Ostivatko vanhempanne alaikäisenä teille alkoholia?
Äiti osti minulle sen jälkeen muutaman kerran kun olin täyttänyt 16v, jos olin menossa johonkin (esim. koulujen loppu tai kaverin pirskeet). Ja kerran kun koiramme oli viety lopetettavaksi (ei kai osannut lohduttaa?).
Perusteluna kai etten heti 18 vuotiaana alkaisi ryyppäämään ihan kauheasti, tai etten maksaisi hakurahoja kenellekkään, kun oltiin muutenkin persaukisia.
Taisi kyllä olla muutenkin aika yleistä kaveripiirissäni, jos oikein muistan.
Kommentit (19)
Juu. Tulos on se että en juo nyt aikuisena enää alkoholia. Olen absolutisti. Myös kun menin ensimmäistä kertaa baariin/yökerhoon niin se tuntui hyvin ''meh''. Ei tosin kovin montaa kertaa ostanut eikä suostunut ostamaan viinaa. Vain ns pehmeitä juomia. Mulla oli oma kontakti keneltä ostelin vodkaa. Vodkasta ei tule samanlaiten krapulaa katsokaas.
Ei, enkä minäkään ole ostanut omilleni.
Kyllä osti.
Sai tietää että juomme kavereiden kanssa pontikkaa, sitä sai paikallisilta viinan myyjiltä halvalla.
Joten osti mielummin minulle kaupasta kaljat/siiderit.
Ei, mutta tiesivät kyllä että join toisinaan.
Eivät ostaneet, mutta saimme ruuan kanssa viiniä, jos halusimme.
Kyllä ne tiesi että juopottelin silloin tällöin 13-vuotiaasta lähtien.
Joo. 12vuotiaana ekan kerran tarjosivat viiniä. Ja ihmettelivät kun minusta tuli päihde ongelmainen teini. No ei he kovin järkeviä valintoja kasvatuksessaan muutenkaan tehnyt. Aikuisena tässä korjailen heidän virheitään.
Ei ostanut. Hankin muualta. Eivät tienneet juomisistani. Moraalitonta ja laitonta ostaa alkoholia alaikäiselle.
Ei ostaneet. En tosin pyytänytkään, mutta ei ne ois ostanu vaikka oisinkin.
Vierailija kirjoitti:
Ei ostanut. Hankin muualta. Eivät tienneet juomisistani. Moraalitonta ja laitonta ostaa alkoholia alaikäiselle.
Ei sekään ole niin mustavalkoista. Parempi maistaa turvallisessa ympäristössä hallitusti kuin sammua "enon" kämpille.
Ei muuten ostanut vaikka oli itse aika juoppo. Yritettiin kyllä kavereiden kanssa itse tehdä... Heti kun täytin 18 isä kyllä ryyppäsi minun ja kavereideni kanssa aina välillä, kuitenkin sillälailla holhoavasti piti huolta, ettei kellekään sattunut mitään.
Osti muutaman kerran pari olutta tai jotain muuta mietoa. Kaverini vanhemmat kuitenkin ostivat meille joskus yhteiseksi malibu- pullon, olisimmekohan olleet jotain 14-16 vuotiaita,vai vielä nuorempia.. Sitä sitten naureskelivat kun olimme 'pikkuisen' humalassa, örvelsimme, lopulta sammuimme ja seuraavana päivänä vain makasimme ja oksentelimme...Näin 90- luvun alkupuolella. Mieluummin tietysti valvovan silmän alla kuin puskissa mönkimässä epämääräisissä kiljuhöyryissä, muta samaa en tekisi omalle lapselleni, vastuutonta näin jälkeenpäin ajateltuna.
Eivät ostaneet, mutta baarikaappi oli avoin, ja sieltä jotakin cassis-litkua saatoin ottaa kun lähdin viikonloppuna kaupungille.
Toimi minulla, kun vanhemmat eivät juuri juoneet eikä itsellä ollut mitään ”kielletyn hedelmän” houkutusta, juomisessa ei ole koskaan ollut mitään erikoista.
Tuli kokeiltua, jokusen kerran sekoiltua, eipä kummempia. Pahempaa näytti koituvan tyypeille, jotka ostivat joltain vanhemmilta diilereiltä ties mitä.
Joo, ostivat sekä alkoholia että tupakkaa.
Muistan kuinka kerran kesällä lähtivät kahdestaan reissuun pariksi viikoksi. Sitä ennen hakivat meille 5 puolenlitran kossupulloa, kolme askia tupakkia ja jättivät muutaman satasen ruokarahaa. Olimme veljen kanssa tuolloin 14- ja 16-vuotiaan. Myöhemmin tajusimme, että olihan tuo toiminta ihan lasu-kamaa.
Kummallakin oli vanhemmuus ihan hukassa. Silti meistä veljen kanssa tuli ihan tavallisia, työtä tekeviä, koulut käyneitä, asuntovelan lyhentäjiä ja veronmaksajia.
Olin n. 7-vuotias ja veli vuotta nuorempi, kun oltiin mummolassa viettämässä juhannusta. Siellä oli serkkujakin perheineen. Isä antoi minulle ja veljelle olutpullot, yhden kummallekin. Minusta se oli niin pahaa, että annoin pulloni veljelleni, joka sitten joi kaksi pulloa.
He olivat täysi-ikäisiä jo syntyessäni, eivät ostaneet.