Lapsi pääsee opiskelemaan mutta miten äiti pärjää ;)
Olen todella onnellinen että poika pääsi opiskelemaan... mutta nyt tuli hirveä huoli että miten hän pärjää... ja miten minun ja miehen elämä muuttuu kun ei ole lapsia kotona...
Kommentit (6)
Toivottavasti et tuo huoliasi esille poikasi kuullen.
Poika kyllä laittaa ruokaa mutta ei pese pyykkiä... olen siis passannut pilalle :). Yritän iloita pojan koulupaikasta vaikka jostain syystä sydän itkee verta... vanhemman lapsen kohdalla oli helpompaa
Onnea nuorellesi opiskelupaikasta! Tiedän tuon tunteen. Koin samaa iloa, luopumisen tuskaa ja huolta pärjäämisestä vuosi sitten.
Hyvin se menee, usko vaan. Kyllä se oppi sieltä kotoa on jo tarttunut. Myös se pyykkikin onnistuu. Kerrot miten kone toimii ja mitä pestään missäkin ohjelmassa/lämpötilassa. Minulle on tullut vaan pari puhelinsoittoa kun on varmistettu pesuohjetta.
Muutama ruuan laittoon liittyvä kysymys on myös tullut ja elossa poika on vieläkin eli ei ole kuollut nälkään. Päivisin syö yliopistolla ja välillä on syönyt vielä illallakin. Ruoka on opiskelijahintaista. Viikonloppuisin tekee sitten isompia satseja ruokaa että riittää viikollekin.
Miten sitten itse pärjäät onkin toinen juttu. Meillä koti huuti tyhjyyttään joitankin viikkoja ja sitten aloin pikku hiljaa tottumaan siihen että huone on tyhjä, pöydässä on vain kaksi lautasta, eteisessä ei ole enää niin paljon kenkiä jne. Aluksi oli hassua laittaa ruokaa vain meille kahdelle, määrät oli ihan hukasssa, tuli liikaa tai sitten liian vähän. Ajan kanssa on tullut uudet rutiinit.
Kumpikin selviätte, alun ihmettelyn jälkeen. Voit vielä opettaa hänelle ne taidot, joita puuttuu. Itse nautit takuulla vapaudesta olla, mennä ja tulla niin kuin haluat ilman pakottavia ruoanlaitto- sun muita aikatauluja.
Tässähän on vielä kaksi kuukautta aikaa opetella pesemään pyykkiä. Opetteluun menee aikaa ehkä puoli tuntia.
Miksi oletat, että poikasi ei pärjäisi? Oletko passannut hänet pilalle?