***ELOisat lauantaina***

Olen yrittänyt käydä iltasella lukasemassa viestejä, mutta en vaan ole saanut aikaiseksi kirjoittaa, kun olen ihan rättiväsynyt ollut. Poika on päättänyt nyt parin viikon ajan herätä 4,30-5 välillä eikä sitä vieläkään ole osannut mennä itse ajoissa nukkumaan. Kuukahtaa kyllä illalla, kun sänkyynsä pääsee niin samantien klo 18,30-19,30 välillä.



No jaa, eipä täällä onneksi ole mitään kummosempaa vaivaa ollut, joten niitä odotellessa. Aina meinaan kun jostakin pääsee kehaisemaan... Kuumuus on meikäläiselle ihan ok. Kesä on lempivuodenaika, kun silloin mulla on lämmin. Yleensä muutoin sitten aina palelen vaikka mitä olis päällä.



Masuasukki potkuttelee todella reippaasti erityisesti iltasella tuonne kylkiluihin eli taitaapi tuo olla pää alaspäin nyt sitten. Maanantaina on terveydenhoitaja ja sittenhän sen pitäisi varmistua. Sit saan varmaan sen ajan sinne Jorviin keskustelemaan tulevasta synnytyksestä ja päätetään siellä sitten, että mikä olisi paras tapa kaverille tulla maailmaan.



Olenkin nyt todella epäkohtelias enk kommentoi muitten juttuja, mutta mies se huutelee leffaa katsomaan...



Jaksamisia kaikille ja vauvauutisia odotellen. Itse vielä odotan sitä äitiyspakkausta, jos vaikka sitten alkaisi tuo pesänrakennusvietti nousta meikäläiselläkin pintaan.



air tasan 32 viikoa vasta

Kylläpäs täällä on todellakin ylienergistä porukkaa, kuumuudesta huolimatta!



Nyt alkaa vihdoinkin olla sopiva ilma, koko päivä on mennyt ihan hikeä valutellessa. Sain onneksi kaikki vauvan vaatteet pestyä, joita onkin yllättävän paljon. Uutta en ole ostanut kun yhden bodyn, pipon ja sellaisen pienen lyhythihaisen haalarin. Loput kaivoin tyttöjen jäämistöistä ja yhdeltä ystävältäni sain mielettömän määrän pieniä vaatteita. Näillä aion pärjätä ainakin nyt alkuun. Maanantaina täytyy kyllä käydä kiertämässä vähän alennusmyyntejä, kun 6-vuotias haluaisi kovasti ostaa vauvalle valmiiksi jotain. Ja ainakin imetysliivit olis pakko hakea valmiiksi. Jospa ensimmäistä kertaa saisin sairaalakassin valmiiksi pakattua jo näin ajoissa! Tyttöjen kohdalla olen pakannut tavarat just sillä hetkellä, kun on sairaalaan lähdetty. Vauvallekin ajattelin laittaa turvakaukaloon valmiiksi pussiin kotiintulo vaatteet, on sitten isännän ja tyttöjen helpompi tulla meitä hakemaan.



Tänään, kun on ollut paljon " luppoaikaa" , päädyin pohtimaan, että mitenköhän synnytys tällä kertaa sujuu. Ja tajusin, että taidan jo vähän jännittää tulevaa. Tyttöjen synnytykset ovat olleet nopeita ja helppoja, kuopuksesta en halunnut mitään kivunlievitystä. Ja nyt aloin miettimään, että voinko olla vielä kolmannella kerralla yhtä " onnekas" ja saada helpon synnytyksen... Synnytys on kuitenkin aina iso juttu, mitä vaan voi tapahtua. Yritän ajatella positiivisesti, mutta jostain syystä näitä kurjia ajatuksia nyt tulvii mieleen. Mitenkäs muilla, onko samanlaisia ajatuksia?



Kukas se kyselikään arjesta kahden tai kolmen lapsen kanssa? Kyllä sillon kun odotin kakkosta, jännitin miten arki lähtee rullaamaan. Mutta viikon päästä tuntui, että meillä olisi ollut aina kaksi tyttöä! Tottakai esikoinen osoitti mieltään, taitaa osoittaa vieläkin aina välillä ;o) Mutta pääasiassa kaikki sujui oikein hyvin. Nyt kolmosen kohdalla en osaa jännittää yhtään, vaan odotan jo innolla, että pääsen taas hoitamaan pientä nyyttiä. Ja nyt minulla on apuna kaksi yhtä innokasta tyttöä, joista tiedän olevan paljon apua.



Taidanpas painua pihalle hakemaan viimeisiä vauvanvaatteita narulta. Nukkumaan en taida mennä vielä pitkään aikaan.





Kirppu ja masukki 36+4