nyt sanoa ei vai säästää voimat seuraavaan hetkeen.
Mies rakastaa mökkiä ja kesäisin hänellä on monta projektia päällä, joihin kuluu 4-10 tuntia päivässä. Mökki on henkireikä, jota en halua mieheltä viedä, mutta joka lomalla minunkin täytyy saada rentoutua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi ei, kyllä meinasi tulla itku kun tämän luin, niin tutulta kuulostaa :( Kyllä meilläkin taitaa olla keskustelun paikka. Mies tavallaan tietää, ettei se mökkeily minulle mitään rentoutumista ole, mutta en usko että ihan kokonaan kuitenkaan ymmärtää. Ja kyllä, meilläkin miehellä on koko ajan joku oma projekti menossa, joten anoppi on enimmäkseen minun kimpussani. Täytyy varmaan yrittää sopia, että edes osa lomasta vietettäisiin jossain paikassa, jossa minäkin pystyn rentoutumaan ja lomailemaan. Tai sitten kutsua vieraita, niin anoppi ehkä tajuaa pysyä poissa, tosin ei kyllä mitenkään välttämättä...
ap
[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 13:51"]
Oivoi ollaan ap samassa veneessä. En usko, että meidän anopeille mitään voi, mutta miehen kanssa täytyy käydä vakava keskustelu. Meilläkin tähän on mennyt monta vuotta, mutta nykyään mies ymmärtää, että meidän mökkeily ei ole mitään lomaa minulle. Ruuat, tiskit, siivous, lapset, pihatyöt, saunanlämmitys jne. ja bonuksena hankala ihminen, jonka kanssa pitää neuvotella ja miettiä, että mitkä taistelut on pakko käydä. Jatkuvasti tulee eteen asioita, joissa on erimieltä, mutta joutuu miettimään kannattaisiko nyt sanoa ei vai säästää voimat seuraavaan hetkeen.
Mies rakastaa mökkiä ja kesäisin hänellä on monta projektia päällä, joihin kuluu 4-10 tuntia päivässä. Mökki on henkireikä, jota en halua mieheltä viedä, mutta joka lomalla minunkin täytyy saada rentoutua.
[/quote]
Niin ja kiitos kaikille vastauksista! Tylsää, mutta tavallaan ihan lohduttavaa huomata, etten ole ainoa, jolla anopin kanssa on hankalaa. Toivottavasti osaisin sitten itse aikanaan olla vähän vähemmän rasittava anoppi :)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otan osaa. Mulla myös huono suhde anoppiin. Hän haukkuu minkä kerkeää ja sitten ihmettelee, miten voin olla niin herklänahkainen, jos hän vähän ehdottaa meille avioeroa tai viittaa, että lapsia ei ole oikein kasvatettu. Itse hän kokee olevansa vain suorapuheinen ja rehellinen ja miehestä on tullut kuuro äitinsä piikeille... Emme onneksi näe kuin pari kertaa vuodessa, mutta siinäkin on pari kertaa liikaa. En myös jaksa hänen negatiivista moittivaa kommentointitapaa joka asiaan. Buuuuh!
Kuulostaa aivan minun äidiltäni.
Rajoja hänelle pitää asettaa ihan säännöllisin väliajoin. Tarpeeksi tiukkana (ilkeänä) kun jaksa olla niin vähän aikaa käyttäytyy rauhallisesti, mutta pikkuhiljaa alkaa sitten hivuttautumaan toisen tontille.
Nyt meillä on taas menossa erittäin rauhallinen aika. Äitini mököttää marttyyrina 'kun ei saa auttaa', ja me saadaan olla rauhassa. Seuraava askel on sitten asiallinen kommunikaatio, jota kestää yleensä parista viikosta pariin kuukauteen. Sen jälkeen alkaa taas sekaantuminen, kontrolloiminen ja manipuloiminen. Rasittava ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritä Ap edes vähän lohduttautua sillä, että tuo tilanne on vain mökillä. Joillakin on tuollaista kotona....
[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 11:37"]
Mökin vara-avain ei ole varsinaisesti anopilla vaan jossain kukkaruukun alla, mutta anoppi tietää paikan ja lainailee avainta aina kun huvittaa. Täytynee siirtää se johonkin muualle ja jättää kertomatta anopille... Pihaa ei valitettavasti pysty jakamaan aidalla, ja lisäksi venelaiturimme ja saunamme ovat anopin kanssa yhteiset ja kulku niille muuttuisi turhan hankalaksi. Mökkimme on yhdestä kulmasta anopin tontilla ja muuten omalla, maasto on sellaista, että muuten rakentaminen olisi ollut todella hankalaa. Anoppi aikoo jättää omankin mökkinsä perinnöksi miehelleni, sen takia pihapiiri on rakennettu niinkuin on. Jos olisin osannut arvata nykyisen tilanteen, en olisi ikimaailmassa suostunut tähän järjestelyyn, mutta nyt ei enää voi mitään.
Minulle sopisi hyvin lomien viettäminen ulkomailla, mutta miehelle mökki on henki ja elämä ja haluaa ehdottomasti viettää lomat siellä. Eikä meillä toisaalta tällä hetkellä ole kauheasti varaa matkustella, kun olen hoitovapaalla.
Harmittaa, koska olen jo niin kypsähtänyt tilanteeseen, etten haluaisi koko anoppia muutenkaan nähdä, enkä edes antaa lasten olla hänen kanssaan. Tosi lapsellista, tiedän, mutta jotenkin kai pelkään, että anoppi siirtää tökerön käytöksensä lapsiinkin. Tai alkaa syrjiä ja kiusata toista, kuten miehen veljen perheessä :/
ap
[/quote]
Jos anopillasi on muistakin lapsia, niin tuo teidän mökkitonttijärjestely on todella typerä perinnönjättämisnäkökulmasta. Nimittäin onko anoppisi sitten niin varakas, että pystyy vastaavasti antamaan muuta omaisuutta tai pystyttekö te maksamaan toiset kuolinpesäosakkaat ulos perinnöstä? Heiltä ei voi viedä testamentillakaan heidän lakiosaansa, joka on puolet siitä, mitä heille normaalisti kuuluisi. Puhumattakaan siitä riidasta, mikä siitä testamentista syntynee.
Ehdottaisin ihan ehdottomasti, että ostatte anopilta sen hänen puolen palasen ja teette hallinnanjakosopimuksen tonttien kesken. Myöskin oma sauna, vaikka edes tynnyrisellainen, olisi viisautta. Hallinnanjakosopimus mahdollistaa myös mökin myymisen.
Anoppisi on kyllä jonkinlainen narsisti. Vain narsisti nauttii pikkulapsen itkusta ja sanoo pikkulapselle noin ilkeästi pyytämättä anteeksi. En tosiaan päästäisi lasteni lähellekään. Minun mielestäni asia pitäisi ottaa ihan suvun kesken puheeksi ja istuttaa anoppi yhteiseen pöytään asiasta puhumaan.
Todella harmi, että erehdyitte sukulaisen kanssa samalle tontille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun vanhemmat olivat tuollaisia. Mun veljelle tais tulla osaksi heidän takiaan ero, koska mun vanhemmat saattoivat vaikka kahdeksalta aamulla saapastella omilla avaimilla sisään ja painua suoraan makkariin, että nyt mennään tekemään polttopuita tai jotain muuta. Meillä tekivät sitä samaa, mutta välimatka oli pidempi. Silti saattoivat meidän poissaollessa tulla sisään, pestä mun pyykkejä, siivota ja kutsua sukulaisia meille. Sitten mä nousin barrikadeille ja aloin tosi ilkeästi pistämään vastaan, haastamaan riitaa ja todellakin töksäyttelin mielipiteitäni asioista. Kesti siinä pitkään, mutta pikkuhiljaa mun vanhemmat ymmärsivät, että mun koti ei ole myös heidän koti ja mä päätän siellä säännöistä ja kuka tulee milloinkin kylään.
Sinuna mä piilottaisin sen mökin avaimen todella kauas ja laittaisin miehen tajuamaan, että te ette ole kumpikaan kesällä mökillä, jos miehesi ei saa sanottua mitään äidilleen. Aivan naurettavaa, kun miehesi kieltäytyy sotkeutumasta teidän "riitaan". Eihän mitään riitaa olisi, jos anoppisi osaisi käyttäytyä. Mä luulen, että anopin mielestä vain sä olet hankala ja miehesi mielestä "äitin apu ja läsnäolo" on maailman parasta ja hän jatkaa käyttäytymistään niin kauan kunnes sä saat miehesi tuen.
No ei sille naiselle voi sanoa että mitä sää lasta alat itkettämään? Ja arvostelevaan sävyyn!
Mun tuli ihan paha mieli lapsen puolesta. Kyllä olette munattomia.
Ei se anoppi mitään asperger- leimaa tartte vaan avaimen pois jos sillä on tapana käyttää vara-avainta noin.
Minusta teidän pitäisi ottaa osaltanne sallivampaakin asennetta. Ei kai siinä ole mitään pahaa jos se tulee pyykkejään pesemään kun kukaan ei ole paikalla? Veikkaan että se olisi ihan ok tulla pesemään jos ihmiset on kotona niin miksi hänen pitää odottaa mutta jos opettaisitte sen vaikka soittamaan ja varmistamaan asian?
Jos ärsyttää niin hommatkaa valvontalaitteet ja koneet alkaa ulvomaan jos ei näpyttele tunnuslukua. Anopille sitä koodia ei sitten saa kertoa.
Tai avaimet vaihtoon ja sille ei sitä vara-avainta anneta.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 14:50"]
Jos anopillasi on muistakin lapsia, niin tuo teidän mökkitonttijärjestely on todella typerä perinnönjättämisnäkökulmasta. Nimittäin onko anoppisi sitten niin varakas, että pystyy vastaavasti antamaan muuta omaisuutta tai pystyttekö te maksamaan toiset kuolinpesäosakkaat ulos perinnöstä? Heiltä ei voi viedä testamentillakaan heidän lakiosaansa, joka on puolet siitä, mitä heille normaalisti kuuluisi. Puhumattakaan siitä riidasta, mikä siitä testamentista syntynee.
Ehdottaisin ihan ehdottomasti, että ostatte anopilta sen hänen puolen palasen ja teette hallinnanjakosopimuksen tonttien kesken. Myöskin oma sauna, vaikka edes tynnyrisellainen, olisi viisautta. Hallinnanjakosopimus mahdollistaa myös mökin myymisen.
Anoppisi on kyllä jonkinlainen narsisti. Vain narsisti nauttii pikkulapsen itkusta ja sanoo pikkulapselle noin ilkeästi pyytämättä anteeksi. En tosiaan päästäisi lasteni lähellekään. Minun mielestäni asia pitäisi ottaa ihan suvun kesken puheeksi ja istuttaa anoppi yhteiseen pöytään asiasta puhumaan.
Todella harmi, että erehdyitte sukulaisen kanssa samalle tontille!
[/quote]
Anopilla on toinen poika, jolle on jättämässä toisen, suunnilleen samanarvoisen kesämökin, eli tässä suhteessa tuskin mitään riitoja on tulossa. Toivottavasti. Anopin tontti on jo ennestään jaettu hänen siskonsa kanssa, enkä usko, että anoppi muutenkaan suostuisi myymään omaa osuuttaan tässä vaiheessa. Olen ollut aika nuori naimisiin mennessämme, enkä tietenkään osannut kuvitella, millaisia hankaluuksia tällaisesta järjestelystä voi tulla, muuten en olisi ikimaailmassa suostunut mihinkään vastaavaan. No, tyhmyydestä sakotetaan, pakko vain yrittää luovia tilanteessa mahdollisimman hyvin...
Tuo anopin asenne on minusta jollakin tavalla todella hermostuttava, eikä kyllä tunnu ihan normaalilta. Toisaalta sitten taas ajattelen olevani huono äiti, jos lapset eivät yhtään saisi olla tekemisissä mummin kanssa. Tähän asti olen yrittänyt pitää kanssakäymisen mahdollisimman vähäisenä kuitenkin niin, ettei se vaikuta loukkaavalta. Saa nähdä miten tulevaisuudessa onnistuu. Ainakaan samaan tilanteeseen kuin miehen veljen perheessä en missään tapauksessa halua joutua. Anoppi siis viettää siellä enemmän aikaa suosikkilapsenlapsen kanssa kuin vanhemmat, ja puhuu ihan avoimesti siitä, miten lapsi pitää hänestä enemmän kuin omasta äidistään. Siitä miniästä siis, joka tekee kaiken väärin. Poikansakin on kuulemma ihan kelvoton isä, ja perheen toinen lapsi ärsyttävä hemmoteltu kakara... Hohhoijaa, ihan tavallisia mukavia ihmisiä ovat, enkä ymmärrä miten anoppi haukkuu omaa poikaansakin niin törkeästi. Itse inhoan kaikenlaista juoruilua, joten tämäkin puoli anopista saa niskakarvani nousemaan pystyyn, vaikka kuinka yritän hänestä pitää.
ap
[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 15:03"]
No ei sille naiselle voi sanoa että mitä sää lasta alat itkettämään? Ja arvostelevaan sävyyn!
Mun tuli ihan paha mieli lapsen puolesta. Kyllä olette munattomia.
[/quote]
No olet ihan oikeassa :( Minä en useinkaan uskalla sanoa mitään, mistä saattaa tulla riita jonkun muun kuin ihan läheisimpien ihmisten kanssa. Ja anoppia taidan jollain tavalla pelätä, kun hän osaa olla todella ilkeä niille, joista ei pidä.
ap
miten olisi lukko mökin oveen? Siis sellainen haka tms. jonka voi laittaa sisäpuolelta kiinni silloin kun haluaa olla rauhassa.
Ja sarjoitatte lukon uudestaan ettekä anna vara-avainta anopille.
Ehkä noista olisi hiukan apua :)
Alue: Aihe vapaa
ai miten ihanaa vertaistukea... en ehdi nyt omia vastaavia kokemuksia kirjoittamaan. Totean vain, ap, ettet ole ainoa ! Jos se sua yhtään lohduttaa....
Itsestäni tuntuu välillä että olen Maailman Huonoin Miniä, kun en siedä enää aivan kaikkea. Esimerkkinä vaikka se, että jos huomautan, että lapsenlapsia pitää kohdella mahd. tasapuolisesti. Kauheaa, miten huono olenkaan, kun syyllistän!
Mutta, pitäkää ketjua yllä, jos ehtisin joku kerta kirjoittamaan! Tsemppiä !