1-vuotiaan TODELLA vaikea nukahtaminen...
Siis me ollaan iskän kanssa ihan poikki. Meillä on 1-vuotias tyttä, joka on aina ollut vähän huono nukahtamaan... ja sitten on vielä aikoja, jolloin nukahtaminen tuntuu ihan mahdottomalta.
Kaikista " hauskinta" on se, että tytön hoitaja (hoitaa meillä kotona) sanoo, että neiti nukahtaa aina alle 5 minuutissa, kun hän köllöttelee vieressä. Näin siis 2 kertaa päivässä arkisin.
Mutta mutta... iltaisin me vanhemmat, ihan sama ollaanko molemmat tai vain isä tai äiti, taistellaan 30min.-1h eikä meinata saada tyttöä nukkumaan millään. Maataan siis vierekkäin meidän sängyllä, josta kyllä nostetaan omaan sänkyyn kunhan on kunnolla nukahtanut. Omaan sänkyyn ei kerta kaikkiaan suostu rauhoittumaan vaan aloittaa itkun heti, kun sinne laitetaan. Meidän sängyllä nousee istumaan ja konttailee, vaikka olisi kuinka väsynyt. Ei vain suostu nukahtamaan.
Päiväunet on vielä mahdottomammat. Nytkin viikonloppuna mies taisteli 45min. ja neiti nukkui sitten 30min... oli ihan voittaja-olo.... Muita unia ei sitten koko päivänä ottanutkaan ja voitte arvata millaista oli alkuilta kun neiti on aivan rättiväsynyt... ja silti yöunille meno oli hankalaa...
Ollaan kuunneltu unimusiikkia, luettu kirjaa, mikään ei muuta nukkumaan menon showta.
Mikä avuksi? Alkaa illalla aina ressi tulemaan, kun tietää, että kohta koittaa nukkumaan menon aika. Miehelläni ei kerta kaikkiaan kestä hermo nukuttamista, joten yleensä se on siis minun joka iltainen riemuni... Minä kuitenkin pysyn rauhallisena.
Niin, ja nukkumaan mennään aina 19.30-20.30 välisenä aikana, jota ennen on iltapuuro ja pesut. Iltarytmi ja -toimet ovat säännölliset.
Tukea ja vinkkejä todella kaivattaisiin...
Kommentit (2)
oli myös esikoisen kanssa tuota nukutus rumbaa iltasin. Meillä saatto mennä kevyesti tuo 2 tuntia että nukahti, istuin tai makasin aina sängynyn vieressä, silittelin tai olin itse nukkuvinani, mutta heti kun lähdin huoneesta(luulin tytön nukahtaneen) alkoi huuto. Kuitenki sitte kun nukahti niin nukkui sitte yöt kellon ympäri ja kunnon päikkärit päivällä. Liian väsyttäväksi se kuitenki kävi tuo ainainen nukuttaminen ja n. 7kk ikäsenä päätin että nyt riittää. Joltain lastenpsykologilta oli tullu neuvo että omaan sänkyyn vaan ja käy sitte kattoon noin viiden minuutin välein kunnes nukahtaa. Meillä meni pari iltaa huutaessa, mutta vain n. tunnin jakso neiti karjua molempina iltoina ja sen jälkeen ei oo tarvinnu nukutella. Tosi karmeeltahan se tuntu toista huudattaa ja kellosta vahtasin sekunnilleen sen 5 minsaa ennenku kävin taas uudelleen peittelemässä, mutta parempi näin. Kuopuksen kanssa tehtiin heti alusta asti näin ettei alettu nukutella ja aina menevät molemmat(5v. ja 3v.)kiltisti nukkumaan ilman mutinoita. Tämä toimi ainakin meillä ja nopeasti, mutta voi tuo unikoulu ottaa toisilla vähän pidempääkin, mutta periksi ei kannata antaa!! Loppujen lopuksi varmasti parempi molemmille osapuolille=)
Kuulostaa siltä, että tyttärellenne on muodostunut tapa illalla nukahtamiseen, koska hoitajan kanssa nukahtaa helposti. Hän todennäköisesti " olettaa" , että isän ja äidin kanssa kuuluu tehdä näin.
Nyt vaan pitämään unikoulun tapaista. Pidimme vastaavanlaisen 1-vuotiaalle pojallemme, hänen ollessa 10kuukautta. Eli lapsi iltarutiinien jälkeen omaan sänkyyn (unipussi voi olla hyväksi) sanotaan lapselle, että nyt nukutaan ja lähdetään pois. Lapsen huutaessa käydään välillä rauhottelemassa (kääntämässä selälleen ym.) ja lähdetään pois, niin kauan, kunnes lapsi nukahtaa. Tuntuu vanhemmista kauhealta, mutta meillä ei mennyt kun kolme päivää, kunnes poika oppi nukahtamaan itse omaan sänkyynsä.
Nykyään saattaa muutaman minuutin jutella itsekseen ennenkuin nukahtaa. Kannattaa kokeilla, niin pääsette helpommalla. Tsemppiä!