Minkälaisia miehenne käyttämiä vaatteita ja asusteita häpeätte?

Mun miehen tyyli on edelleen sama, kuin vuonna 1997 tavatessa. Vetää varmaan päätyyn saakka leveälahkeisissa farkuissa ja t-paidoissa.

Ainoa asia mistä olen miehelle pukeutumisessa antanut kritiikkiä on, puolisääreen pitkät sukat shortsien kanssa, osti kyllä sitten niitä varrettomia :D.

Ja hänellä on myös Ecco-tennarit, ihan ok:n näköiset mun mielestä.

Ehkä kerran nauratti kun värisokean mieheni matkalaukku viivästyi ja hän joutui ostamaan itselleen sukat kaupasta yksin (normaalisti vaatturinsa hommaa vaatteet), ja hän ilmestyi tapaamiseen räikeänvihreissä sukissa luullen niitä harmaiksi (merkki oli nimeltään joku Gray tms). Muuten mies pukeutuu tyylikkäästi.

Tätä muotivillitystä misä kopioidaan naisten tyyliä, eli valkoiset kengätm valkoinen vyö, vaaleanpunainen paita jne. Näyttää ihan kauhealta miehen päällä. En halua mieheni yrittävän näyttää naiselta.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä kerran nauratti kun värisokean mieheni matkalaukku viivästyi ja hän joutui ostamaan itselleen sukat kaupasta yksin (normaalisti vaatturinsa hommaa vaatteet), ja hän ilmestyi tapaamiseen räikeänvihreissä sukissa luullen niitä harmaiksi (merkki oli nimeltään joku Gray tms). Muuten mies pukeutuu tyylikkäästi.

Mun miehellä on ihan kivoja vaatteita, mutta on värisokeutta. Ei kovin paha diagnoosi, mutta asuissa se korostuu harmillisesti. Koska ei itse erota joitain värejä, ei kirjavuus häntä häiritse tietenkään. Vakka ja kansi löytäneet toisensa, koska mulla on testatusti tavallista tarkempi värinäkö. 

Mulla on perinteinen villapaita-reisitaskuhousueräjorma. Ei ole tarvinnut hävetä. On sillä kapeat farkut ja pikkutakkikin, jos on ihan pakko. Niille en mäkään lämpene.

Ensimmäinen poikaystävä kulki kaikkialle työvaatteissa. Siis sellaisissa työmiehen vetimissä ja turvakengissä, yltä päältä kivipölyssä. Ei suostunut vapaalla vaihtamaan niitä kun olivat käytännölliset ja mukavat. Häpesin niin paljon.

Sen jälkeen en ole kyllä vaatteista kellekään marissut, jos vaan on olleet ehjät ja puhtaat. Nykyisenkään kengistä en pidä, mutta aivan sama, ovat vapaa-ajan jalkineet kuitenkin eivätkä mitkään raksamiehen saappaat. Ja muuten kyllä tykkään hänen tyylistään tosi paljon. <3

Vierailija kirjoitti:

Ex käytti liian pieniä vaatteita. Kuvitteli olevansa laiha kun ahtautui koon M vaatteisiin, vaikka XL olisi ollut oikea koko. Esim. vaaleat kaksi kokoa liian pienet persvakoon porautuvat housut, joissa vehje änkeytyi lyttyyn toiseen lahkeeseen olivat sellainen vaate, jota kielsin miestä pitämästä seurassani. Hihat ja paidan helma 10cm liian lyhyitä.

huutikset

Vierailija kirjoitti:

Ainoa asia mistä olen miehelle pukeutumisessa antanut kritiikkiä on, puolisääreen pitkät sukat shortsien kanssa, osti kyllä sitten niitä varrettomia :D.

Ja hänellä on myös Ecco-tennarit, ihan ok:n näköiset mun mielestä.

Noita sukkia on alkanut näkyä nykyään sen näköisillä nuorilla, jotka seuraavat trendejä.

Eksä käytti joskus vanhan miehen huopahattua. Hän oli vähän yli kahdenkymmenen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkälaiset on nopeat lasit?

Oikeanlaiset kulmat ja tummennus. Ns amfetamiinilasit.

Pirikiikarit. Katumuotia siinä piritorin nurkilla.

Miehellä on muutama vanha, kulahtanut, muodottomaksi venynyt t-paita, joiden kanssa vilkkuu maha ja alaselkä jos vaikka kumartuu tai nostaa kädet ylös. Ovat varmasti todella mukavia päällä kun kangas on kulunut pehmeäksi, ja kotona ei missään nimessä haittaa että käyttää niitä. Mutta kyläilemään tai kauppaan lähtiessä voisi kyllä vaihtaa johonkin siistimpään ja sopivampaan paitaan 😅

Mies oli tavatessa hoikka ja hyväkuntoinen M-kokoa. Nyt oikea koko olis lähempänä XXL. Pitää edelleen niitä M-koon vaatteita. Napa vilkkuu, puristaa ja tursuaa yli. Vaikka vaatteet jättää ihoon painaumia ja hiertymiä niin sopivat ne kuulemma on. Oon vaivihkaa hommannut sopivan kokoisia vaatteita.

Ainiin ja melkein kaikki vaatteet on saanut maali tai liimatahroihin jotka ei lähde pesussa. Lempihousut on "vähän lahkeesta rispaantuneet" eli toinen lahje on yhtä reikää polveen asti.

Oli alussa hyvin tarkka ulkonäöstään ja katsoi tarkkaan minkälaisena lähtee ulos.

En minä häpeä toisten vaatteita. Jos niissä on jotakin hävettävää hävetkööt itse. Jotakin vaatteita miehellä on niin rumia että minä en niistä pidä, mutta jos mies niitä haluaa pitää pitäkööt.

Täällä maalla mies lähtee käymään kaupassa työvaatteissa (työvaatteissa käy monet muutkin), joskus saatan sanoa oletko tosiaan ajatellut lähteä noissa vaatteissa, mutta jos hän niin menee niin menkööt miksi minun sitä pitäisi hävetä?

Ei oikeastaan muu häiritse, paitsi miehen amisajoilta periytyneet T-paidat, joissa on jokin juntti teksti, esim. "äijä" tai "tappelin huonosti, nyt turvottaa". Ne saattoivat olla ok joskus alle parikymppisenä, mutta kun alkaa 40 vuotta olla kasassa, on aika jo ajanut ohi.

No, onneksi käyttää noita vain baarireissuilla kavereiden kanssa, eikä minun tarvi olla siellä katselemassa.

Olen varovasti kouluttanut valitsemaan oikeankokoisia ja värisiä vaatteita. Miehelläni on hyvä kropppa, mutta jostain syystä  piti sellaisia löysiä farkkuja ja kiristi ne vielä vyöllä ylös niinkuin 80-luvun mammat.

Nykyisin osaa kyllä itsekin ostaa sopivia vaatteita tai sitten niissä hänen käyttämissään liikkeissä on hyvät myyjät.

Eikä mua se hellävarainen  ohjailu yhtään hävetä, näyttää puoliskokin olevan nykyisin tyytyväisempi ulkonäköönsä. Mutta en toki koskaan hävennyt hänen pukeutumistaan.