Sosiaalisen verkoston luominen uuteen asuinkaupunkiin
Olen muuttamassa pian uuteen, entuudestaan melko tuntemattomaan kaupunkiin, josta tunnen vain muutamia ihmisiä etäisesti. Elämäntilanteeni on sellainen, että mitään vahvaa sosiaalista kiinnikekohtaa (työ, opiskelu, sukulaiset tms.) minulla ei uudessa asuinkaupungissani ole. Kaupunki on Suomen mittakaavassa suurehko ja huomattavasti eläväisempi kuin nykyinen kotikaupunkini. Mietin kuitenkin, miten ikinä tulen löytämään itselleni sopivia sosiaalisia kontakteja kun lähden ns. "tyhjän päältä". Minulla ei ole varaa käydä ravintoloissa ja/tai maksullisissa kulttuuritapahtumissa ja muutoinkin harrastusbudjetti on hyvin rajallinen.
Kommentit (19)
Mitä itse tykkäät tehdä/harrastaa, sieltä niitä ihmisiäkin löytyy.
Miksi muutat kaupunkiin ilman töitä tai opiskeluja? Oletko puolison mukana? Eikö hänellä ole siellä kontakteja?
Kunhan kaupunki ei ole Turku, niin ei luulisi olevan ongelmaa sosiaalisella puolella.
No varaudu siihen, että olet sitten yksinäinen.
Moni n. 30- vuotiaaksi laajan kaveripiirin omannut sosiaalinen persoona on saanut nelissäkymmenissä huomata olevansa yksin.
Elämä ajaa entiset ystävykset eri puolille maailmaa.
Kontakteja tulee yleensä työ- opiskelu- ja harrastusympyröistä.
Voi käydä niin, että em. kuviot eivät tuo lähempiä ystäviä, vain hyvänpäiväntuttuja.
Vierailija kirjoitti:
Miksi muutat kaupunkiin ilman töitä tai opiskeluja? Oletko puolison mukana? Eikö hänellä ole siellä kontakteja?
Muutan, koska kotikaupungissani mahdollisuudet työllistymiseen ja opiskeluun ovat olemattomat.
En ole luonteeltani erityisen "menevä" (hirveä sanakin! :D) ja viihdyn paremmin pienissä porukoissa. Mitään sosiaalisia harrastuksia minulla ei ole, mutta tietenkin aion yrittää johonkin sellaiseen päästä mukaan. Kokemukseni ryhmän ulkopuolelle jäämisestä ovat muovanneet minusta sosiaalisesti melko varautuneen, mutta yritän muuttaa suhtautumistani ja rohkaistua hakeutumaan uusien ihmisten pariin. Tykkäisin käydä esimerkiksi keikoilla ja liikkua luonnossa, mutta en osaa ajatella että mistä tuollaisiin aktiviteetteihin löytyisi seuraa. Tietenkin nuo ovat itsekseenkin ihan mukavaa ajanvietettä.
Kysymys herää että miksi?
Miksi uudessa kaupungissa pitäisi luoda sosiaaliset verkostot?
Uuteen kaupunkiin muuttamisen yksi hieno puoli on juuri se, että olet kuin täysin anonyymi ihminen. Et tunne ketään eikä kukaan tunne sinua.
Juuri se on hienoutta. Älä pilaa sitä. Voit kulkea minne tahansa eikä kukaan tunnista sinua, se on tietyllä tapaa äärettömän nautinnolista ja suorastaan vapautta.
"Paljon ystäviä, vähän ystävyyttä."
Olen Turussa saanut paljon ystäviä ja tuttavia. Kaiken kaikkiaan hieno kaupunki.
-Yksikään ei tosin ole turkulainen. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muutat kaupunkiin ilman töitä tai opiskeluja? Oletko puolison mukana? Eikö hänellä ole siellä kontakteja?
Muutan, koska kotikaupungissani mahdollisuudet työllistymiseen ja opiskeluun ovat olemattomat.
En ole luonteeltani erityisen "menevä" (hirveä sanakin! :D) ja viihdyn paremmin pienissä porukoissa. Mitään sosiaalisia harrastuksia minulla ei ole, mutta tietenkin aion yrittää johonkin sellaiseen päästä mukaan. Kokemukseni ryhmän ulkopuolelle jäämisestä ovat muovanneet minusta sosiaalisesti melko varautuneen, mutta yritän muuttaa suhtautumistani ja rohkaistua hakeutumaan uusien ihmisten pariin. Tykkäisin käydä esimerkiksi keikoilla ja liikkua luonnossa, mutta en osaa ajatella että mistä tuollaisiin aktiviteetteihin löytyisi seuraa. Tietenkin nuo ovat itsekseenkin ihan mukavaa ajanvietettä.
Mikset hakenut ensin opiskelupaikkaa? Mistä kuvittelet, että saat sellaisen juuri tuolta paikkakunnalta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muutat kaupunkiin ilman töitä tai opiskeluja? Oletko puolison mukana? Eikö hänellä ole siellä kontakteja?
Muutan, koska kotikaupungissani mahdollisuudet työllistymiseen ja opiskeluun ovat olemattomat.
En ole luonteeltani erityisen "menevä" (hirveä sanakin! :D) ja viihdyn paremmin pienissä porukoissa. Mitään sosiaalisia harrastuksia minulla ei ole, mutta tietenkin aion yrittää johonkin sellaiseen päästä mukaan. Kokemukseni ryhmän ulkopuolelle jäämisestä ovat muovanneet minusta sosiaalisesti melko varautuneen, mutta yritän muuttaa suhtautumistani ja rohkaistua hakeutumaan uusien ihmisten pariin. Tykkäisin käydä esimerkiksi keikoilla ja liikkua luonnossa, mutta en osaa ajatella että mistä tuollaisiin aktiviteetteihin löytyisi seuraa. Tietenkin nuo ovat itsekseenkin ihan mukavaa ajanvietettä.
Mikset hakenut ensin opiskelupaikkaa? Mistä kuvittelet, että saat sellaisen juuri tuolta paikkakunnalta?
Hain kyllä, kiitos neuvosta. Enkä kuvittele, että sellaista saankaan nyt syksylle. Miksi kuitenkaan jäisin katkeroitumaan vanhaan kotikaupunkiini, jossa ei ole mahdollisuutta opiskella EIKÄ tehdä töitä? Olen nyt joka tapauksessa muuttamassa, oli mielipiteesi mikä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muutat kaupunkiin ilman töitä tai opiskeluja? Oletko puolison mukana? Eikö hänellä ole siellä kontakteja?
Muutan, koska kotikaupungissani mahdollisuudet työllistymiseen ja opiskeluun ovat olemattomat.
En ole luonteeltani erityisen "menevä" (hirveä sanakin! :D) ja viihdyn paremmin pienissä porukoissa. Mitään sosiaalisia harrastuksia minulla ei ole, mutta tietenkin aion yrittää johonkin sellaiseen päästä mukaan. Kokemukseni ryhmän ulkopuolelle jäämisestä ovat muovanneet minusta sosiaalisesti melko varautuneen, mutta yritän muuttaa suhtautumistani ja rohkaistua hakeutumaan uusien ihmisten pariin. Tykkäisin käydä esimerkiksi keikoilla ja liikkua luonnossa, mutta en osaa ajatella että mistä tuollaisiin aktiviteetteihin löytyisi seuraa. Tietenkin nuo ovat itsekseenkin ihan mukavaa ajanvietettä.
Mikset hakenut ensin opiskelupaikkaa? Mistä kuvittelet, että saat sellaisen juuri tuolta paikkakunnalta?
Hain kyllä, kiitos neuvosta. Enkä kuvittele, että sellaista saankaan nyt syksylle. Miksi kuitenkaan jäisin katkeroitumaan vanhaan kotikaupunkiini, jossa ei ole mahdollisuutta opiskella EIKÄ tehdä töitä? Olen nyt joka tapauksessa muuttamassa, oli mielipiteesi mikä tahansa.
Sitten ehdottaisin järjestötoimintaa kiinnostuksen mukaan. Ei maksa mitään ja voit mennä vaikka ompelukerhoon tai vaikka Kokoomusnuoriin, ihan mikä vaan sattuu kiinnostamaan.
Eipä siinä nyt rahaa tarvitse laittaa palamaan, että käy keikoilla tai baarissa. Mene vaikka johonkin ilmaiseen tai pari euroa maksavaan jazzklubiin istumaan, tilaa yksi viini tai vaikka vain kahvi. Ei se lompakon päälle käy. Kulttuuritapahtumissa on helppo tutustua uusiin ihmisiin - ovat käytännössä aina avoimia ja ystävällisiä sekä kiinnostuneita uudesta. Eli keikoille, runoiltoihin, teatteriin, hop!
Mäkin olen enemmän introvertti ja kotona viihtyjä mutta silti sosiaaliset kontaktit ovat jollain tavalla todella tärkeitä. Tai väitän, että jos niitä ei olisi, niiden merkityksen puutteen huomaisi varmasti mieliala laskuna. Jos uudessa kaupungissa ei ole yhtään ystävää tai edes hyviä tuttuja, voi kaupunki tuntua epäystävälliseltä ja luotaantyöntävältä. Sanon näin siis ihan omasta kokemuksesta. Olen pari kertaa joutunut töiden perässä muuttamaan pk-seudun ulkopuolelle, enkä onnistunut löytämään sosiaalisia kontakteja. Lopputulos ei ollut hyvä, aloin inhota ko. kaupunkeja tosi paljon. Oli varmasti omaa syytäni, etten tarpeeksi aktiivisesti ja määrätietoisesti osannut hakeutua muiden seuraan, introvertti kun olen. Sitten kun muutin takaisin Helsinkiin, tuntui kuin kotiin olisi palannut, vaikka en olekaan täältä kotoisin. Mutta täällä minulla on kuitenkin ystäviä, mikä on introvertillekin tärkeä asia.
Jossain vaiheessa varmaan saat työn tai opiskelupaikan ja sitä kautta tulee luontevasti tuttuja. Sitä odotellessa voit kokeilla vaikka kansalaisopiston kursseja. Ne eivät ole niin kalliita ja sieltä voi löytyä samanhenkisiä ihmisiä. Isommissa kaupungeissa on myös erilaisia 'tapaamiskahviloita' erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille, sellaisista saattaa löytää juttuseuraa. Tai vapaaehtoistoimintaan osallistuminen esim Mummon kammari tai joku vastaava saattaa myös tuoda uusia ihmisiä elämään. Naapureihinkin voi kokeilla tutustua, jos siellä on mukavan näköisiä ihmisiä.
Isommassa kaupungissa on minusta helpompi rakentaa uusia sosiaalisia verkostoja, kuin pienemmällä paikkakunnalla, jossa ihmiset ovat aikalailla kiinni niissä omissa ympyröissään.
Itsekin muutin Tampereelle poikani kanssa seitsemän vuotta sitten ja loin elämäni uudelleen tänne. Otin yhden vuoden tavoitteeksi hankkia niitä uusia ystäviä ja kyllä niitä löytyi. Mun oli helppo lapsen kautta tietenkin tutustua, mutta oli myös harrastus, jonka kautta löytyi samanhenkisiä ihmisiä. On niitä löytynyt myös naapureista ja ihan sattuman kaupallakin tyyliin bussista.
Olet saanut ystäviä aiemminkin, varmasti saat niitä nytkin. Tsemppiä! Olet rohkea, kun päättäväisesti muutat elämääsi vastustuksesta huolimatta. Varmasti se kantaa hedelmää ajan mittaan :)
Vierailija kirjoitti:
Eipä siinä nyt rahaa tarvitse laittaa palamaan, että käy keikoilla tai baarissa. Mene vaikka johonkin ilmaiseen tai pari euroa maksavaan jazzklubiin istumaan, tilaa yksi viini tai vaikka vain kahvi. Ei se lompakon päälle käy. Kulttuuritapahtumissa on helppo tutustua uusiin ihmisiin - ovat käytännössä aina avoimia ja ystävällisiä sekä kiinnostuneita uudesta. Eli keikoille, runoiltoihin, teatteriin, hop!
Kuka on oikeasti saanut uusia ystäviä teatterista? Siis katsomon puolelta?
Tinderin kautta on hyvä aloittaa, jos olet koko alueen ainoa niin tulet tutuksi nopeasti.
Ihan ensiksi sun pitää märitellä täsmällisemmin, mitä ovat nuo "itsellesi sopivat sosiaaliset kontaktit".