Lue keskustelun säännöt.
Itsensä määritteleminen esimerkiksi työn kautta.
25.06.2020 |
Olen kauan ihmetellyt itsekseni ja mys ystävien kanssa: Miksi ( etenkin) suomalaiset määrittelevät niin tiukasti itsensä ja oman arvonsa esimerkiksi työn tai opiskelualan kautta? Näistä on näemmä tullut koko ihmisarvon mittari. Aina ensimmäisenä uuteen ihmiseen tutustuessa kysytään työ/opiskelupaikkaa, opiskelijalta tiedustellaan milloin aikoo valmistua ja mennä työelämään/ mitä aikoo tehdä opintojen jälkeen ja pidempään opiskelleita tai työttömiä katsotaan halveksuen päin ja käsketään ryhdistäytymään. Onko meillä kansana niin huono itsetunto, että meidn tulee ulospäin päteä toisille joillakin hienoilla tutkinnoilla ja työnimillä? Mihinkä on jäänyt muu osuus ihmisestä?
Kommentit (4)
Lokerointi luo turvallisuudentunnetta. On helpompi hahmottaa ihmisiä ja asioita jonkin otsakkeen alle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai se työ nyt ihmisenä aika paljon määrittelee, kun hereilläoloajastamme suurin aika siellä töissä vietetään.
On, meillä kansakuntana on ollut todella heikot tavat tukea lapsiamme kasvussa ja itsetunnon kehittymisessä. Se on ollut lähinnä koulumenestyksen vahtimista ja siitä kiittämistä.
Minä ja 70-luvulla syntyneet ystäväni emme ole istuneen vanhempiemme sylissä tai tulleet halatuiksi tai kosketetuiksi lapsena tai aikuisena vanhempiemme taholta.
Oma itsetuntoni on rakentunut nimenomaan koulun ja työn kautta. Olen kokenut tulevani jossain huomatuksi, hyväksytyksi ja arvostetuksi ja sitä kautta se on sitten levinnyt muihinkin elämän osa-alueisiin.
Surullista ja onneksi nuoremmat polvet paikkailevat tätä jo melko hyvin, vaikka osa edelleen hakeekin hyväksyntää irtoseksistä ja piilottaa hankalat tunteet humalan alle.
Onhan se opiskelu ja työ se tärkein.