Lue keskustelun säännöt.
Lopetatko orastavan sanaharkan pyytämällä anteeksi vaikka tiedät olevasi oikeassa?
15.06.2020 |
Mä lopetan, erityisesti kun
- kyseessä on ihminen jota en tunne tai joka on mulle yhdentekevä. Ts. riita on turha.
- huomaan että toinen loukkaantui sanoistani
- joskus ihan vain harjoittelumielessä. Anteeksipyytäminen ei ole helppoa ja minullakin on tarve sanoa viimeinen sana
- haluan varmistaa etten anna kuvaa että olen ikävä ihminen
- voidakseni hyvin. Sanaharkasta tulee ikävä olo ja se lisää stressiä
- antaakseni vastaiskun nykyiselle epäkohteliaalle ja ilkeälle ilmapiirille
- ihan muuten vaan, koska voin tehdä niin.
Kommentit (7)
En pyydä anteeksi, ellei ole anteeksipyydettävää! Sen sijaan voin todeta, että taidamme olla eri mieltä ja minusta ei ole syytä väitellä enempää. Tai totean että ok, sinä olet tuota mieltä ja se on ok, minä olen eri mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pyydä anteeksi, ellen ole tehnyt väärin. Joissain tapauksissa saatan pahoitella esimerkiksi miten olen asian muotoillut tai ilmaissut, mutta itse mielipidettä en. Turhiin sanaharkkoihin en silti lähde, vaan lopetan ne edellisten vastaajien tyyliin toteamalla erimielisyyden ja lopettamalla keskustelun.
En taida olla niin viisas ja valistunut vielä että osaisin pyytää anteeksi kaikissa tilanteissa, joissa se olisi tarpeen, mutta olen samaa mieltä, että jos toinen loukkaantuu, vaikka olisikin väärässsä, on hyvä pyytää anteeksi tai jollain tapaa saada tilanne rauhoittumaan.
Joskus. Erityisesti jos aihe on minusta tyhjänpäiväinen enkä jaksa toisen osapuolen jankutusta. Samoin jos olen vahingossa loukannut jotain, voin ihan hyvin pyytää sitä vilpittömästi anteeksi koska harvoin haluan loukata. Usein syynä on väärinymmärrys tai tietämättömyys, ja se on helpompi selvittää jos toinen ei ole pahalla mielellä.
Riippuu tyypistä ja aiheesta. Anteeksi voin pyytää, jos toinen on täysin sekopää ja seuraavaksi uhkaa henkeäni. Sellaisia voi joskus tulla ihan pyytämättä vastaan ja joille ei osaa vastata missään asiassa oikein. Tutummille kuittaan, että joo, olit oikeassa, vaikka ei olisikaan. Pääasia, että on hiljaa ja saan rauhani olla missä sitten olemmekin. Äidilleni vastaan aina joka asiaan kylläkyllä, sillä hän on jo siinä iässä että saa kaikella rakkaudella olla niin oikeassa kuin häntä huvittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pyydä anteeksi. Korkeintaan sanon ettei kiinnosta väitellä asiasta. Jos toinen kuitenkin jankkaa niin saatan hermostua. Joskus on näin käynyt että toinen ei lopettanut vaikka kuinka sanoin että ihan sama, voidaan olla eri mieltä, en halua keskustella asiasta enempää yms. ja kun se kuitenkin vaan jatkoi niin meni totaalisesti hermo enkä ole enää väleissä ko. henkilön kanssa.
En. Saatan todeta, että olen itse tätä mieltä, mutta voidaan olla eri mieltä tästä asiasta ja vaihtaa puheenaihetta johonkin muuhun. En tosiaankaan pyytele anteeksi omia mielipiteitäni.