Mies sanoi, ettei jäisi kanssani seksittömään suhteeseen, jos sairastuisin, vaan pitäisi olla avoin suhde tai erota
Mitä tuosta pitäisi ajatella? Tavallaan ymmärrän ajatuksen, enkä itsekään haluaisi puolisoni jäävän ilman, mutta jotenkin hätkähdin silti... Ovatko miehet vain suorapuheisempia kuin naiset?
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Hetkinen. Oletteko parisuhteen alussa sopineet jotkut määrät seksiä mitkä tulee toteuttaa ? Meillä saattaa tulla pitkiäkin aikoja ilman seksiä mutta ei mennä vieraisiin.
Jos nyt kumppani ei enää kykenisi seksiin niin tottakai sitä keskusteltaisiin, että mitäs nyt mutta varmaan iästä riippuen voisin tyytyä seksittömään suhteeseen.
Minulla ei ole ikinä ollut yhdessäkään suhteessa pitkiä seksittömiä jaksoja. Pisinkin on alle kaksi viikkoa. En haluaisi seurustella sellaisen ihmisen kanssa, jolle on normaallia olla haluamatta seksiä vaikka kuukauden ajan.
Vierailija kirjoitti:
Kysyin tätä mieheltä joskus kun oltiin nuoria. Hän vastasi ettei ehkä voisi elää suhteessa jossa ei ole seksiä.
Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin miehen vastaus oli, ettei missään nimessä jättäisi minua tai alkaisi sekstailla suhteen ulkopuolella koska seksiä voi harrastaa monella lailla ja hänellä olisi edelleen kaksi tervettä kättä.
Toki kukaan ei voi tietää miten oikeasti menisi mutta meillä nuoren miehen ja saman, mutta ikääntyvän miehen ajatukset poikkeavat reilustikin.
Testosteroni vähenee miehillä iän myötä. Jos kiinnostus seksiin vähenee kovasti, kannattaa puhua lääkärille.
Niin kuin edellä todettiin, tämä on tosiasiallinen tilanne kaikissa parisuhteissa. Sitä vain ei ole tapana sanoa ääneen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hetkinen. Oletteko parisuhteen alussa sopineet jotkut määrät seksiä mitkä tulee toteuttaa ? Meillä saattaa tulla pitkiäkin aikoja ilman seksiä mutta ei mennä vieraisiin.
Jos nyt kumppani ei enää kykenisi seksiin niin tottakai sitä keskusteltaisiin, että mitäs nyt mutta varmaan iästä riippuen voisin tyytyä seksittömään suhteeseen.
Minulla ei ole ikinä ollut yhdessäkään suhteessa pitkiä seksittömiä jaksoja. Pisinkin on alle kaksi viikkoa. En haluaisi seurustella sellaisen ihmisen kanssa, jolle on normaallia olla haluamatta seksiä vaikka kuukauden ajan.
Tulee noita taukoja vaikka molemmat seksiä haluaisikin. Ainakin opiskeluaikana tuli vaihtojen aikana ja sittemmin töitä tehdessä eri kaupungeissa jne. Siinä kuule ollaan helposti se 2kk ilman.
Wow, kammottavia vastauksia. Ymmärrän toki, että jos kumppanille tulisi jokin sellainen sairaus, ettei hän enää -koskaan- voi harrastaa seksiä tms, niin sitten on hyvä neuvotella vapaasta suhteesta etc. Mutta se, että joku olisi valmis jättämään kumppanin sen vuoksi ettei saa seksiä esim. kuukauteen/vuoteen kuullostaa omaan korvaan todella karulta. Mun miehellä oli kerran sairaus, että joutui käyttämään tietynlaista kojetta vuoden, ja sen kanssa oli vaikea harrastaa seksiä niin oltiin ilman. Koskaan ei tullut mulle mieleenkään, että tämä olisi mulle ongelma – päin vastoin, annoin kaiken sympatiani kumppanille koska hänhän siinä sairas oli enkä minä. Eikö nykyään merkitse mitään enää sitoutuminen, toisen kunnioitus, tuen antaminen vaikeina hetkinä tai ylipäätään rakkaus/romantiikka? Vihkivalassakin sanotaan että "in sickness and in health" ("myötä-ja vastoinkäymisissä"), mutta ilmeisesti ihmiset haluavat soveltaa tätä mieleisekseen. Sairaudet valitettavasti kuuluvat elämään, enkä voisi kuvitellakaan että hetkenä jona kumppani joutuisi kärvistelemään ilman seksiä niin itse toteaisin että minäpä lähden vieraisiin nauttimaan. Haloo. Kuullostaa hyväksikäyttösuhteelta, sellaiselta jossa parisuhde on hankittu vain tyydyttämään omia fyysisiä tarpeita. Kyllähän nykyään löytyy kaikki mahdolliset seksilelut ja vempaimet (ja omat kädet), en ymmärrä mikä ongelma on tietyn aikaa tyydyttää itse itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hetkinen. Oletteko parisuhteen alussa sopineet jotkut määrät seksiä mitkä tulee toteuttaa ? Meillä saattaa tulla pitkiäkin aikoja ilman seksiä mutta ei mennä vieraisiin.
Jos nyt kumppani ei enää kykenisi seksiin niin tottakai sitä keskusteltaisiin, että mitäs nyt mutta varmaan iästä riippuen voisin tyytyä seksittömään suhteeseen.
Minulla ei ole ikinä ollut yhdessäkään suhteessa pitkiä seksittömiä jaksoja. Pisinkin on alle kaksi viikkoa. En haluaisi seurustella sellaisen ihmisen kanssa, jolle on normaallia olla haluamatta seksiä vaikka kuukauden ajan.
Tulee noita taukoja vaikka molemmat seksiä haluaisikin. Ainakin opiskeluaikana tuli vaihtojen aikana ja sittemmin töitä tehdessä eri kaupungeissa jne. Siinä kuule ollaan helposti se 2kk ilman.
Etäsuhteet ovat tietenkin asia erikseen, ja jos niihin ryhtyy, täytyy tietenkin olettaa, että seksittömiä kausia tulee.
Vierailija kirjoitti:
Wow, kammottavia vastauksia. Ymmärrän toki, että jos kumppanille tulisi jokin sellainen sairaus, ettei hän enää -koskaan- voi harrastaa seksiä tms, niin sitten on hyvä neuvotella vapaasta suhteesta etc. Mutta se, että joku olisi valmis jättämään kumppanin sen vuoksi ettei saa seksiä esim. kuukauteen/vuoteen kuullostaa omaan korvaan todella karulta. Mun miehellä oli kerran sairaus, että joutui käyttämään tietynlaista kojetta vuoden, ja sen kanssa oli vaikea harrastaa seksiä niin oltiin ilman. Koskaan ei tullut mulle mieleenkään, että tämä olisi mulle ongelma – päin vastoin, annoin kaiken sympatiani kumppanille koska hänhän siinä sairas oli enkä minä. Eikö nykyään merkitse mitään enää sitoutuminen, toisen kunnioitus, tuen antaminen vaikeina hetkinä tai ylipäätään rakkaus/romantiikka? Vihkivalassakin sanotaan että "in sickness and in health" ("myötä-ja vastoinkäymisissä"), mutta ilmeisesti ihmiset haluavat soveltaa tätä mieleisekseen. Sairaudet valitettavasti kuuluvat elämään, enkä voisi kuvitellakaan että hetkenä jona kumppani joutuisi kärvistelemään ilman seksiä niin itse toteaisin että minäpä lähden vieraisiin nauttimaan. Haloo. Kuullostaa hyväksikäyttösuhteelta, sellaiselta jossa parisuhde on hankittu vain tyydyttämään omia fyysisiä tarpeita. Kyllähän nykyään löytyy kaikki mahdolliset seksilelut ja vempaimet (ja omat kädet), en ymmärrä mikä ongelma on tietyn aikaa tyydyttää itse itsensä.
Minusta taas suhde, jossa toisen odotetaan jäävän antamaan fyysistä, emotionaalisita ja taloduellista tukea, vaikka et pysty täyttämään hänen parisuhdetarpeitaan, kuulostaa hyväksikäyttösuhteelta. En voisi kuvitellakaan suhdetta, jossa kieltäisin seksin harrastamisen kumppaniltani vain siksi, että minä itse en voisi harrastaa seksiä.
Viestille 28: Kuten sanoin viestissäni, en oleta että kukaan jäisi suhteeseen jossa seksittömyys olisi pysyvää. Sanoin, että mikäli sairaus on väliaikainen (kuten jokin syöpä tai onnettomuus tai vastaava) niin aika karua jos kumppani ei voi sen vertaa odottaa ja antaa tukea, että olisi tietyn ajan X ilman seksiä. Taloudellisesta tuesta en puhunut mitään. Ihminen ei voi mitään sairastumiselleen, joka on muutenkin fyysisesti ja psyykkisesti raskas asia, niin kyllä juuri niinä hetkinä vähintään toivoisi ettei kumppani sitä aikaa hurvittele vieraissa.
Onko nyt kyse seksistä yleisesti vai yhdynnästä? Koska seksi on muutakin kuin yhdyntää. Jos mieheni ei jostain syystä kykenisi yhdyntään, onhan hänellä muita keinoja osallistua seksielämän ylläpitoon. Meillä mies ei tällä hetkellä itseasiassa pysty mutta ei kyllä "korvaa" sitä millään tapaa, eli kun miehellä ei kalu toimi, olen minäkin kokonaan ilman :/ pahinta on kun ei tiedä, milloin tämä loppuu, jos ikinä. Ainoa läheisyys on tällä hetkellä suukko iltaisin ennen nukkumaanmenoa.
En itse pystyisi tuomitsemaan kumppania seksittömään elämään jos oma kyky jostain syystä menisi, vaan pyrkisin huolehtimaan hänen tarpeistaan ja läheisyydestä muilla tavoilla. Niitä hetkiä on ollut kyllä ja suikkareita olen silloin mielelläni antanut. Pidän muutenkin toisen hellimisestä.
Vierailija kirjoitti:
Viestille 28: Kuten sanoin viestissäni, en oleta että kukaan jäisi suhteeseen jossa seksittömyys olisi pysyvää. Sanoin, että mikäli sairaus on väliaikainen (kuten jokin syöpä tai onnettomuus tai vastaava) niin aika karua jos kumppani ei voi sen vertaa odottaa ja antaa tukea, että olisi tietyn ajan X ilman seksiä. Taloudellisesta tuesta en puhunut mitään. Ihminen ei voi mitään sairastumiselleen, joka on muutenkin fyysisesti ja psyykkisesti raskas asia, niin kyllä juuri niinä hetkinä vähintään toivoisi ettei kumppani sitä aikaa hurvittele vieraissa.
Meillä taitaa sitten olla aika eri käsitys seksistä. Minä olisin vain iloinen siitä, että kumppanini saa seksiä, jos minä en sitä kykene tarjoamaan. Minusta olisi hyvin karua olla estämässä toisen perustarpeiden tyydyttäminen siksi, että olen sairas. En osaa nähdä seksin kieltämistä millään tavalla lähentävänä tai suhdetta validoivana tekona.
Vierailija kirjoitti:
Kuullostaa hyväksikäyttösuhteelta, sellaiselta jossa parisuhde on hankittu vain tyydyttämään omia fyysisiä tarpeita.
Kyllä minä ainakin olen parisuhteeseen pyrkinyt nimenomaan seksin takia. Jos en tarvitsisi seksiä ja fyysistä läheisyyttä, olisin elellyt sinkkuna erittäin tyytyväisenä. Onhan romanttinen parisuhde monin tavoin antoisa, mutta muihin tarpeisiini saan kyllä vastattua itse tai ystävien tai harrastusten avulla.
Mielenkiintoista, että joku hakeutuu parisuhteeseen nimenomaan seksin takia. Sinkkuna on kuitenkin mahdollisuus vapaasti panna menemään tai hankkia vaikka useampi rakastaja. Jos joku heistä sairastuu tms. niin heidät voi ilman mitään velvollisuuksia jättää, kun taas parisuhde sisältää paljon enemmänkin. Itse en ainakaan menisi naimisiin/aidosti sitoutuisi ihmiseen, jolle kaikessa on lopulta kyse lähinnä seksistä. Minulla on paljon ystäviä, mutta en koe, että he tyydyttävät kaikki paitsi seksuaaliset tarpeeni. Pidän parisuhteessa mm. yhdessä asumisesta, yhdessä matkailusta, kertyvistä yhteisistä muistoista, yhteisistä suunnitelmista, yhdessä nukkumisesta, läheisyydestä jne jne. Puhumattakaan vaikkapa lapsen kasvattamisesta tai muusta vastaavasta. Toki ystävänkin kanssa monia edellämainituista asioista voi tehdä, mutta aika vaikeaa on aikuisena löytää sellaista kaveria jonka kanssa voisi yhdessä suunnitella tulevaisuuden jne. Yleensä heillä nimenomaan on kumppani kenen kanssa suunnitella
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista, että joku hakeutuu parisuhteeseen nimenomaan seksin takia. Sinkkuna on kuitenkin mahdollisuus vapaasti panna menemään tai hankkia vaikka useampi rakastaja.
Tässä puhuu nainen, joka silmät kirkkaina puhuu tiedostamatta lainkaan seksuaalisia etuoikeuksiaan. Ei keskimääräisellä miehellä ole juuri mitään mahdollisuuksia saada tyydyttävää seksielämää sinkkuna, "useammista rakastajista" puhumattakaan. Jos mies haluaa riittävästi turvallista, hyvää ja mahdollisesti pervoa seksiä, parisuhde on ainoa realistinen vaihtoehto.
Itsestäänselvä asia. Tosin en ole monogaaminen muutenkaan, joten ei aiheuttaisi isoa muutosta.
No mutta ota tämä positiivisesti. Jos miehesi ei enää kykene täyttämään velvollisuuksiaan makkarissa, niin sä saat luvan kanssa etsiä rakastajan.
Vierailija kirjoitti:
Hetkinen. Oletteko parisuhteen alussa sopineet jotkut määrät seksiä mitkä tulee toteuttaa ?
Meillä kumpikin kertoi, kuinka paljon seksiä tarvitsee, ja molemmat sitoutuivat siihen, että tuon verran seksiä myös on. Jos ei toisen kanssa niin sitten jonkun kolmannen. Parisuhde ei saa missään olosuhteissa vähhentää seksin määrää.
Kysyin tätä mieheltä joskus kun oltiin nuoria. Hän vastasi ettei ehkä voisi elää suhteessa jossa ei ole seksiä.
Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin miehen vastaus oli, ettei missään nimessä jättäisi minua tai alkaisi sekstailla suhteen ulkopuolella koska seksiä voi harrastaa monella lailla ja hänellä olisi edelleen kaksi tervettä kättä.
Toki kukaan ei voi tietää miten oikeasti menisi mutta meillä nuoren miehen ja saman, mutta ikääntyvän miehen ajatukset poikkeavat reilustikin.