Sen jälkeen kun mökin ostin niin olisi vieraita riittänyt jokaiselle viikolle

Mökki saaressa on kyllä siitä kiva, että rasittavat lokkeilijat eivät pääse perille, eikä uteliaat sukulaismammat saa nuuskittua nurkkia ilman hieman massiivisempaa vaivannäköä. Ja vaikka kutsumattomat vieraat pääsisivätkin rantaan, niin eivät kyllä saisi venettä kiinni mihinkään.

1/5. Hieman laiska kuitenkin.

Ei ne kauan jaksa kysellä. Eivät tosin sen jälkeen kysele perään talvellakaan.

Siis sitä ihemettelen, että vaikka mökki on suht lähellä Helsinkiä Eli kotiani, niin tänne jakseltaisiin ajella myös päiväkäynnille.

Ihan kun mua kiinnostelisi keitellä kahveja tai valmistella ruokia mökkivieraille. Huh huh

Miksi edes kerroit ostaneesi mökin?

Ihme kavareita teillä. Meillä tulee maksimissaan yhdet vieraat kesässä ja nekin täytyy ihan erikseen kutsua.

Vierailija kirjoitti:

Ihme kavareita teillä. Meillä tulee maksimissaan yhdet vieraat kesässä ja nekin täytyy ihan erikseen kutsua.

Ihmisiä kiinnostaa käydä "tupaan tuliaisissa" oli kyse sitten asunnosta tai mökistä. Kiinnostus yleensä silloin loppuu kun ne on kertaalleen esitelty. Sen jälkeen vieraat joutuu tai saa yleensä kutsua jos niin itse haluaa tehdä.

Minulla on kaksi melkein-vakiovierasta mökillä. Ovat siis käyneet (erikseen) 2-3 kesänä kerran. Toinen ei onneksi tänä kesänä pääse - olisi muuten tervetullut, mutten tänä koronakesänä ole innokas ottamaan vieraita toiselta puolen Suomea. Toinen vihjailee halustaan tulla, mutta erityisesti koska hän on parhaillaankin matkalla ulkomailla, en tosiaankaan halua hänen tulevan, vaikka rakas ystävä onkin. En ole ottanut asiaan oikein mitään kantaa, koska hän ei ole suoraan kysynytkään.

Onneksi mökki on saaressa, joten tänne ei kukaan kutsumatta helposti pääsekään. Eivätkä edes osaa ilman ohjeita ajaa tänne. Tarkkaa osoitetta en ole kertonut.

Jaan muutamia kuvia mökistä ja siihen liittyviä projekteja instassa. Muilta osin en sen enempää jaa tietoa.

Lisäksi toki ystävilleni kerron, että lähden juhannukseksi mökille joten sitä kautta tieto on mennyt ystäville. En missään nimessä aikonut salailla mökin ostoa. Olen tästä mökistäni erityisen ylpeä

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kaksi melkein-vakiovierasta mökillä. Ovat siis käyneet (erikseen) 2-3 kesänä kerran. Toinen ei onneksi tänä kesänä pääse - olisi muuten tervetullut, mutten tänä koronakesänä ole innokas ottamaan vieraita toiselta puolen Suomea. Toinen vihjailee halustaan tulla, mutta erityisesti koska hän on parhaillaankin matkalla ulkomailla, en tosiaankaan halua hänen tulevan, vaikka rakas ystävä onkin. En ole ottanut asiaan oikein mitään kantaa, koska hän ei ole suoraan kysynytkään.

Onneksi mökki on saaressa, joten tänne ei kukaan kutsumatta helposti pääsekään. Eivätkä edes osaa ilman ohjeita ajaa tänne. Tarkkaa osoitetta en ole kertonut.

Vakiovieraita mutta eivät osaa mökille, silmät sidottuinako heidät on sinne tuotu?

No jos käy esim kerran vuodessa vieraana mökillä niin tuskin tietää tarkalleen minne mennä.

Ja jos esim saaresta kysymys niin harva sinne osaa veneillä.

Jaa mun mielestä on mukavaa, kun tapaa tuttuja ja saa viettää aikaa niiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

No jos käy esim kerran vuodessa vieraana mökillä niin tuskin tietää tarkalleen minne mennä.

Ja jos esim saaresta kysymys niin harva sinne osaa veneillä.

Toi riippuu ihan ihmisestä, toisilla on hyvinkin tarkka muisti ja/tai suuntavaisto. Joku taas on tarkempi ajo ohjeista, esim. itse yleensä katson ohjeiden perusteella vielä kartasta missä joku paikka on. Erään tuttavan mökillä olen ollut kerran joskus 7 vuotta sitten, kyllä mä edelleen muistan missä se on ja osaisin sinne kartan perusteella vaikka en todellakaan tiedä osoitetta.

Se toki varmasti on totta että jos ei veneile ei saareen ei kovin helppo ole osata, mutta jos ei veneile millä sinne saareen edes menisi vaikka osaisi.

Vierailija kirjoitti:

Jaa mun mielestä on mukavaa, kun tapaa tuttuja ja saa viettää aikaa niiden kanssa.

Seuraavaksi sanot olevasi hyvissä väleissä sisarustesi kanssa ja pitäväsi puolisostasi.

0/5

Sano, että sairastat koronaa ja olet eristyksissä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi edes kerroit ostaneesi mökin?

Samaa mietin, että miksi tällaisista ostoksista pitää ylipäätänsä kertoa kellekään. On vaan hissukseen siellä mökillä. 

Jos ostaisin mökin, en kertoisi asiasta kenellekään. Haluaisin olla siellä YKSIN rauhassa.

Aika outoa. Meillä on 3 mökkiä eikä kukaan ole kysellyt, että voitaisiinko tulla moikkaamaan. Miehen sisko joskus käväisee, heillä on mökki yhden tupasemme naapurissa, mutta hänkin tulee yleensä kutsumaan heille kahville.

Meidän kaikilla kavereilla on omat mökit, ei ole tarvetta tulla lokkimaan.

No mitä sinä vastaisit kun kaverit kysyy ” mitä teet viikonloppuna” ..

jos et siis halua kertoa että sulla on mökki..

Mulla taas on käänteinen ongelma. Kaveri osti viisi vuotta sitten kesämökin joka on vajaan kolmen tunnin matkan päästä Helsingissä. Hän on monta kertaa kutsunut minua käymään ja haluaisi että olen useamman yön kerralla. Ongelma on, että inhoan mökkeilyä ja viihdyn parhaiten kaupungissa. Pari vuotta sitten suostuin painostuksen jälkeen mökkireissuunja se oli ihan hirvittävää. Minulla ei ole autoa ja junamatkoihin meni yht 75 euroa, lisäksi tuliaiset ja ruokaostokset mökille. Kuten olin etukäteen arvannut, en viihtynyt mökillä yhtään. Hyttyset söi ihoni kutiseville näppylöille. Mökki on pieni, vain yksi makkari ja nukuin tupakeittiön sohvalla. Oli ikävä nukkua ja muutenkin olla, kun ei ollut omaa tilaa ja rauhaa. Kaverin mielestä oli niin kivaa kun hänellä oli kokkailu- sauna- ja lenkkiseuraa mutta minulle aika kävi pitkäksi ja nukuin kaikki kolme yötä tosi huonosti. Huippuna vielä oli, että kaveri niin innokkaana monta kertaa sanoi, että "eiks olekin kivaa, kun pääset mun kautta nyt mökille - tää olis monta sataa euroa, jos joutuisit vuokraamaan". Paitsi etten ikinä vuokrasi yhtään yötä mökillä kun en pidä siitä.

Tämän jälkeenkin kaveri on monta kertaa pyytänyt käymään. Olen sanonut kohteliaasti, että oli kiva nähdä sun mökkisi mutta en ole yhtään mökki-ihminen ja viihdyn parhaiten kaupungissa. Kaverin on vaikea uskoa, että olen tosissani kun sanon noin ja sinnikkäästi kutsuu.