Muistatteko, että elätte ainoaa, todella lyhyttä elämäänne?

Oi kyllä, mieheni kuoli äkåillisesti noin 2 vuotta sitten, sen lisäksi saattohoidin isäni vuosi siitä, eli viime kesänä, tällä hetkellä olen siinä vaiheessa odottaen miten äitini käy. Elämän lyhyys on kyllä tullut selväksi, hauskuus kyllä kaukana

Koetan muistaa! Ystäväni ei saanut elää edes 18-vuotiaaksi...

En. Ajan hahmottaminen on hyvin suhteellista. Jonkun mielestä mahdollinen 100-vuoden elinikä voi olla pitkäkin.

Kyllä. En oleta enää eläväni kovin pitkään ja tiedän että aika menee nopeasti. 

Toisaalta, kauhistuttaa ajatus että eläisi tosi vanhaksi, pitäisi olla sellainen raihnainen vanha kääkkä vaikka 20 vuotta niin se olisi pitkä aika. 

N45

Elämän pienistä iloista kannattaa oppia nauttimaan. Oma elämäni sai ihan uuden käänteen kun löysin Jeesuksen ja sitä kautta rauhan.

Vierailija kirjoitti:

Elämän pienistä iloista kannattaa oppia nauttimaan. Oma elämäni sai ihan uuden käänteen kun löysin Jeesuksen ja sitä kautta rauhan.

Ryhdyit siis vapaaehtoisesti hulluksi. Kaikkea sitä. Hyvä kuitenkin että näennäisesti löysit rauhan.

Ei kukaan tiedä onko tämä ainoa elämä

Kyllä minä sen muistan mutta jotenkin olen kykenemätön tekemään mitään elämälläni. Reinikaista lainatakseni minun elämäni on kuin hanhen paska, toisesta päästä musta ja toisesta valkoinen ja juur yhtä mielenkiintoinen.

Puhu vain omasta puolestasi. Itse olen palvonut Pimeää Herraa uskollisesti jo vuosikymmeniä, joten Hän on palkinnut minut kuolemattomuudella.

Ei elämä mielestäni kovin lytyt ole. Elämää on todennäköisesti jäljellä vielä 30 vuotta ja olen tähän 50 vuoden ikään mennessä jo ehtinyt toteuttaa valtavan määrän unelmia. Vaikka kuolisin huomenna, en valittaisi, että elämä olisi jäänyt elämättä.

Elävän maallinen elämä voi päättyä milloin vain. Se on tieto mitä ei kestä ja niin on pakko tanssia, laulaa ja ihmetellä maailman kauneutta ja koittaa kestää kaikkinainen pimeys ja valo.

Olen 42v ja minusta elämä on ihan riittävän pitkä.

Liian pitkä. Olisi saanut loppua jo 20 vuotta sitten. Mutta elämä ei ole reilu, joku elämänhaluinen nuori kuolee syöpäsairauteen, ja tällainen koko elämänsä masentunut 40 v. turhake vain joutuu räpiköimään elämän juoksuhiekassa hyvin hitaasti loppua kohti.