Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kauppareissut 2-vuotiaan kanssa...huoh...

09.07.2006 |

Miten teillä muilla onnistuu kauppareissut 2-vuotiaan kanssa? Meillä taapero karkaa ihan mihin vain, ottaa tavaroita hyllystä eikä lainkaan tule sinne minne pitäisi. Miten sitten tehdä ostoksia??? Ennen suostui olemaan ostoskärryissä, mutta ei enää. Pitää päästä lattialle juoksemaan. Autokärryt ja omat pikkukärrytkin on kokeiltu - tuloksetta. Täytynee mennä yksin ruokakauppaan.

Kommentit (18)

Vierailija
1/18 |
09.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Viimeksi tänään... En edes enää lähde tytön kanssa kauppaan kahdestaan, kun se on varsinainen show joka kerta nykyään. Jos ei pääse pois kärryistä, niin sitten nousee seisomaan, eikä varmasti suostu enää istumaan. Tänään oli mummi mukana kaupassa. Oltiin rattailla liikkeellä ja heti kun silmä vältti, niin neiti karkasi rattaista ja mummi meni perässä. Itse keräsin äkkiä ostokset (puolet tietenkin unohtui) ja pika pikaa kaupasta ulos. HUH HUH!!! Johan oli taas reissu. Kai se on vaan uskottava, että järkevintä olisi, jos vain toinen (iskä tai äiti) kävisi kaupassa yksin... Kai tämäkin jossainvaiheessa ohi menee :-)

Vierailija
2/18 |
10.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

oikein välillä hävettää kun tyttö riehuu ja kiljuu todella kovaa!Joskus on auttanut joku rinkeli tai vastaava jonka jo autosta olen ottanu mukaan...meillä toimii se että suu kun on täynnä nii mielikin on tyyni....toistaiseksi!:-)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/18 |
10.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

... kuulla, et muillakin on vastaavia ongelmia.

Meillä kans tyttö kiipeää seisomaan ostoskärryissä ja sekös vasta hurjan näköistä onkin. Autokärryistä hän lähtee juoksentelemaan ja siinä vaiheessa hermostun minä ja puolet ostoksista unohtuu kauppaan. On se vaan niin luksusta päästä yksin kerran viikossa prismaan, heh. Toivottavasti jokus tämäkin helpottaa...

Vierailija
4/18 |
10.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei tarvinnu monesti muksua kytkeä kärryihin tai rattaisiin valjailla, kun oppi, et on kivempi kulkea nätisti mukana. Avuksi oli myös pienten hommien antaminen, kuten ota sä toi hernekeittopurkki, äiti ottaa tän tai etsippäs mistä löytyy banaaneja. Etenkin kaksosten kanssa oli alkuun rankkaa käydä kaupoissa kun piti vielä lykkiä vauvaa mukana (tuplat 2,5v silloin), mutta kun kuljetin niitä valjaita mukana niin homma alkoi sujua ja monet kanssaihmiset päivittelivät, kuinka eivät olleet ite keksineet samaa. Oli tietty sit niitäkin joista oli kamalaa valjastaa lapset mukaan, mut en ois voinu esim sektion jälkeen käydä muuten ikinä missään kun en nostella voinut saati juosta tikit vatsassa =/

Vierailija
5/18 |
10.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

...katselin aikanaan kateellisena, kun muiden muksut istui nätisti kärryissä ja meidän tyttö vilisti tukka putkella pitkin kaupan käytäviä. Meillä auttoi myös, kun otin tytön mukaan valitsemaan ostoksia ja hän sai kantaa ne kärryyn. Laitoin hänet koko ajan tekemään jotain, ettei hän ehtinyt juosta. Tutussa kaupassa, jossa tiesi missä kaikki tavarat on, ruokaostokset sujuivat noin yleensä. vieraaseen kaupppaan, puhumattakaan vaatekaupasta ym. meillä ei ollut asiaa.

Vierailija
6/18 |
10.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aika usein juuri tuota juoksentelua ja tavaroiden nappaamista. Pikkukärryistä tykkää, mutta jossain vaiheessa tulee aina kiukku. Autokärryissä viihtyy pienen hetken...



Joskus saa lahjottua esim. karjalanpiirakalla tai rusinoilla rauhalliseksi hetkeksi :-)

Mutta aika tuskaa olisi, jos pitäisi tehdä isot ostokset kahdestaan taaperon kanssa...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/18 |
10.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onpas lohduttavaa kuulla et muidenkin muksut samanlaisia, etten oloe möhliny kasvatus-hommissa. Huuto alkaa kun yritän saada tytön istumaan kärryihin, yksin aika vaikeeta onnistua kun tyttö rimpuilee ja mulla pituutta 155cm, mutta kun onnistun, niin ostokset sujuu. Autokärryistä karkaa 5 minuutin kuluessa. Pikkukärryä työntää innossaan, mutta niihin sitten lappaa kaikenlaista, mut siihen meilläkin on auttanu et annan tehtäviä tai jotain. Mutta tarkkana saan olla kun tyttö tönii toisia ihmisiä niillä kärryilla. Ja tyttö on aivan älyttömän tempperamenttinen pakkaus! Meillä vielä isi reissuhommissa, niin pakko käydä tytön kanssa kaupassa.

Vierailija
8/18 |
10.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meidän työt on ollut tämän suhteen huomattavasti helpompia, pojalle tämä on paljon vaikeampi laji! Kauppareissut on hyllä täyttä tuskaa ja niinpä muutama viikko sitten kyllästyin. Enää en päästä poikaa lattialle kun hyväkäytöksisenä. Lasken lattialle ja sanon että jos juokset, joudut kärryyn. Varotan ensin, älä juokse, jos juoksee joutuu takaisin kärryyn/rattaisiin. Rattaissa kiinni valjailla, ostoskärryissä työnnän sitkeästi takaisin istumaan. Olen nyt muutaman viikon ollut todella määrätietoinen asian kanssa. Nyt poika osaa kävellä eikä koske tavaroihin, tosin vain hetken kerrallaan. Tuon ikäinen ei jaksa kauaa keskittyä eli jossakin vaiheessa unohtaa ja joutuu taas " kyytiin" . Toimii, kunhan on itse määrätietoinen ja jaksaa ajoittain " kasvattaa" eli olla tiukkana ja kuunnella huutoa(sekä kestää paheksuvat katseet kun lapsi huutaa...)!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/18 |
10.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuotahan se meillakin oli :-(, mutta onneksi on ohimeneva vaihe. Yritin pitaa selkeat saannot eli kuljetaan natisti vieressa tai sitten heti ylos karryihin (ja valjailla kiinni). Pikkukarryt eivat toimineet ollenkaan, vaan meno olisi ollut entista hurjempaa ja taapero tyonsi niita hyllyja ja muita asiakkaista pain. Yritin antaa pienia tehtavia ja tsemppaminen alkoi jo kotona. Muksu sai tehda oman kauppalistan eli piirtaa banaaneja, maitoa, leipaa jne.



Ehka parhaana vinkkina voisin sanoa, etta jos on mahdollisuus menna esim leikkipuistooon ennen kauppassa kayntia juoksemaan ylimaarainen energia pois niin se toimi meilla. Auttoi huomatttavasti enemman kuin lahjonta tyyliin " jos olet kiltti niin mennen leikipuistoon" .

Vierailija
10/18 |
13.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ekana aina leikkipuistoon tms. Ja sitten vasta väsyneempänä kauppaan.

Lahjon lupaamalla ostaa jotain, ja tiukka kuri, että ei juosta, eikä ajeta kärryillä mitään päin... muuten joutuu pikkukärrit pois heti, ja lapsi rattaiden kyytiin tai kannetaan. Usein toimii tilanteen rauhoittamiseksi myös, kun otan mukaan valitsemaan ja etsimään joka ikisen ostoksen.

Ja joskus sitten vaan ollaan omissa rattaissa sidottuna, ja joskus niissä ostoskärreissä... vaatekaupassa olemisesta ei tule mitään, ellei mennä päiväuniaikaan, jolloin tykkää levätä siellä kärreissä... ;)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/18 |
13.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä poika 2.2v ja mä jo aattelin että ollaanko me ainoita!!Meillä poika kyllä suostuu istuun kärryissä,mutta jos näkee toisen lapsen työnnettävässä autossa,huutaa:" TÄNNE TOI AUTO!!" Karkkihyllyllä äiti ei voi käydä enää,jos pojan kanssa kaksin kaupassa =) Vapaaksi ei päästetä kaupoissa,etenkään isoissa.Kerran erehdyin ja kun selkäni käänsin,niin mokoma oli suu täynnä irtokarkkeja!!Ei auta uhkaili eikä kiristys.Onneksi poika ei ainakaan vielä ole saanut sen suurempia uhma/huutokohtauksia kaupoissa.

Vierailija
12/18 |
13.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eilen viimeksi kyllä sanoi ettei istu, mutta sanoin että asiasta ei edes keskustella. Istuu siellä tai sitten ei mennä ollenkaan. Ja siellä istui ja oli tyytyväinen :) Eihän hän siellä iänkaiken voi istua, että varmasti jonain päivänä noita ongelmia tulee. Mutta lähikaupassa käydessämme pikkuostoksilla on saanut työnnellä pikkukärryjä, niin hyvin on vielä ainakin seurannut perässä eikä lähtenyt omille teilleen.. :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/18 |
13.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Istuu kiltisti kärryissä tai sitten kävelee vieressä. Ja jos ottaa omat kärryt niin sekin on onnistunut hienosti. Haluaa kyllä monesti ottaa ylimääräistäkin tavaraa mutta hyvin on laittanu takaisin ku on sanonu ettei me niitä tarvita. Koko ajan meillä on pojalle jotain hommaa että otappa tuolta tuo ja tuo.

Mutta meillä onki yhtä tuskaa se kotiin tulo, parkkipaikalta yhtä tuskaa saada ostokset sekä poika kunnialla kotiin ja matkaa on ehkä noin 200 metriä.

Se on sitten se koetin kivi meillä. Siinä meinaa mennä hermot ihan totaalisesti.

Vierailija
14/18 |
13.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

samaa horroria. Lapsi juoksee useimmiten minne sattuu.Ottaa tavaroita hyllyistä ja kassalla ollessani yleensä ottaa hirveät spurtit, jolloin on pakko kirmaista perään. Toisinaan onnistuu ihan ok. Mutta jos hän on jo väsynyt ja alkaa muutenkin olla levoton niin hulinaksi menee. Marketteja lapsemme luulee ilmeisesti jonkinlaisiksi leikkipaikoiksi kun siellä niitä lelujakin kerran tarjolla on..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/18 |
13.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt kun hän ymmärtää hyvin asioita, olen ottanut tavaksi päättää etukäteen, annanko hänen kävellä vai onko tiukka kuri että hän istuu kärryissä. Jos päätän jälkimmäisen, sanon jo autossa että nyt istut kärryissä TAI et pääse kauppaan ollenkaan ja palaat takaisin autoon. Tästä pidän tiukasti kiinni ja hän sen uskookin ja pysyy kärryissä (vielä ei ole tarvinnut viedä takaisin autoon, mutta senkin toteuttaisin jos tilanne sen vaatisi, eli lähtisimme pois ennenaikojaan.) Kärryissä istumiseen tuo mielenkiintoa kun hänelle antaa tavaroita käteen vaikka leluhyllyltä, jos katsellaan leluja. Antaa ne yleensä nätisti myös pois kun sanoo ettei sitä osteta, se on kallis... (poika oppinut myös sanomaan minulle kun tutkin kaupassa liika kauan vaikka vaatetta että " pane äiti se pois, se on kallis...!" )



Kävelemään päästän hänet yleensä vain silloin kun oma käteni on vapaana, jolloin hänen täytyy pitää yleensä kädestä kiinni. Pienempänä kärryissä istumiseen auttoi vaikka kotoa mukaan otettu näkkileipä.

Vierailija
16/18 |
14.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tai autokärryssä jossa on valjaat... Ollaan ryhdytty kiltisti käyttämään lähikauppaa ja pieniä määriä ostoksia kerrallaan.

Vierailija
17/18 |
14.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

poika istuu rattaissa tai sitten kävellään käsikädessä. Ainoastaan irtokarkkihyllystä pitää pysyä kaukana, heti nappaa karkin jos silmänsä kääntää...



Oikeasti ihan kiva käydä kaupassa näin " helpon" lapsen kanssa *kopkop* :)

Vierailija
18/18 |
14.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

tyttö 2v3kk ei nimittäin ole päässyt omin jaloin vielä kaupoissa liikkumaan. Ei osaa sitten vaatiakaan vaikka näkeekin muiden pienten kävelevän /juoksevan. Tyttö istuu joko autorattaissa ja ehdottomasti niissä auton turvavöissä (sanottu, että kaikissa autoissa pitää aina olla vyöt kiinni...) tai sitten kärryissä. Yritämme pitkittää tuota omin jaloin menoa mahdollisimman pitkään...



Kitinää tulee kyllä näinkin aika ajoin ja silloin auttaa esim vihannes- /hedelmäosastolla punnitustarrojen liimailu pusseihin, ostoslistan luku, jonkin tavaran antaminen käteen - viedään kaupan tädille " piipattavaksi" ja sen saa sitten itse laittaa hihnalle asti. Lisäksi olen sortunut lahjontaa eli jos olet kiltisti, ostetaan jotain kivaa (tikkari, pillimehu, rusinoita).



Mutta tulee varmasti meillekin päivä, jolloin mieluummin valitsen kauppareissut yksin!