Lapsiperheet, millaista arkenne on?
Kun muistelen omaa lapsuuttani, sanoisin että arki oli silloin lähinnä kotona oleilua. Muistan äidin makoilevan töiden (ja ruuanlaitoin) jälkeen lähinnä sohvalla katsoen kauniita ja rohkeita ja muuta hömppää. Isä katsoi tv illalla kun mentiin nukkumaan. Me lapset oltiin pihalla kavereiden kanssa kesät talvet. Meille ei koskaan opetettu mitään, ei autettu läksyissä, viety harrastuksiin eikä edes iltasatua luettu. Vanhemmat molemmat korkeissa asemissa.
Kun taas mietin meidän arkea....noh, kaikki päinvastoin. Touhuamme kaiken valveillaoloajan lasten kanssa. Urheillaan, ulkoillaan, harrastetaan, askarrellaan, tehdään ruokaa, leivotaan yms. Lapsille luetaan paljon ja tehdään kehittäviä tehtäviä. Avaamme tv vasta kun lapset nukkuu. Toki lapset ihan vain "on" välillä, mutta silloin me vanhemmat teemme pakollisia juttuja, kuten siivoamme.
Välillä mietin että mikä olisi sitten paras lapsia ajatellen....haluaisin olla mahdollisimman hyvä vanhempi kun omani olivat aikanaan niin laiskoja. Olisin lapsena kaivannut vanhempian apua enemmän....
Millaista teidän muiden arki on? Kysymys lähinnä alle 13v lasten vanhemmille.
Kommentit (4)
Juu.. sama kokemus. Kärsin kyllä jollain tasolla siitä ettei minun kanssa lapsena hirveästi puuhattu mitään. Ehkä kerran viikossa kesällä isä saattoi viedä uimaan ja se oli parasta kyllä. Läksyt tein itse. Kuljin kouluun itse. Olin kavereiden kanssa jo ennen kouluikää pihoilla pyörimässä.
Omat lapset on 5v ja 7v ja kyllä itse olen läsnä huomattavasti enemmän. Eikä ole enää sellaista kulttuuria ainakaan täällä että lapset menisi pihalle ja siellä touhuisivat keskenään. Pitäisi aina minun olla vanhempana sopimassa ne “leikkitreffit”. Ja auta armias jos lapsi sitten kulkeekin jossain yksin, niin jokaisesta lapsen aivopierusta tai virheestä tulis samantien päivitys fb:n puskaradioon (omistani ei siis ole tullut, mutta nähnyt olen kun muiden lapsista sinne on laitettu juttuja tyyliin “näin kun kolme 8-vuotiasta pyöräili pyörätien keskellä eikä sivulla, opettaisitte niille tapoja, tässä kuva lapsista kuka tunnistaa????!”. Huoh.
Sekoitus sun molempia. Telkkariaei ole, mutta makaan usein sohvalla iPad kädessä. ulkoillaan joka päivä 1-3 kertaa, ruokaa tarjolla 5x pvässä, lasten harrastuksia pari kertaa viikossa. Ulkomailla käydään 2-4kertaa vuodessa, mökkeilllään ja purjehditaan, mutta useinkin vaan homehdutaan himassa tai kotipihassa. Ei ole suorituspakkoa mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Juu.. sama kokemus. Kärsin kyllä jollain tasolla siitä ettei minun kanssa lapsena hirveästi puuhattu mitään. Ehkä kerran viikossa kesällä isä saattoi viedä uimaan ja se oli parasta kyllä. Läksyt tein itse. Kuljin kouluun itse. Olin kavereiden kanssa jo ennen kouluikää pihoilla pyörimässä.
Omat lapset on 5v ja 7v ja kyllä itse olen läsnä huomattavasti enemmän. Eikä ole enää sellaista kulttuuria ainakaan täällä että lapset menisi pihalle ja siellä touhuisivat keskenään. Pitäisi aina minun olla vanhempana sopimassa ne “leikkitreffit”. Ja auta armias jos lapsi sitten kulkeekin jossain yksin, niin jokaisesta lapsen aivopierusta tai virheestä tulis samantien päivitys fb:n puskaradioon (omistani ei siis ole tullut, mutta nähnyt olen kun muiden lapsista sinne on laitettu juttuja tyyliin “näin kun kolme 8-vuotiasta pyöräili pyörätien keskellä eikä sivulla, opettaisitte niille tapoja, tässä kuva lapsista kuka tunnistaa????!”. Huoh.
Tuo on muuten ihan kamalaa kun aikuiset ihmiset päivittelevät tuonne puskaradioihin niin selvillä tuntomerkeillä ettei epäilystäkään kenestä puhutaan. Itse en ole facebookissa, mutta juttelin tässä joku aika sitten ystäväni kanssa että meidän lähellä asuu perhe joiden isä huutaa aina lapsilleen kovaan ääneen. No tämäkin asia oltiin jo tuotu puskaradiossa esille?!? Hän siis osasi sanoa talonkin ilman että minä kerroin. Eikös ala olla jo kunnianloukkaus kyseessä....
Up