Menisittekö 9 kk määräaikaiseen työhön, jossa tunnit 5h/vk?

Ainoastaan siinä tapauksessa että työn voi suorittaa kotona oman aikataulun mukaisesti eli ei sido aikaan tai paikkaan eikä tarvitse mennä esimerkiksi toimistolle tai liikkeeseen tiettyinä aikoina. Lisäksi työ ei  saa olla esteenä vakituisen työn (tai minkä tahansa työn) vastaanottamiselle.

Yhdeksän kuukautta on pitkä aika sitoutua johonkin, mikä hyvinkin voi tulla ongelmalliseksi muun elämän tai työn kannalta. Tein opiskelijana kassalla töitä kasi iltaa + la tai su, yhteensä 15h/viikko. Tuolla sai opintotukien kanssa sen verran rahaa että pärjäsi ihan hyvin. 5h/viikko ei riitä oikein mitenkään edes opiskelijalle.

Ei kai muuten työkkäri voisi tuollaisesta sopimuksesta alkaa nillittää? Jos ja kun siis soviteltua päivärahaa hakisi samalla. Kun sen saamisen edellytyshän on kokoaikatyön hakeminen, mutta entä kun tuossahan on tavallaan itse hakeutunut tilanteeseen, jossa ei voi sitä kokoaikatyötä ottaa moneen, moneen kuukauteen? Onhan monet kesätyötkin määräaikaisia ja osa-aikaisia, mutta ne onkin sitten sen 1-3 kk noin.

Mietin vaan, kun niin paljon olen juttuja työkkärin epäreilun oloisista päätöksistä lukenut, että enpä ihmettelisi jos joku virkailija pistäisi tuollaisesta karenssipäätöksen.

Määräaikaista sopimusta ei voi irtisanoa kesken, joten se estäisi minua vastaanottamasta parempaa työtä tuon määräaikaisuuden aikana. Siis en menisi tuohon, vaan yrittäisin kovasti parempaa sopimusta. 

Vain, jos olisin varma, että määräaikainen on ainoa, jonka saan, sitten sopisin määräaikaisen.

Vierailija kirjoitti:

5h/vk on sellainen määrä, että periaatteessa sen voisi yhdistää kokoaikatyöhön hetken aikaa, jos saisikin tuollaisen määräaikaisuuden aikana "kunnon" työn. Jos uusi työ olisi ma-pe klo 8-16, niin lauantainahan voisi tehdä sen viiden tunnin työvuoron (oletan että työtä olisi myös viikonloppuisin, nämä pikkusopparithan on yleensä niiltä aloilta). Mutta toki käytännössä aika mahdotonta. Kuinka moni työnantaja suostuu just siihen lauantain vuoroon aina, ja olisihan se tosi raskasta tehdä kuukausikaupalla kuusi päivää viikossa töitä.

Sitä paitsi omalla kokemuksella harvemmin niitä töitä on vain se sopimuksessa oleva tuntimäärä. Ainakin itselläni ja kollegoillani tunteja on lähes aina ollut enemmänkin, vaikka voisihan niistä kieltäytyä jos nyt joku toinen duuni rinnalla olisi.

Menisin.

Jos saisin sopimukseen 2 viikon irtisanomisajan. Opiskelijanakin tein isompaa tuntimäärää, joten vain jos tekisin aika ison määrän opintoja samana niin sitten voisin opiskelun ohelle harkita, tai jos tuo ei estäisi toisen työn vastaanottoa. Myös se vaikuttaa, mihin aikaan työ on. Esimerkiksi jos työ olisi vaikka viikonloppuiltaisin, niin kyllä voisin ottaa, koska arkityö olisi mahdollista edelleen. Eikä matka saisi olla niin pitkä, että koko palkka menee kustannuksiin. Verovähennyksiä tuskin tuohon saa, sekä aika pienihän se palautus niistä lopulta on.