Lue keskustelun säännöt.
Karmein / erikoisin / omituisin lääkärissäkäyntisi?
25.06.2020 |
Mikä on ollut erikoisin tai karmein lääkärissäkäyntisi?
Minulla karmein käynti tapahtui terveyskeskuksessa nuoren lääkärinalun toimesta kun hänen piti ottaa Papa-näyte. Ensin lääkäri asensi paikoilleen levitintä ja kävi niin, että häpyhuuleni jäi puristuksiin laitteen väliin. Kiljaisin kivusta eikä toimenpiteestä meinannut tulla tämän jälkeen mitään kun lääkäri oli niin hermostunut mokastaan. Kyseessä oli nuori lääkäri ja hänellä ei varmaankaan ollut kokemusta Papa-näytteen ottamisesta.
Kommentit (26)
Tämä ei ole minulle sattunut juttu, mutta olisi kyllä karmein.
Kaveri asuu toisessa maassa. Kävi siellä eräässä toimenpiteessä yksityisklinikalla, jonka luuli olevan maan arvostetuin. Eipä ollut, vaan internetin luoma illuusio.
Hänen kehoa pahoinpideltiin monin tavoin, eikä hän palautunut siitä. Vieläkään hän ei tiedä oliko asiaan liittyvä r.iskaus fyysinen, vai joillakin välineillä tehty. Kaveri lamaantui tilanteesta täysin, eikä vielä kahden vuoden jälkeen ole saanut koottua itseään ja mentyä poliisille.
Onneksi Suomessa on turvallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä tullaan leimaamaan provoksi, mutta minkä teet. Miesgynekologi tokaisi (kehaisi?) tutkimuksen jälkeen, että minulla on poikkeuksellisen tiukka vagina. Joo, ei siinä mitään, se olisi vielä mennyt, mutta se tapa. Kesken koneelle kirjoittamisen hymynkare alkoi nostaa suupieliä ja totesi sen sitten puoliääneen siinä hymyillen ja vilkaisi pikaisesti minua silmiin ennen kuin jatkoi töitään. Muutenkin mietin, oliko "tiukka" oikea lääketieteellinen termi tuossa yhteydessä. Olisikohan siitä pitänyt tehdä valitus? Minä vain äänestin jaloillani, sinne en palaa.
Ei Suomessakaan turvallista. Se ei tarkoita sitä että et itse kokenut mutta joku on voinut kokea.
Montaa asiaa on sanottu täysin normaaleiksi jotka ei todellakaan normaaleja ja siksi mitään ei tutkita.
Se kun sanoo vastaanotolla että on kokenut ahdistelua ja on lähdetty puistonpenkiltä seuraamaan ym. Ja siihen sitten osoittaa sormella ja sanoo sinä olet vainoharhainen ja sitten myös sanoo vieläkö sä kuvittelet että ne miehet niin pidetään rikoksia kokenutta sairaana ja todellisuudessa ihan muut ja tuo myös erittäin epäpätevä ja myös oikeutetaan miesten huono käytös ja väkivalta eikä siihen yhtään puututa.
Mulle sanoi gyne kerran että mulla on oikein nätti.. En muista mitä sanaa käytti, nätti pimppa vai nätti vagina vai mikä.. mutta NÄTTI. Jotenkin pidin kyllä ihan turhana ja ylimääräisenä sitä kommenttia, eihän se ole edes lääketieteellinen fakta vaan hänen subjektiivinen mielipide. Mä en sanonut yhtään mitään, mutta oon miettinyt sitä monta kertaa että wtf.
Jos mä menisin näyttämään jotain peräpukamaa niim en mä haluaisi kuulla että "sulla on oikein nätti peppu".
Sydäntutkimus, jonka nimeä en nyt saa päähäni, kun maataan melkein alasti selällään ja ympäri kehoa tulee sellaisia tarroja ja niihin johtoja kiinni. EKG? Mieslääkärin silmät nauliutuivat heti rintoihini kun tulin sisään eivätkä ne pahemmin niistä sitten enää irronneet. Asetteli hyvin tarkkaan ne tarrat rinnan alueelle, muualle lätkäisi häthätää. Pyyhki myös jollain kylmällä geelillä rintoja sen jälkeen kun otti ne tarrat irti (muualta ei pyyhkinyt). Kun olin siinä pukuhuoneessa pukeutumassa, avasi oven ja katsoi syvälle silmiin ja sanoi "Kiitos teille, hyvää päiväjatkoa" :S Olin 18...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä tullaan leimaamaan provoksi, mutta minkä teet. Miesgynekologi tokaisi (kehaisi?) tutkimuksen jälkeen, että minulla on poikkeuksellisen tiukka vagina. Joo, ei siinä mitään, se olisi vielä mennyt, mutta se tapa. Kesken koneelle kirjoittamisen hymynkare alkoi nostaa suupieliä ja totesi sen sitten puoliääneen siinä hymyillen ja vilkaisi pikaisesti minua silmiin ennen kuin jatkoi töitään. Muutenkin mietin, oliko "tiukka" oikea lääketieteellinen termi tuossa yhteydessä. Olisikohan siitä pitänyt tehdä valitus? Minä vain äänestin jaloillani, sinne en palaa.
Oletko sinkku?
M37
Omituisin oli ajokorttitarkastus 17-vuotiaana. Mieslääkäri käski ottaa paidan pois keuhkojen kuuntelun ajaksi. Ei siinä mitään, mutta sen jälkeen tarkistettiin näkö ja piti edelleen olla ilman paitaa, en muista enää saiko sitten pukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terveyskeskuslääkäri sanoi rynkyttävänsä polvea. Halusin pitää kädet rintakehällä toimenpiteen ajan. Pyysi siirtämään ne sivulle... Suljin silmäni, kun se ähellys oli niin outoa...
Tälle alalle pitäs olla nollatoleranssi perversseille. Pitäisi olla anonyymi käräytyslinja, johon saisi käyntikoodilla ilmoittaa lääkärin. Käyntikoodit pitäisivät asiakkaan yksityisyyden salassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksi teemaa selvästi nousee esiin: tissien tuijottelu ja intiimien ruumiinosien kommentointi. Mua ei ole gynetutkimusten yhteydessä kehuttu muusta kuin helposti tutkittavista rinnoista (kehu se lienee sekin...) mutta yksi mieslääkäri kyllä otti asiakseen kuunnella mun keuhkot lähes pelkästään tissien kohdalta. Hämmentävä tilanne, sellainen että jokin kello tikitti että nyt jotain menee eri tavalla kuin yleensä ja miten pitäisi, mutta sen verran epäselvä että ei siihen oikein osannut siinä tilanteessa puuttuakaan.
Karmein oli lääkäri, joka ei ottanut tosissaan vatsavaivojani ja pahoinvointia, joka esti syömisen. Lääkäri piti minua syömishäiriöisenä ja tuimasti vaan käskytti että syödä pitää, enkö tajua että pitää syödä!! En saa laihtua, se on sairasta! Lääkäri vaikutti siltä että oli oikeasti vähän vihainen, tai että se vihaisuus on joku tehokeino, jolla minut voi "säikäyttää kuntoon".
Jouduin menemään takaisin vastaanotolle parin viikon kuluttua kun oireet jatkui ja olo oli aivan kaamea, koska olin pystynyt syömään lähinnä laihaa keittoa pieninä annoksina. Sama lääkäri taas läksytti, että jos en suostu syömään hän määrää minut pakkohoitoon. Sitten alkoi maalailla kauhukuvia että "sut sidotaan siellä sänkyyn, tajuatko! Ja laitetaan letku jonka kautta sut pakotetaan syömään!". En usko että sillä oli mitään valtaa tuollaiseen, taisi olla vaan nerokas "hoitokeino" että käsketään vihaisesti olemaan terve. Menin ihan lukkoon ja itkin vaan siellä vastaanotolla ja olin peloissani. Lähdin sitten pois kun läksytys loppui, ikinä en saanut muuta hoitoa häneltä.
Kiva jos olisi ollut oikeesti syömishäiriö! Pienet traumat varmaan tuollaisesta.
No minulla todettiin sitten myöhemmin muualla refluksi ja pahasti ärtynyt ruokatorvi, minkä takia syöminen oli vaikeaa ja nousi takaisin kurkkuun kun yritti niellä. Ja sitä kun hoiti niin pystyi taas syömään normaalisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omituisin oli kun menin päivystykseen kovan kuumeen ja kurkkukivun vuoksi (angiina) ja mies lääkäri käski mun ottaa housut pois. Tuumasin rauhallisesti että kurkku mulla on kipeä eikä perse. Naama helottaen ukko vilkas kurkkuun ja määräs lääkkeet.
Vierailija kirjoitti:
Karmein oli lääkäri, joka ei ottanut tosissaan vatsavaivojani ja pahoinvointia, joka esti syömisen. Lääkäri piti minua syömishäiriöisenä ja tuimasti vaan käskytti että syödä pitää, enkö tajua että pitää syödä!! En saa laihtua, se on sairasta! Lääkäri vaikutti siltä että oli oikeasti vähän vihainen, tai että se vihaisuus on joku tehokeino, jolla minut voi "säikäyttää kuntoon".
Jouduin menemään takaisin vastaanotolle parin viikon kuluttua kun oireet jatkui ja olo oli aivan kaamea, koska olin pystynyt syömään lähinnä laihaa keittoa pieninä annoksina. Sama lääkäri taas läksytti, että jos en suostu syömään hän määrää minut pakkohoitoon. Sitten alkoi maalailla kauhukuvia että "sut sidotaan siellä sänkyyn, tajuatko! Ja laitetaan letku jonka kautta sut pakotetaan syömään!". En usko että sillä oli mitään valtaa tuollaiseen, taisi olla vaan nerokas "hoitokeino" että käsketään vihaisesti olemaan terve. Menin ihan lukkoon ja itkin vaan siellä vastaanotolla ja olin peloissani. Lähdin sitten pois kun läksytys loppui, ikinä en saanut muuta hoitoa häneltä.
Kiva jos olisi ollut oikeesti syömishäiriö! Pienet traumat varmaan tuollaisesta.
No minulla todettiin sitten myöhemmin muualla refluksi ja pahasti ärtynyt ruokatorvi, minkä takia syöminen oli vaikeaa ja nousi takaisin kurkkuun kun yritti niellä. Ja sitä kun hoiti niin pystyi taas syömään normaalisti.
Mulla on syömishäiriö ja pelottelijat ovat tulleet tutuiksi ja ovat ihan tunnettu ilmiö. Ylipäätään negatiivisilla tunteilla hoitavat ovat ihan normaaleja, kun on jokin diagnoosi johon stereotypian mukaan liitetään sairaudentunnottomuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karmein oli lääkäri, joka ei ottanut tosissaan vatsavaivojani ja pahoinvointia, joka esti syömisen. Lääkäri piti minua syömishäiriöisenä ja tuimasti vaan käskytti että syödä pitää, enkö tajua että pitää syödä!! En saa laihtua, se on sairasta! Lääkäri vaikutti siltä että oli oikeasti vähän vihainen, tai että se vihaisuus on joku tehokeino, jolla minut voi "säikäyttää kuntoon".
Jouduin menemään takaisin vastaanotolle parin viikon kuluttua kun oireet jatkui ja olo oli aivan kaamea, koska olin pystynyt syömään lähinnä laihaa keittoa pieninä annoksina. Sama lääkäri taas läksytti, että jos en suostu syömään hän määrää minut pakkohoitoon. Sitten alkoi maalailla kauhukuvia että "sut sidotaan siellä sänkyyn, tajuatko! Ja laitetaan letku jonka kautta sut pakotetaan syömään!". En usko että sillä oli mitään valtaa tuollaiseen, taisi olla vaan nerokas "hoitokeino" että käsketään vihaisesti olemaan terve. Menin ihan lukkoon ja itkin vaan siellä vastaanotolla ja olin peloissani. Lähdin sitten pois kun läksytys loppui, ikinä en saanut muuta hoitoa häneltä.
Kiva jos olisi ollut oikeesti syömishäiriö! Pienet traumat varmaan tuollaisesta.
No minulla todettiin sitten myöhemmin muualla refluksi ja pahasti ärtynyt ruokatorvi, minkä takia syöminen oli vaikeaa ja nousi takaisin kurkkuun kun yritti niellä. Ja sitä kun hoiti niin pystyi taas syömään normaalisti.Mulla on syömishäiriö ja pelottelijat ovat tulleet tutuiksi ja ovat ihan tunnettu ilmiö. Ylipäätään negatiivisilla tunteilla hoitavat ovat ihan normaaleja, kun on jokin diagnoosi johon stereotypian mukaan liitetään sairaudentunnottomuus.
Järkyttävää. En oo osannut ajatella että toi ois jollekulle ihan "normaali" lääkärikäynti :( En ole tollaseen onneksi joutunut omassa elämässä muuten törmäämään. Mutta aika turvaton tunne tuollaisesta tulee kun koettaa hakea apua huonoon oloon ja lääkäri ei ota mua tosissaan, väittää valehtelijaksi ja uhkailee jollain laitoshoidolla.
Vierailija kirjoitti:
Karmein oli lääkäri, joka ei ottanut tosissaan vatsavaivojani ja pahoinvointia, joka esti syömisen. Lääkäri piti minua syömishäiriöisenä ja tuimasti vaan käskytti että syödä pitää, enkö tajua että pitää syödä!! En saa laihtua, se on sairasta! Lääkäri vaikutti siltä että oli oikeasti vähän vihainen, tai että se vihaisuus on joku tehokeino, jolla minut voi "säikäyttää kuntoon".
Jouduin menemään takaisin vastaanotolle parin viikon kuluttua kun oireet jatkui ja olo oli aivan kaamea, koska olin pystynyt syömään lähinnä laihaa keittoa pieninä annoksina. Sama lääkäri taas läksytti, että jos en suostu syömään hän määrää minut pakkohoitoon. Sitten alkoi maalailla kauhukuvia että "sut sidotaan siellä sänkyyn, tajuatko! Ja laitetaan letku jonka kautta sut pakotetaan syömään!". En usko että sillä oli mitään valtaa tuollaiseen, taisi olla vaan nerokas "hoitokeino" että käsketään vihaisesti olemaan terve. Menin ihan lukkoon ja itkin vaan siellä vastaanotolla ja olin peloissani. Lähdin sitten pois kun läksytys loppui, ikinä en saanut muuta hoitoa häneltä.
Kiva jos olisi ollut oikeesti syömishäiriö! Pienet traumat varmaan tuollaisesta.
No minulla todettiin sitten myöhemmin muualla refluksi ja pahasti ärtynyt ruokatorvi, minkä takia syöminen oli vaikeaa ja nousi takaisin kurkkuun kun yritti niellä. Ja sitä kun hoiti niin pystyi taas syömään normaalisti.
Ei tosiaankaan olisi ollut valtaa ellet ollut alaikäinen, pakkohoitoon voidaan laittaa aikuisena vain psykoottinen ihminen.
- menin valittamaan masentunutta oloa ja unettomuutta - tympiintynyt tk-lääkäri kysyi minkälaisia nappeja haluan. Sanoin etten mielelläni mitään, vaan mieluummin jutella jollekin ja kysyin voisiko melatoniinista olla apua (silloin sai vain reseptillä).
Positiivisen erikoinen:
- omalääkäri ulkomailla "määräsi" mulle hyviä viboja ja enemmän 60-luvun musiikkia :D oli vähän hoitoväsymystä ykköstyypin diabeteksen kanssa, tuosta pienestä masennuskaudesta oli jo vuosia aikaa
Mulla on erikoissairaanhoidossa todettu sairaus jonka jatkoseuranta piti järjestää sitten terveysasemalla. Menin lääkärikäynnille sinne ja lääkäri ei tiennyt sairaudesta yhtään mitään, vaikka kyllä esitti tietävänsä. Kaikki hänen "faktansa" ihan täysin vastoin erikoislääkärin kertomaa. Ja onhan se ymmärrettävää ettei voi kaikkea tietää, mutta karmivaa oli se varmuus ja ylimielisyys jolla asiansa esitti... Sairaus edelleen vailla kunnollista hoitoa, kun en samalle lääkärille viitsinyt enää mennä ja en saanut aikaa toiselle :(
Vierailija kirjoitti:
Karmein oli lääkäri, joka ei ottanut tosissaan vatsavaivojani ja pahoinvointia, joka esti syömisen. Lääkäri piti minua syömishäiriöisenä ja tuimasti vaan käskytti että syödä pitää, enkö tajua että pitää syödä!! En saa laihtua, se on sairasta! Lääkäri vaikutti siltä että oli oikeasti vähän vihainen, tai että se vihaisuus on joku tehokeino, jolla minut voi "säikäyttää kuntoon".
Jouduin menemään takaisin vastaanotolle parin viikon kuluttua kun oireet jatkui ja olo oli aivan kaamea, koska olin pystynyt syömään lähinnä laihaa keittoa pieninä annoksina. Sama lääkäri taas läksytti, että jos en suostu syömään hän määrää minut pakkohoitoon. Sitten alkoi maalailla kauhukuvia että "sut sidotaan siellä sänkyyn, tajuatko! Ja laitetaan letku jonka kautta sut pakotetaan syömään!". En usko että sillä oli mitään valtaa tuollaiseen, taisi olla vaan nerokas "hoitokeino" että käsketään vihaisesti olemaan terve. Menin ihan lukkoon ja itkin vaan siellä vastaanotolla ja olin peloissani. Lähdin sitten pois kun läksytys loppui, ikinä en saanut muuta hoitoa häneltä.
Kiva jos olisi ollut oikeesti syömishäiriö! Pienet traumat varmaan tuollaisesta.
No minulla todettiin sitten myöhemmin muualla refluksi ja pahasti ärtynyt ruokatorvi, minkä takia syöminen oli vaikeaa ja nousi takaisin kurkkuun kun yritti niellä. Ja sitä kun hoiti niin pystyi taas syömään normaalisti.
Kamalaa. :(
Mulla taas oli oikeasti syömishäiriö, ja jotenkin sain itseni raahattua terveyskeskukseen, jossa itkien kerroin, ettei syömisestä tule mitään. He oli ihania ja ymmärtäväisiä ja huolissaan ja lähettivät mut suoraan keskussairaalaan.....jossa parin tunnin odottelun jälkeen pari kandia "tutki" mut. Ne otti valtimoverinäytteen kikatellen "hei ota sää, mä en oo ikinä tehnyt tätä" "hihi en mäkään". Lopulta sanoivat, että meet nyt vaan kotiin ja syöt hyvin.
Naisten märät päiväunet vol 2... "Mieslääkäri tuijotti rintoja ja miesgyne sitä ja tätä..." voi tytöt, jospa te joskus pääsette vielä puutteistanne.
Karnein käyntini lääkärissä oli kun menin tutkimuksiin ja selvisi, että minulla on kasvaimia. Tuolloin en saanut vielä tietää olivatko ne hyvälaatuisia vai pahanlaatuisia. Oli kuumottavaa odottaa tuloksia.