Pitikin sitten mennä ihastumaan naimisissa olevaan mieheen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lohduttaako kuulla, ettei se unelmien mies ole välttämättä mikään helppo kumppani? Tuon fysiikan ylläpitäminen vaatii kovaa treeniä, joka on pois yhteisestä ajasta, mies on työnarkomaani, tarvitsee seksiä joka ikinen päivä, ei pidä lapsista (edes omistaan), ja ei ole kovin tunneälykäs. Toki komeus, uskomaton seksi, miehen rutikuiva musta huumorintaju ja turvattu talous lohduttaa.

Vaikket olisikaan ihastunut juuri minun mieheeni, niin ei se aina ruusuilla tanssimista ole kuitenkaan.

OT, itselleni tuollainen mies kuulostaisi ihan sopivalta. Oma ihastukseni meni ohi, kun huomasin, kuinka lapsikeskeinen varattu ihastukseni oli, ei sellainen identiteetiltään iskä oikein nappaa. Jos vakavaa suhdetta ajattelee ja olisivat eronneet, mies olisi taatusti vaatinut vähintään puolet ja puolet yhteishuoltajuuden ja kaikki muu olisi tullut tärkeysjärjestyksessä kaukana perässä. Enkä pidä seksin haluamista huonona piirteenä, jos se on hyvää.

Et tiedä, mitä toivot kun luulet että elämä työnarkomaanin kanssa voisi olla onnellista.

Olen itsekin tunnekylmä ja itsenäinen. Ihmisellä pitää olla joku muu intohimo elämässä kuin elää symbioosissa puolison kanssa. Onhan tuollakin tyypillä väkisin jotain muutakin elämää, kun seksiäkin harrastaa. Sellainen täysi työnarkomaani ei sitäkään tee tai harrasta mitään.

Voi kuule, et ole ainoa. Mun miehen perässä on koko ajan joku epätoivoinen. En tiedä, mitä ne oikein kuvittelevat.

Toivottavasti kyseessä mun mies, koska tykkään tytöistä myös ja mulla olisi sille käyttöä ;).

Itselläni meni kolme vuotta siihen, että ihastumiseni toiseen mieheen hellitti. Mitään ei tapahtunut minun ja ihastukseni välillä, kevyttä molemminpuolista flirttiä lukuunottamatta. Koko tämän ajan olin onnellinen oman aviomieheni kanssa, mutta jostain se ihastus silti vain tuli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se menee ohi ajan myötä, mutta kipeää tekee..

Kauankohan tässä pitää vielä kärvistellä, yli vuosi mennyt jo...

Mulla on vissiin kuudes tai seitsemäs vuosi menossa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä pitkissä suhteissa tulee väkisinkin ihastumisia puolin ja toisin. Eikä flirttailussa ja pienessä kontaktissa silloin tällöin mitään pahaa ole. Siitä saa jopa virtaa mahdollisesti jo väljähtyneeseen parisuhteeseensa. En ymmärrä ihmisten tiukkapipoisuutta, ei puolisoaan voi omistaa ja vahdata jokaista askelta..

En nyt sanos väkisinkin. Itse ihastuin sinkkunakin tosi tosi harvoin ja nyt ei ole tullut edes katseltua muita miehiä sillä silmällä.