Miksi kirkosta eronneet haluavat kirkon palveluita?
Jokaisen lähipiiristä löytyy varmasti tapaus, että pariskunta on mennyt maistraatissa naimisiin, mutta haluaa kuitenkin liitolleen kirkollisen siunauksen. Runsas vuosi sitten oli Länsiväylä-lehdessä kirjoitus, jossa äiti arvosteli seurakuntansa pappia, joka oli kyseenalaistanut äidin halun liittyä uudelleen seurakunnan jäseneksi, koska lapselle haluttiin kirkollinen kaste.
Miksi näin? Jos ei ole uskonnollista vakaumusta eikä kuulu kirkkoon, niin miksi pitää saada kirkollisia palveluita? Onko tässä taas tälle ajalle tyypillistä " otan mitä tarvitsen" -ajattelua? Vai halutaanko vain komeat puitteet elämän kohokohtiin?
Kommentit (41)
vaan lapsi kuuluu aina äidin kanssa samaan uskontoon. Eli äiti halusi liittyä kirkkoon, jotta saisi lapselle kasteen kirkossa. Miksi pelkät nimiäiset ei riitä? Pitääkö olla se papin puhe ja aamen ja urkujen soitto, että äiti olisi ollut tyytyväinen?
-ap-
palveluihin liittyy. koyhaa sakkia sanon mina!
mukaanlukien itseni.
naimisiin maistraatissa, ei kirkkohäitä. En halua vannoa ikuista rakkautta jonkin sellaisen edessä, johon en usko.
Lapsia ei ole kastettu, eikä kasteta.
Emme käy seurakunnan kerhoissa, emmekä tule käymään. Lapseni eivät käy rippikoulua.
En halua tulla haudatuksi kirkkomaahan, vielä vähemmän siunausta ja mikäli se minusta riippuu ei myöskään yksikään perheeni jäsen.
Kuuluu minunkin kulttuuriperinteeseen kirkkohäät vaikken usko jumalaan tippaakaan.
Lisäksi tiedän tapauksia, joissa sulhanen on morsiamen vaatimuksesta liittynyt uudelleen kirkkoon, jotta morsian saisi oikein kunnon kirkkohäät. Ei kelvannut edes kirkollinen siunaaminen. Minusta tuollainen toisen ihmisen pakottaminen tekemään jotain sellaista, mihin ei usko, on julmaa.
-ap-
Vierailija:
Kuuluu minunkin kulttuuriperinteeseen kirkkohäät vaikken usko jumalaan tippaakaan.
Uskonto nähdään kulutettavana tuotteena, josta halutaan poimia parhaat päältä. Kirkkohäiden jälkeen erotaan kirkosta, liitytään takaisin kun lapsi syntyy, sitten taas erotaan ja sitten taas liitytään jotta saadaan lapselle konfirmaatio. Halutaan vain ns. rusinat pullasta.
-ap-
Vierailija:
Minusta tuollainen toisen ihmisen pakottaminen tekemään jotain sellaista, mihin ei usko, on julmaa.-ap-
olen samaa mieltä... ihmetyttää myös naimisiinmenon motiivit, jos pakko olla juuri tietty kirkkohää-kuvio, vaikkei puoliso usko...
seiska
Vierailija:
Kuuluu minunkin kulttuuriperinteeseen kirkkohäät vaikken usko jumalaan tippaakaan.
Eikö tuomarin vihkiminen vakuuttaisi sinua enemmän kuin papin, jos et kerran usko.
liittyy suomen historiaan vahvasti.
Samat ihmiset jotka paheksuvat että eronneet haluavat kirkon palveluja paheksuvat myös kirkosta eroamista ja ei-kirkollisia tapoja kuten nimiäisiä. Eikö ole hyvä, että kirkkoon kuuluisi ne, joita kirkon tavat kiinnostavat ja ne joita ei kiinnosta, eivät kuulu.
Yhtä naurettavaa on tapakristilliset ristiäiset, häät ym.
Luonnollisestikaan en itse käytä kirkon palveluita.
Olen eronnut kirkosta 1997 ja mitään palveluita en ole vastaanottanut sieltä! Naimisiin menty maistraatissa, lapsia ei ole kastettu jne.
Ev. lut. seurakunnalla on tähän asti ollut monopoli kaikissa isommissa jutuissa kuten hautaus ja vihkiminen. Varsinkin hautaamiseen meneviin kuluihin se saa yhteisöveroina suuren summan, joka mielestäni pitäisi jakaa myös muille, uskonnottomille ryhmille. Hautausmaita ei ole ollut erikseen uskonnottomille vielä pitkään (enkä tiedä kuinka paljon niitä nyt on) ja hautaamisesta joutuu maksamaan pitkän pennin, mikäli siis haluaa itsensä hautausmaahan.
Noh, joka tapauksessa en siis halua seurakunnan palveluita, enkä varsinkaan niistä maksaisi. Parempi kun saan pidettyä itseni sekä lapseni erossa kaikesta tuputuksesta.
Omassa kaveripiirissäni minä, joka en kuulu kirkkoon, ja kirkosta eronnut kaverini, olemme ainoita, jotka olemme kiinnostuneet elämänkatsomuksellisista asioista, myös kristinuskosta ja kristinuskon Jumalasta. Useimmat muut kaverini ovat tavan vuoksi kirkkoon kuuluvia, jotka haluavat kirkolta vain riitit: kasteen, konfirmaation, häät ja hautajaiset. Ja he myöntävät sen itsekin. Raamattua eivät tunne ja Jumalasta puhuttaessa kiusaantuvat.
Ketään on-off-luterilaista en tunne. He taitavat olla hyvin marginaalinen ryhmä.
" Lapseni eivät käy rippikoulua."
Sinäkö sen päätät? Eiköhän ne oo lapset itse jotka päättävät 15v että ottavatko aikuiskasteen ja sit käyvät riparin, et sinä!!! Vai ovatko jo täyttänee sen 15v ja päättäneet että eivät mene riparille? Silloin se on eri asia.
........................................................................................................
Mulla on ihan samat ajatukset kun ap:llä. Itse olen eronut kirkosta ihan hiljattain, uskonnon vaihdon takia. Joten en missään nimessä halua kirkollisia palveluita.
Mutta jotkut ovat sanoneet että voi sitä uskoa Jumalaan vaikka ei kuulu kirkkoon. Mulla on yks semmoinen kaveri. Syynä oli kai ollut se kirkollisvero.
Muuten kun joku sanoi että lapsi kuuluu siihen uskontoon missä äiti on niin uskonnossa mihin kuulun niin lapsi kuuluu siihen uskontoon mihin isä kuuluu.
Vierailija:
" Lapseni eivät käy rippikoulua."Sinäkö sen päätät? Eiköhän ne oo lapset itse jotka päättävät 15v että ottavatko aikuiskasteen ja sit käyvät riparin, et sinä!!! Vai ovatko jo täyttänee sen 15v ja päättäneet että eivät mene riparille? Silloin se on eri asia.
tietääkseni alaikäinen ei saa liittyä kirkkoon ilman huoltajan lupaa.
Vierailija:
Ev. lut. seurakunnalla on tähän asti ollut monopoli kaikissa isommissa jutuissa kuten hautaus ja vihkiminen. Varsinkin hautaamiseen meneviin kuluihin se saa yhteisöveroina suuren summan, joka mielestäni pitäisi jakaa myös muille, uskonnottomille ryhmille. Hautausmaita ei ole ollut erikseen uskonnottomille vielä pitkään (enkä tiedä kuinka paljon niitä nyt on) ja hautaamisesta joutuu maksamaan pitkän pennin, mikäli siis haluaa itsensä hautausmaahan.Yhteisöverot eivät todellakaan kata kaikkia kuluja hautausmaiden ylläpidosta. On laskettu, että yhteiskunnalla ei ole varaa ylläpitää hautausmaita ja siksi annetaan kirkon hoitaa tämä asia.
Onneksi nykyään taitaa tosiaan olla uskonnottomillekin hautausmaita, joten ei tarvitse hyväksyä seurakunnan monopoliasemaa. Kilpailuvirasto varmaan selvittää asian lähiaikoina.
Mutta en ymmärrä niitä tapakristittyjäkään jotka menee kirkossa naimisiin/kastaa lapsensa. Ja Kuitenkin heidän mielestään koko Jumala homma on ihna satua.
Eräskin tuttava pariskunta aina valittaa siitä kun heidän lapselleen puhutaan SEURAKUNNANkerhossa uskonasioista.